Miksi seksuaalisuudesta on niin vaikea puhua?
Alue: Yleinen keskustelu
|
4.1. klo 23:02 |
Joo, perinteinen "kaksi eri kertomusta"- näkemys. Jep. Noiden kertomusten välissä useimmissa Raamatuissa on väliotsikkokin, vaihdos on helppo huomata. Raamatussa on vahvoja viitteitä sihen, että ensimmäinen luomiskertomuksista ei ollut tuttu kaikille myöhempien Mooseksen kirjojen osien kirjoittajille, kuten vaikkapa sapatin vieton perustelut. Minulle taas ja suurimmalle osalle uskovaisista Raamattu on kokonainen, eheä kirja, johon joko uskotaan tai sitten ei nähden ristiriitoja siellä sun täällä. Fundamentalistinen tulkinta kyllä olettaa vain yhden kertomuksen, mutta se ei ole sama asia kuin suurin osa uskovaisista. Hassua kun korostat Raamatun olevan kokonainen, mutta jätät tahallasi lukematta jakeen 18 ja silvot tällä tavoin tarinan mieleiseksesi. Jakeet 18-20 ovat selkeä kokonaisuus, ja ryhmitelty useimmissa Raamatuissa kokonaiseksi kappaleeksi, alkutekstiä mukaillen. Jumala toi siis eläimet ihmisen eteen nimitettäväksi, nimitystehtävä. Raamattu kertoo toisin. Eläinten nimeäminen on pelkkä sivujuoni avun etsimisessä Adamille. |
|
5.1. klo 15:44 |
Raamatussa on vahvoja viitteitä sihen, että ensimmäinen luomiskertomuksista ei ollut tuttu kaikille myöhempien Mooseksen kirjojen osien kirjoittajille, kuten vaikkapa sapatin vieton perustelut. Siis Jumala pyhitti seitsemännen päivän luomiskertomuksessa, myöhemmissä vaiheissa muistutetaan lepopäivän pyhittämisestä: 1. Mooseksen kirja 2 Fundamentalistinen tulkinta kyllä olettaa vain yhden kertomuksen, mutta se ei ole sama asia kuin suurin osa uskovaisista. Mikä "fundamentalistinen" tulkinta? Joko Raamattuun uskotaan tai ei, vaihtoehdot ovat tasan tarkkaan siinä. Jos uskotaan osia sieltä täältä Raamatusta, niin kyseessä on luopumus, ei sellainen porukka edusta mitään kristillisyyttä. Jeesus ja aikalaisensa uskoivat VT:hen pitäen sitä Jumalan sanana, ilmeisesti fundamentalisteja. Tietenkään Jeesusta ei voi sanoa fundamentalistiksi, koska silloin kyseessä olisi anakronismi. Hassua kun korostat Raamatun olevan kokonainen, mutta jätät tahallasi lukematta jakeen 18 ja silvot tällä tavoin tarinan mieleiseksesi. Lue saman luvun alku: 1 Niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa. Myöhemmissä jakeissa kerrotaan yksityiskohtaisemmin. Jumala puhaltaa ihmiseen elämän hengen, tekee Eevan, joka oli jo hengessä olemassa Aatamissa. Raamattu kertoo toisin. Eläinten nimeäminen on pelkkä sivujuoni avun etsimisessä Adamille. Olisiko siis parempi, jos apu olisi löytynyt Homo neanderthalensista? Jumala lupasi tehdä avun ja niin Hän tekikin nimeämisprosessin jälkeen, koska apua ei sattuneesta syystä löytynyt. Kovasti menee off-topiciksi. |
|
5.1. klo 18:40 |
