Haavisto
Alue: Yleinen keskustelu
|
15.2. klo 10:02 |
Valtion takaus ei liity mitenkään siihen, että laina on maksettava pois, jos mielii olla kunnon kansalainen. Köyhälle pienikin korko on suuri korko. Valtiontakaus tarkoittaa siis käytännössä sitä, että jos takaisinmaksu ei onnistu, niin valtio maksaa velan. Luulisin myös että sinäkin olet pakotettu myöntämään, että sillä on merkitystä onko lainalla suuri vai pieni korko. Kirjat uusiutuvat nykyisin joka vuosi, eli fiksun lukiolaisen on valitettavasti ostettava uusi kirja, jotta pysyy ajan tasalla. Itsellä ainakin oli 3 vuotta vanha biologiankirja (isoveljen vanha) ja samat tiedot sielläkin oli. Uuden painoksen ottaminen ei valitettavasti takaa että tieto olisi muuttunut. Tämän lisäksi normaalisti ylemmän vuosikurssin opiskelijat tahtovat myyä vanhoja kirjojaan joten valitettavasti ei tarvitse ostaa uusia kirjoja. Jos ilman ammattipätevyyttä saa nykyisin töitä, niin se vaatii varjelusta ja hyvää tuuria, kaikilla noita ei ole. Sangen monen tiedän tehneen esim. Hesellä töitä tai siivonnut ja aika hyvin on näitä töitä tahtonut saada. Tietysti jos tahtoo vaan siistiä ja kivaa sisätyötä, niin asia on toki erikseen. Eli edelleen kyllä sanoisin, että Suomen koulutus on tosiaankin maksutonta Tai niille, jotka ovat valmiita oikeasti tekemään jotain tulevaisuutensa eteen ja kestävät nuudelielämää. E: Eli edelleen, Suomessa koulutus on todellakin ilmaista (edelleenkään ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja tai muuta) ja elämä opiskelun aikana on suhteellisen hyvin tuettua (asumistuki+opintotuki+opintolaina). Aina rahaa voisi tietenkin olla enemmän, mutta en todellakaan lähtisi niin lapselliselle linjalle että "vaan kultalusikka suussa syntyneet voi opiskella!!!11" koska todellisuus on vähän erilainen. Viestiä muokattu 15.2. klo 10:15, muokkaaja: Lucil |
|
15.2. klo 13:14 |
Lucil: Valtiontakaus tarkoittaa siis käytännössä sitä, että jos takaisinmaksu ei onnistu, niin valtio maksaa velan. Eli veronmaksajat valtion takana maksavat, lainan ottaminen ja maksaminen ei ole ilmaista kenellekään. Luulisin myös että sinäkin olet pakotettu myöntämään, että sillä on merkitystä onko lainalla suuri vai pieni korko. Toki noin. Itsellä ainakin oli 3 vuotta vanha biologiankirja Yleisesti tiedetty asia on, että lukiokirjat on suuri bisnes. Sangen monen tiedän tehneen esim. Hesellä töitä tai siivonnut ja aika hyvin on näitä töitä tahtonut saada. Siivoustyöt ovat nykyisin maahanmuuttajien täyttämiä, ainakin etelässä. Heseissäkään ei nyt jatkuvasti ole paikkaa auki. Tietysti jos tahtoo vaan siistiä ja kivaa sisätyötä, niin asia on toki erikseen. Tuon vuoro tulee sen monen vuoden opintoputken jälkeen, nykyisin tuokaan ei niin varmaa ole, akateeminen työttömyys on huipussaan, eivätkä akateemiset ota vastaan epäakateemisia töitä. mutta en todellakaan lähtisi niin lapselliselle linjalle että "vaan kultalusikka suussa syntyneet voi opiskella!!!11" koska todellisuus on vähän erilainen. Kultalusikka suussa syntyneille järjestelmä vaikuttaa maksuttomalle, mutta aikuiset näkevät järjestelmän taakse. |
|
15.2. klo 13:31 |
