Luominen on Raamatun opetuksen ja kristittyjen uskon lähtökohta. Siksi kristityt ovatkin aina ihailleet Jumalan suuruutta katsellessaan ja tutkiessaan hänen luomakuntaansa. Jostain syystä kristityt ovat kuitenkin vasta viime aikoina todella heränneet vastaamaan luonnon saastumisen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Olemmehan kristittyinä toki usein auttaneet mm. nälänhätien ja maanjäristysten uhreja. Mutta riittääkö se, jos kulutustottumuksemme ja elämäntapamme ovat osittain samojen ongelmien syynä? Jos Jeesus ei palaa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, tai edes seuraavan vuoden kuluessa, on ympäristöntuhoutuminen ja sen aiheuttama inhimillinen kärsimys yksi suurimmista haasteistamme.

Kirous siunaukseksi, Room. 8:18-22
Hyvä lähtökohta kristilliselle ympäristönsuojelulle on Room. 8:18-22, “Luomakunnalla on kuitenkin toivo, että myös se pääsee kerran pois katoavaisuuden orjuudesta, Jumalan lasten vapauteen ja kirkkauteen, Me tiedämme, että koko luomakunta yhä huokaa ja vaikeroi synnytystuskissa.”

Jumala välittää kaikesta luomastaan. Paavali kertoo Jumalan tahtovan pelastaa ”koko luomakunnan.” Läpi Uuden Testamentin luemme kuinka uusi aika on koittamassa, ja kuinka luomakuntaa kohdannut kirous väistyy siunauksen tieltä Jeesuksen palatessa hallitsemaan tällä planeetalla. Mutta samalla UT painottaa kuinka jokaisen kristityn ja Jeesuksen seurakunnan tulee edustaa uutta aikaa, Jumalan valtakuntaa, jo tässä ja nyt!

Miksi suojella luontoa?
Mutta eikö luonnonsuojelu vie kristittyjen huomiota pois todella tärkeistä asioista, kuten esimerkiksi evankelioinnista?

Ensiksikin, Raamatun mukaan luonnonsuojelu on aina ollut Jumalan tahto! Jumalan ei koskaan perunut ihmiselle antamaansa tehtävää hallita maata hyvin (1. Moos. 1:26-28). Tämä on edelleen Jumalan luomakunta, eikä Raamattu anna kenellekään mitään tekosyytä saastuttaa tai tuhota sitä. Ei sen enempää kuin omaa ruumistammekaan. Molemmat ovat Jumalan luomia ja meidän on pidettävä huolta molemmista. Jumala antoi kasvit ja eläimet ihmiselle ruuaksi. (1. Moos. 1:28, 9:3) Mutta jos olemme julmia eläimiä kohtaan, olemme helposti julmia myös ihmisiä kohtaan. “Ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra” sanoo Daavid Psalmissa 36:7.

Toiseksi, luonnonsuojelu on myös ihmisten suojelua. Kun luonto saastuu, myös ihminen kärsii, väistämättä. Lannoitteet ja ympäristömyrkyt ovat laskeneet ruuan hintaa täällä Suomessa, mutta ”halvasta ruuasta” maksetaan kova hinta monilla kehitysmaiden plantaaseilla. Itämerenkin saasteista arviolta puolet johtuu tehomaatalouden päästöistä.

Jeesus käskee meitä yksinkertaisesti toimimaan, "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.” (Mt. 7:12). Hänen etiikkansa on hyvin yksinkertaista. Kun ajattelet itsesi lähimmäisesi asemaan, löydät monta hyvää syytä ostaa luomutuotteita ja poiketa kehitysmaakauppaan tai kirpputorille. Tuotteiden ostoboikotit ovat pakottaneet joitakin ylikansallisia yhtiöitä muuttamaan ympäristöä tuhoavia toimintatapojaan. Ehkäpä löydät jopa kristityn poliitikon joka tahtoo ajaa ympäristöasioita eteenpäin laajemmaltikin yhteiskunnassamme. Luonnon hyvinvointi merkitsee myös sinun ja lastesi hyvinvointia. Olet osa Jumalan luomakuntaa!

Kolmanneksi, luonnonsuojelua ei tarvitse erottaa evankelioinnista. Jeesus sanoi lopun tulevan kun valtakunnan evankeliumi on saarnattu todistukseksi kaikille kansoille. (Mt 24:14.) Lähetyskäskyn toteuttaminen on seurakunnan tärkeimpiä tehtäviä. Mutta evankelioinniltamme menee uskottavuus, ellemme rakasta lähimmäistämme, tai piittaa ympäristöstämme.

Kuka uskoo sanomaa Jumalan rakkaudesta jos käytämme muita hyväksi? Kuka opetustamme uudesta luomakunnasta jos emme viitsi huolehtia vanhastakaan? Ihmisiä ei kiinnosta se että he ovat väärässä ja me oikeassa. Ihmisiä kiinnostaa se miten kristittyjen usko todella vaikuttaa heidän elämässään! Monet eivät edes tutustu Kristinuskoon koska pitävät sitä vain haihatteluna tuonpuoleisesta. Usko on elettävä todeksi tänään. Luontoa suojeleva uskova on tänä päivänä paljon uskottavampi evankeliumin lähettiläs kun sitä saastuttava.

Miltä näyttää kristitty luonnonsuojelija?
- Kristitty luonnonsuojelija ei ota tietämättömyyttä tekosyyksi. Välinpitämättömyys lähimmäisistä ja luomakunnasta on synti josta vastaamme Luojallemme.
- Kristitty luonnonsuojelija tekee oman osansa ahdistumatta. Jumala ei vaadi meitä antamaan sitä mitä meillä ei ole, mutta hän haluaa meidän tekevän osuutemme. Kaikki planeettamme ongelmat ratkeavat lopullisesti, kun Jeesus palaa.
- Kristitty luonnonsuojelija muistaa, että ihminen yksin on Jumalan kuvaksi luotu. Kuitenkin olemme riippuvaisia kasveista ja eläimistä, jotka annettiin meille iloksi ja ruuaksi.
- Kristitty luonnonsuojelija antaa armon parantaa itsekkyyden. Kun todella kohtaamme Jumalan rakkauden Jeesuksen kautta, emme voi enää elää itsekästä ja välipitämätöntä elämää.
- Kristitty luonnonsuojelija palvoo Luojaa, ei luomakuntaa. Ylistämme yhdessä koko luomakunnan kanssa Jumalaa, kaiken luojaa.

Jokaisen uskovan asia
Jokaisen kristityn tulisi olla luonnonsuojelija, ei sen turmelija. Hän rakastaa lähimmäisiä naapurissa ja kaukana Afrikassa, sekä rukoilee heidän puolestaan. Siksi hän välittää siitä mistä erilaiset ruuat pöytään tulevat ja miten hänen kotinsa tavarat on valmistettu. Hän opettaa lapsilleenkin mitä roskille tapahtuu kun roska-auto vie ne pois. Hän löytää onnen joka ei perustu tavaran määrään vaan läheisiin suhteisiin niin Jumalan kun lähimmäisten kanssa. Hän uskoo Isään Jumalaan joka on luonut kaiken, antanut Poikansa syntiemme tähden, ja lähettänyt Pyhän Hengen johtamaan meitä kaikkeen totuuteen.