Siis Jumala pyhitti seitsemännen päivän luomiskertomuksessa, myöhemmissä vaiheissa muistutetaan lepopäivän pyhittämisestä Kun sapattikäsky annetaan juutalaisille ensimmäisen kerran, ilmeisesti Marassa (2. Moos15:25), sen perusteluja ei sen kummemmin mainita. Vaikka 10 käskyä 2. Moos 20 kertoo lepopäivän perusteluiksi luomisen, 10 käskyä 5.Moos 5 esittää hyvin yksioikoisesti sapatin viettämisen perusteluksi Egyptistä vapautumisen, eikä mainitsekaan luomista. Mikä "fundamentalistinen" tulkinta? http://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_tulkinta#Fundamentalistinen_tulkinta Joko Raamattuun uskotaan tai ei, vaihtoehdot ovat tasan tarkkaan siinä. Jos uskotaan osia sieltä täältä Raamatusta, niin kyseessä on luopumus, ei sellainen porukka edusta mitään kristillisyyttä. Ja itse olet luonnollisestikin siinä uskossa, että et tulkitse Raamattua, vaan luet ja uskot, ja kaiken lisäksi ettei sinun tapaasi voi katogorisoida mitenkään tulkinnaksi? Olisiko siis parempi, jos apu olisi löytynyt Homo neanderthalensista? Olikos tämä yksi Jumalan luomista eläimistä? Nykytietämyksen mukaan Homo sapiens on risteytynyt Homo neanderthalensiksen kanssa kaikkialla muualla paitsi Afrikassa.Viestiä muokattu 5.1. klo 18:41, muokkaaja: fons et origo |
|
5.1. klo 22:21 |
"kaikkialla muualla paitsi Afrikassa" 8D :DDDDDDDDD Vastatkaapa tähän viisaammat: Miksi aina puheissa vaaditaan homoille tasapuolisia oikeuksia ja hyväksyntää sellaisina kuin ovat, mutta käytännössä.... mitä se silmien pyörittely ja kieroon katsominen oikein on, häh? vaikeuksia muodostaa mielipide? |
|
5.1. klo 22:51 |
"kaikkialla muualla paitsi Afrikassa" 8D :DDDDDDDDD Niin, käytännössä geenivertailu ei ole antanut moisesta viitteitä. Afrikkalaisperäiset kansat ovat siis puhtaampia Homo sapiensin edustajia kuin muut. Miksi aina puheissa vaaditaan homoille tasapuolisia oikeuksia ja hyväksyntää sellaisina kuin ovat, mutta käytännössä.... mitä se silmien pyörittely ja kieroon katsominen oikein on, häh? Tämä ei varmaan ollut minulle osoitettua enää, mutta vastataanpa oma arvaus: ne, joille silmiä pyöritellään ja kieroon katsotaan hyvin usein ovat sellaisia, joille silmiä pyöritellään ja kieroon katsotaan ihan seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Homofobiasta syyttäminen on rasistikortin kaltainen hyökkäys oman toiminnan kritisoimista vastaan.Viestiä muokattu 5.1. klo 22:52, muokkaaja: fons et origo |
|
5.1. klo 22:53 |
Kenen oikeastaan on vaikea puhua seksuaalisuudesta? Minä tunnen paljon nuoria aikuisia ihmisiä, joille asiasta syvällisestikään keskusteleminen ei ole ongelma. Nämä ihmiset eivät kuitenkaan ole mitenkään erityisen kieroutuneita tai seksihulluja. Seksi on vain arkipäiväistynyt tavalliseksi keskustelunaiheeksi, mikä on tavallaan helpotus ja tavallaan vähän säälikin. Kutkuttava salaisuuden jakamisen tunne puuttuu. Eli kysymys ei ole seksuaalisuuden luonteesta itsestään vaan siitä, miten sitä missäkin ympäristössä käsitellään. |
|
6.1. klo 0:37 |