^Muistaakseni tosin tarkensin jo, mitä tässä yhteydessä "maksuton" tarkoittaa mutta mikäli se ei vielä toistaiseksi mennyt perille, niin Suomen yliopistoissa ei tosiaankaan ole niitä lukukausimaksuja, vaan yhteiskunta kustantaa. Tämä on sama kaikille, ei vain näille kuuluisille kultalusikka suussa syntyneille. Edelleenkään siis Suomessa koulujen käyminen ei ole yksilön omasta taloudesta kiinni, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. "Maksuton" termi tulee tässä siis siitä, että yksilön ei erikseen tästä tarvitse maksaa vaan hommaa hoidetaan verovaroin, mutta varmasti itsekin hahmotat tämän? Kuulostaa pikemminkin kultalusikka suussa syntyneen vikinältä se, että "ei voi mitenkään opiskella ku ei ole varaa" kun selkeästi yhteiskunta antaa tähän hommaan sangen kohtalaiset tuet joiden kanssa pystyy elämään ja opiskelemaan, ja jos tahtoo saada leveämpää leipää niin sitten voi tehdä työtä. Jos ei ole pientä epämukavuutta valmis sietämään, niin se lienee sitten oma valinta. |
|
15.2. klo 14:16 |
Olisin utelias tietämään, että millainen systeemin pitäisi sitten sinun mielestäsi olla, että myös ne muut kuin ns. kultalusikka suussa syntyneet voisivat opiskella? Selvästi esim. lukukausimaksujen puuttuminen ja asumisen ja elämisen tukeminen rahallisesti eivät vielä riitä. |
|
15.2. klo 14:41 |
Olisin utelias tietämään, että millainen systeemin pitäisi sitten sinun mielestäsi olla, että myös ne muut kuin ns. kultalusikka suussa syntyneet voisivat opiskella? Selvästi esim. lukukausimaksujen puuttuminen ja asumisen ja elämisen tukeminen rahallisesti eivät vielä riitä. Minä en ole sinun sinä, mutta opintotuen nostaminen muiden minimitukien (työttömyystuet, sairauspäivärahat jne.) tasolle voisi auttaa jo aika paljon. Mitä nyt muuten tulee eri asioihin, voitaisiin myös pohtia, tarvitseeko sen kultalusikan olla niin merkittävä aspekti elämässä, etenkin niille jotka eivät ole tämä suussa syntyneet. Kouluttautumiseen vaikuttaa kuitenkin moni muukin asia kuin siihen saatavissa olevat varat (yhteiskunnalta tai vanhemmilta). Esimerkiksi asumispolitiikan syrjäyttävä ja erillistävä vaikutus tulisi minimoida, vähintään niin ettei synny köyhien ja rikkaiden kouluja. Vanhemmuutta pitäisi tukea etenkin huono-osaisimpien kohdalla, ääritilanteessa huostaanottoja ripeyttää. Resursseja varhaiskasvatukseen, neuvoloihin, etenkään ei mistään lapsuuteen ja vanhemmuuteen liittyvästä mitään pois. Rahat tähän esimerkiksi Niinistön tukijoiden ja kaltaistensa veroprosenttia reippaasti ylöspäin tarkistamalla. |
|
15.2. klo 14:57 |
^Kyllä itsekin olen sitä mieltä, että opiskelijoiden tuet ovat naurettavan pienet verrattuna muihin tukien nostelijoihin (ja myös ehdot ovat sangen tiukat esim. opintopisteiden suhteen), että kyllä tukien korotus olisi aina ilahduttava ja elinlaatua parantava tekijä. Pointtina tosin oli, että jo nykyisillä tuilla pystyy elämään, jos vain haluaa opiskella. Se ei toki ole leveää ja hienoa elämää, mutta eipä sitä opiskelua ole tarkoituskaan jatkaa elämän loppuun asti. |
|
15.2. klo 15:38 |
Pointtina tosin oli, että jo nykyisillä tuilla pystyy elämään, jos vain haluaa opiskella. Halu ja kyky opiskella on kuitenkin jo pienestä pitäen kehittyvä prosessi, jonka vaikutuksia tulisi minimoida [ edit ] nykyistä enemmän sosiaalipolitiikan keinoin, jos tätä maata mielii hyvinvointivaltioksi kutsua. edit: Epäselvän lauseen pointti oli siis, että prosessin häiriötekijöiden (vanhempien resurssit siinä miten yllä esittelin) vaikutus tulisi vähentää. Viestiä muokattu 15.2. klo 15:43, muokkaaja: slslsl |