Kun sapattikäsky annetaan juutalaisille ensimmäisen kerran, ilmeisesti Marassa (2. Moos15:25), sen perusteluja ei sen kummemmin mainita. Vaikka 10 käskyä 2. Moos 20 kertoo lepopäivän perusteluiksi luomisen, 10 käskyä 5.Moos 5 esittää hyvin yksioikoisesti sapatin viettämisen perusteluksi Egyptistä vapautumisen, eikä mainitsekaan luomista. Katsotaan (Mara oli hieman aikaisempi tapaus, eikä varsinaisesti liittynyt sapattiin, vaan lakeihin ja säädöksiin, mitkä Herra määräsi): 2. Mooseksen kirja 16 Lepopäivä, Herralle pyhitetty sapatti, miksi? Koska Herra itse sen pyhitti luomistyönsä päätteeksi ja lepäsi. Eli, Jumala pyhitti luomiskertomuksessa lepopäivän, se vahvistetaan myöhemmässä vaiheessa Raamatussa, niin siitä voi suoraan päätellä, että ns. vahvistuksen kriteeri puoltaa tuossa luomisesta periytyvää traditiota. 5. Mooseksen kirja 5 Tuossakin todetaan ja muistutetaan seitsemännen päivän olevan Jumalan sapatti, 15. jae voisi olla hyvinkin pois, mutta silti jakeessa 14 todetaan, että 7. päivä on Jumalan sapatti, lepopäivä. Ja itse olet luonnollisestikin siinä uskossa, että et tulkitse Raamattua, vaan luet ja uskot, ja kaiken lisäksi ettei sinun tapaasi voi katogorisoida mitenkään tulkinnaksi? Ihminen vajaavuudessaan tulkitsee taatusti Raamattua aina puutteellisesti, mutta Raamattu itsessään on täydellinen. Raamattua tulee tietysti lukea aina kulloisenkin kirjallisen tyylilajin puitteissa. Viestiä muokattu 6.1. klo 0:41, muokkaaja: Österbaum |
|
6.1. klo 1:25 |
Katsotaan (Mara oli hieman aikaisempi tapaus, eikä varsinaisesti liittynyt sapattiin, vaan lakeihin ja säädöksiin, mitkä Herra määräsi) Ihan yleinen tulkinta on, että mm. sapattia ei vietetty Egyptissä, ja Mara luultavimmin on se paikka jossa käskyt annettiin noudatettaviksi. Toki kymmenen käskyä on erikseen, mutta niissä tuskin oli mitään uutta, tai sitten joudutaan pohtimaan Jumalan käskyjen muuttuvuutta. Kuten jo sanoin, käskyjen eroavuudet ovat viitteitä, ne vihjaavat eri kulttuuriperimään. Minä itse luen Raamattua yleensä hyvin monella tavalla tulkiten, mutta fundamentalistinen tulkinta ei ole kuulunut näihin tapoihin muutamaan kymmeneen vuoteen. Ihminen vajaavuudessaan tulkitsee taatusti Raamattua aina puutteellisesti, mutta Raamattu itsessään on täydellinen. Raamattua tulee tietysti lukea aina kulloisenkin kirjallisen tyylilajin puitteissa. Juuri näin, mutta ero lienee eniten siinä, miksi tyylilajiksi mikin osa tulkitaan. Sinä tuskin olet samaa mieltä kanssani, että alkukertomukset (Luvut 1-11, Nooaan asti) ovat vertauskuvallisia mytologisia kertomuksia, joilla on lähinnä filosofisia tai metafyysisiä ongelmia selittäviä merkityksiä? |
|
6.1. klo 20:44 |
Ihan yleinen tulkinta on, että mm. sapattia ei vietetty Egyptissä Mutta se, että sapatti pohjautuu luomistyöhön on yleisin, perinteisin näkemys. Kuten jo sanoin, käskyjen eroavuudet ovat viitteitä, ne vihjaavat eri kulttuuriperimään. Tekstin muoto, ilmaukset jne. ovat muuttuneet aikojen saatossa, mutta sisältö on pysynyt samana, pätee koko Raamattuun. Minä itse luen Raamattua yleensä hyvin monella tavalla tulkiten Tulkinta, se on jännä. Jos maantiedon kirjassa maan todetaan olevan pyöreä, niin onko maa todella pyöreä, vai onko se vain yksi tulkinta muiden joukossa? Jos Raamatussa todetaan, että Saatana vaikuttaa maailmassa, niin miten tuo voidaan tulkita? Raamattu on uskonnollinen teos, jonka mukaan maailma on luotu Jumalan toimesta, ja missä vaikuttavat henkivallat. Ainoa oikea tulkinta, joka voidaan tehdä on se, että Saatana todella vaikuttaa maailmassa, kun Raamattua luetaan siitä viitekehyksestä käsin, josta se on tarkoitettu luettavaksi. Sinä tuskin olet samaa mieltä kanssani, että alkukertomukset (Luvut 1-11, Nooaan asti) ovat vertauskuvallisia mytologisia kertomuksia, joilla on lähinnä filosofisia tai metafyysisiä ongelmia selittäviä merkityksiä? En luonnollisestikaan ole samaa mieltä kanssasi. Viestiä muokattu 6.1. klo 21:12, muokkaaja: Österbaum |
|
6.1. klo 21:59 |
Mutta se, että sapatti pohjautuu luomistyöhön on yleisin, perinteisin näkemys. Tottakai on. Minähän toin esille vain sen, että se ei välttämättä näyttänyt olevan sitä kaikille VT:n kirjoittajille. Tekstin muoto, ilmaukset jne. ovat muuttuneet aikojen saatossa, mutta sisältö on pysynyt samana, pätee koko Raamattuun. Nyt olet mielestäni kyllä ihan metsässä, uskonnollisessa kirjallisuudessa tekstien muodot ja ilmaukset on nimenomaan kopioitu mahdollisimman tarkasti. Tulkinta, se on jännä. Jos maantiedon kirjassa maan todetaan olevan pyöreä, niin onko maa todella pyöreä, vai onko se vain yksi tulkinta muiden joukossa? Ihanko oikeasti haluat rinnastaa tieto- ja opetuskirjallisuuden Raamattuun? :-O |
|
7.1. klo 14:30 |
Minähän toin esille vain sen, että se ei välttämättä näyttänyt olevan sitä kaikille VT:n kirjoittajille. Ainakaan noiden kohtien perusteella en tullut tuosta ihan vakuuttuneeksi. Nyt olet mielestäni kyllä ihan metsässä, uskonnollisessa kirjallisuudessa tekstien muodot ja ilmaukset on nimenomaan kopioitu mahdollisimman tarkasti. Joo, pitää paikkaansa, yleistin hieman liikaa, kopiontityö oli hemmetin/äärimmäisen tarkkaa puuhaa (todistusaineistoa löytyy). Mutta esim. Matteuksen evankeliumin kohta on virheellinen siinä mielessä, että neitsyt Jesajan kirjan hepreankielisessä alkutekstissä merkitsee nuorta naista: Matteus 1 Tuota kohtaa on yleensä käytetty argumenttina Raamatun virheellisyyttä koskien, vaikka nuori nainen yleensä on neitsyt, eli tuossakin perusajatus on pysynyt samana ja oli aikalaisille selvää, mistä oli kysymys (ennustukset suuresta messiaasta). Ihanko oikeasti haluat rinnastaa tieto- ja opetuskirjallisuuden Raamattuun? :-O Raamattuhan on kaikkea tuota, alusta loppuun, lopusta alkuun, muuta ei edes tarvita. Eli Raamattua kuten muitakaan teoksia ei voi tulkita ihan mututuntumalla (en tarkoita sinua). |
|
7.1. klo 18:28 |
Ainakaan noiden kohtien perusteella en tullut tuosta ihan vakuuttuneeksi. En hetkeäkään kuvitellut niin voivan tapahtua, tarkoituksenani oli selittää omien ajatusteni vaikutteita, eikä vakuuttaa tai käännyttää sinua. Tuota kohtaa on yleensä käytetty argumenttina Raamatun virheellisyyttä koskien Eiköhän sen lie kuitenkin eniten katolisen kirkon neitsyenpalvontaan ole kohdistunut. Itse en pidä tuota edes minään käännösvirheenä. Ihanko oikeasti haluat rinnastaa tieto- ja opetuskirjallisuuden Raamattuun? :-O Sinä olet kuitenkin nyt vakuuttanut minut siitä, että emme elä samassa todellisuudessa. |
|
7.1. klo 18:59 |
Eiköhän sen lie kuitenkin eniten katolisen kirkon neitsyenpalvontaan ole kohdistunut. Itse en pidä tuota edes minään käännösvirheenä. Ei, käännös pohjautuu juutalaisten Septuagintaan (kristittyjen VT), joka valmistui 200 - 300 eKr. Sinä olet kuitenkin nyt vakuuttanut minut siitä, että emme elä samassa todellisuudessa. Jaa, tuolle linjalle. Voi kysyä, millaisessa todellisuudessa eräät elävät: Graffinin mukaan evoluutioteorian todellinen älyllinen, emotionaalinen ja moraalinen haaste on hyväksyä elämän perimmäinen anarkia ja tarkoituksettomuus. Evoluutio ei tarjoa perustaa dogmaattisille opeille ja se vetää maton kaikkien niiden maailmankuvien alta, jotka ovat nähneet elämän historiassa suurempia tarkoituksiaViestiä muokattu 7.1. klo 19:01, muokkaaja: Österbaum |
|
7.1. klo 19:19 |
Jaa, tuolle linjalle. Voi kysyä, millaisessa todellisuudessa eräät elävät: Älä nyt viitsi, tuohan on helppo sovittaa vain ajatukseen siitä että Jumala huijaa ihmisiä. On kouluopetuksessa paljon suurempiakin epäkohtia, kuten saatanallinen selitys veden kiertokulusta, tai väite, että pii on yli kolme. Varsin hyvää artikkelia kyllä siteerasit, Graffinhan on yksi järkevimmistä evoluutioteoriaa puolustavista ateisteista. Yritä kuitenkin muistaa, että minä olen uskova, ja yleensä ateismia mollaavat yritykset synnyttävät minussa vain myötähäpeää. |
|
7.1. klo 20:00 |
Olen tullut kaikessa hiljaisuudessa siihen johtopäätökseen, ettei oikeastaan kannata kuluttaa aikaa sen ihmettelyyn, miksi seksuaalisuudesta puhuminen on vaikeaa. Eihän kakalla käymisestä ja pissaamisestakaan puhuta, vaikka niitä kuitenkin tehdään koko ajan. Ei seksi ole tämän kummempi asia. Se on täysin verrattavissa näillä tarpeilla käymisiin. Jotain hyvin kiinteästi ihmiselämään kuuluvaa, mutta kuitenkin salassa tapahtuvaa. Niin sen kuuluu ollakin. Sen salassa pitämienn on terveyden merkki. Eihän kukaan kakkaa keskellä steissä eikä kuse ravintolan tuhkakuppiin (paitsi mun yks kaveri joskus teininä). Mielipiteeni seksuaalisuudesta voi tietenkin tästä vielä muuttua, taitelija kun olen, mutta omalta osaltani keskustelu päättyy tältä erää tähän. Kiitos kaikista tähänastisista vastauksistanne! |
|
7.1. klo 20:32 |
Varsin hyvää artikkelia kyllä siteerasit, Graffinhan on yksi järkevimmistä evoluutioteoriaa puolustavista ateisteista. Siinä mielessä, että kertoo evoluution koskevan pelkästään biologiaa eikä yhteiskuntaa, kulttuuria ja uskontoa. Jatkaa myös hyvin siitä, että evoluutio on epäonnistuneesti asetettu vastakkain uskonnon kanssa kuin ne olisivat vertailukelpoisia ja pyrkii ohjaamaan ajattelun pois tuosta perinteisestä näkökulmasta. Yritä kuitenkin muistaa, että minä olen uskova, ja yleensä ateismia mollaavat yritykset synnyttävät minussa vain myötähäpeää. No mutta uskonveli :D Psalmit 10 Nykyäänhän tuo on nähtävissä, homosuhteita ei paheksuta, vaan homoilu on luonnollista, mitään ei erityisemmin paheksuta, koska kaikki on itseasiassa luonnollista eikä hyvyyttä ja pahuutta ole. Elämäkin on tarkoituksetonta, ateistisesta näkökulmasta. |
|
7.1. klo 23:35 |
Siinä mielessä, että kertoo evoluution koskevan pelkästään biologiaa eikä yhteiskuntaa, kulttuuria ja uskontoa. Sehän oli artikkelin suurin moka. Artikkelin kirjoittaja, ilmeisesti ymmärtämättömyyttään niputti evoluution evoluutioteorian kanssa samaan kasaan vain voidakseen kumota itse rakentamansa olkiukon. Kohdassa "Richard Dawkins selittää evoluutiolla koko elämän, jopa uskonnon. Oikeasti evoluutioteoria koskee vain biologiaa." molemmat virkkeet ovat oikein (ensimmäisessä siis Dawkinsin mielipidekin), mutta johtopäätös on päin mäntyä tehty. Kulttuurievoluutio (kuten myös sen tutkimus) kuuluu humanistisiin tieteisiin ja evoluutioteoria taas luonnontieteisiin, molemmat varsin tunnettuja asioita. On kovin hämmentävää, että juuri sosiologian opiskelija tekee noin alkeellisen argumentointivirheen, puhumattakaan hölmöstä ajatusvirheestään. Evoluutiosta puhutaan luonnollisestikin myös monessa muussa yhteydessä, ja täysin oikein. Biologiassakin evoluutio ja evoluutioteoria ovat kaksi eri asiaa, vähän samaan tapaan kuin Raamattu ja raamatuntulkinta ovat. Dawkinsia hän kyllä ruotii aiheesta. Dawkins, kuten fundamentalistiset putkiaivot yleensäkin, ovat ärsyttäviä ja tuovat aatteilleen yleensä enemmän hallaa kuin hyvää. Raamattukin sanoo jumalattomista: Lue toki lainaustesi ympäriltäkin. Psalmi 10 jatkuu "Hänen hankkeensa menestyvät joka aika". Psalmi 37 taas alkaa "Älä vihastu pahain tähden, älä kadehdi väärintekijöitä", koko psalmin sanomana pääasiassa se, että vanhurskaita ovat ne jotka ovat anteliaita ja nuhteettomia, nimenomaan jumalattomia kohtaan. |
|
7.1. klo 23:41 |
Olen tullut kaikessa hiljaisuudessa siihen johtopäätökseen, ettei oikeastaan kannata kuluttaa aikaa sen ihmettelyyn, miksi seksuaalisuudesta puhuminen on vaikeaa. Eihän kakalla käymisestä ja pissaamisestakaan puhuta, vaikka niitä kuitenkin tehdään koko ajan. Ulostamisen ja seksin kohdalla on tosiaan varsin paljon yhteistä; molemmat ovat suurimmalle osalle hyvin henkilökohtaisia asioita, ja molemmista puhuminen on yhteiskunnallisesti tabu. Bemaripojat voivat lippalakit vinossa, nauraen jutella pieruista ja panoistaan, mutta ei se sivistyneelle henkilölle sovi. En minä oikein näe, että tabut itsessään olisi noissa väistyneet, vaan sekä seksistä että ulostamisesta on huomattu voivan keskustella (tai edes jakaa tietoa) muutenkin kuin marketin parkkipaikalla. |
|
8.1. klo 13:39 |
Sehän oli artikkelin suurin moka. Uskonnoissa ei esim. ole juuri tapahtunut minkäänlaista kehitystä, ellei oteta huomioon jotain ufouskovaisuutta tai teknologiaan liittyvää, vaikka Ruotsissa rekisteröity kopismi. Uskontojen alkuperästäkään ei voi sanoa mitään varmaa, nykyaikainen uskontotiedekään ei ole kiinnostunut siitä, eli mikä uskonnonharjoittamisen muoto oli alkuperäisintä. Suurin osa maailmasta on kulttuuriltaan, uskonnoltaan ja yhteiskunnaltaan kuin satoja tai tuhansia vuosia sitten, kun taas evoluution pitäisi koskettaa kaikkia eikä vain osaa. Jos taas sanotaan, että länsimaat ovat kehittyneempiä kuin muut, niin syyllistymme mahdolliseen rasismiin, joka ei ole soveliasta. Evoluutio ei siis noilta osin ole ilmeisesti koskettanut muita kuin länsimaita. Kristinusko 2000 vuotta sitten ideoissaan oli edistyneempi kuin mikään aate tähän päivään mennessä, länsimainen sivistyskin pohjautuu kristinuskoon. Jos yhteiskunnissa, uskonnoissa ja kulttuureissa on tapahtunut kehitystä, niin esittelisitkö kehityksen todisteet? 7-vuotias tyttö uhrattiin jumalille Kehitystä? Dawkinsia hän kyllä ruotii aiheesta. Dawkins, kuten fundamentalistiset putkiaivot yleensäkin Missä Dawkins menee siis vikaan, vai meneekö ollenkaan? koko psalmin sanomana pääasiassa se, että vanhurskaita ovat ne jotka ovat anteliaita ja nuhteettomia, nimenomaan jumalattomia kohtaan. Toki, mutta siinähän myös todetaan mitä jumalattomat ovat ja mitä he tulevat saamaan. Viestiä muokattu 8.1. klo 13:41, muokkaaja: Österbaum |
|
8.1. klo 14:37 |
Uskonnoissa ei esim. ole juuri tapahtunut minkäänlaista kehitystä Eli Abrahamin aikainen juutalaisuus kaikkine sääntöineen on sama uskonto kuin nykypäivän baptismi? Samoin nykypäivän ortodoksijuutalaisuus on sama asia kuin nykypäivän katolilaisuus? Vai olisiko uskonnoissa sittenkin tapahtunut muutosta ja eriytymistä? Tätä kutsuttaisiin uskonnon evoluutioksi, mikäli myönnät sen todelliseksi asiaksi. Suurin osa maailmasta on kulttuuriltaan, uskonnoltaan ja yhteiskunnaltaan kuin satoja tai tuhansia vuosia sitten, kun taas evoluution pitäisi koskettaa kaikkia eikä vain osaa. Kuinka oikein perustelet sen, että evolutiivinen muutospaine olisi homogeninen kaikissa kulttuureissa? Pidän väitettäsi hyvin omituisena. Jos taas sanotaan, että länsimaat ovat kehittyneempiä kuin muut, niin syyllistymme mahdolliseen rasismiin, joka ei ole soveliasta. Yleensä kehittyneillä länsimailla viitataan sekä teknologiseen että yhteiskunnalliseen kehitykseen. Minä en näe mitään rasistista siinä, että väittää Euroopan olevan teknologisesti edistyksellisempi tai kehittyneempi kuin vaikkapa Saharan eteläpuolisen Afrikan, tai että väittää edustuksellisen demokratian tai perustuslaillisen monarkian olevan edistyksellisempiä tai kehittyneempiä yhteiskuntajärjestelmiä kuin despoottinen teokratia tai absoluuttinen monarkia. Missä Dawkins menee siis vikaan, vai meneekö ollenkaan? Hän kykenee yleensä keskustelemaan lähinnä valmiiksi itselleen perustelemansa aatemaailman pohjalta, sen lähtökohdista, kun "vastapuoli" yleensä haluaisi ennemminkin keskustella siitä aatemaailmasta, eikä sen johdannaisista. Toki, mutta siinähän myös todetaan mitä jumalattomat ovat ja mitä he tulevat saamaan. Eipä siinä psalmissa 10 näin käy, vaan siinä surraan sitä kun jumalaton saa olla ja kerjätään Jumalalta kostoa. VT:n teksteissä pitää mielestäni myös pitää mielessä, että sanalla jumalaton ei välttämättä viitata ateistiin, joka on käsittääkseni ollut historiassa ennemminkin harvinainen poikkeus kuin valtakuttuuri, vaan Jumalan laeista välittämättömään pahantekijään. (Toki moni käyttää nykyäänkin eriuskoisista termiä jumalaton tai ateisti, ja joidenkin maailmankuvassa se lie onkin selkeä jaottelu. Minusta tuollainen kuitenkin turhaan haittaa keskustelua eri maailmankuvan omaavien kanssa.) |



