Mä yritän ainakin tehä just semmosta eroottista taidetta varsinkin kuvataidetta ja myös musiikissa yritän luoda semmosia eroottisia äänenmaisemia. Kyllä voi instrumentaalimusiikki olla hyvinkin eroottista omasta mielestäni mutta tietty ehkä eroottisuus jollekkin on toiselle jotain ihan muuta. esim: tää Blue Man Groupin Biisij on mun mielestä tosi eroottinen vaikkei ihan instrumentaali ookkaan: http://www.youtube.com/watch?v=xvZL4wdVSgc&feature=related

Musta tuntuu, että sama jossain määrin eroottinen kuva voi toiselle olla hyvä Jumalan lahja ja toiselle kiusaus, riippuen omasta taustasta.

Riippuu vähän siitä, onko itse piirroshahmo vai ei.

Musta tuntuu, että sama jossain määrin eroottinen kuva voi toiselle olla hyvä Jumalan lahja ja toiselle kiusaus, riippuen omasta taustasta.

Samaa olen tuuminut itsekin. Kys. asia tuottaa sitten julkaisumielessä ongelman: onko kuvan tekijä vastuussa siitä, jos osa katsojista joutuu kiusaukseen?

Riippuu vähän siitä, onko itse piirroshahmo vai ei.

o.O

o.O

Piirretyille tai maalatuille henkilöille eroottinen kuvataide lienee sama asia kuin eroottiset valokuvat meille ihmisille. Tämä vain ihan omaa spekulaatiotani, toki, koska en ole piirroshahmo, enkä heitä juuri tunne.

onko kuvan tekijä vastuussa siitä, jos osa katsojista joutuu kiusaukseen?

Tapaus 1. Valokuva, jossa (puoli)alaston ihminen viekoittelevassa asennossa. Voiko kuvaaja luikerrella vastuusta, että kiusaus on katsojan silmässä? No ei tasan voi. Jos materiaalin laatu on selvä kuin pläkki, tottakai vastuu on kuvan tekijällä - toki myös katsojalla.

Tapaus 2. Kuvassa esineistöä, joka liittyy melko harvinaiseen fetissiin. Voiko kuvaajan ajatella ottavan vastuuta itselleen siitä, että joku kiihottuu epätavallisista asioista, eikä kuvaaja ole välttämättä sellaisesta edes kuullut. No ei tasan voi. Kuvaaja ei tarkoita asettaa ketään kiusaukseen ja se riittää.

Mihin se raja sitten vedetään? Mää en edes yritä vastata siihen.

Tapaus 1. Valokuva, jossa (puoli)alaston ihminen viekoittelevassa asennossa. Voiko kuvaaja luikerrella vastuusta, että kiusaus on katsojan silmässä? No ei tasan voi. Jos materiaalin laatu on selvä kuin pläkki, tottakai vastuu on kuvan tekijällä - toki myös katsojalla.

No, entä jos tällainen kuva olisi vaikkapa miehestä miesten pukuhuoneessa (tai naisesta naisten)? Eikös kiusaukseen joutuminen johtuisi täten katsojan syntisestä luonnosta?

Entä, jos kuvan (puoli)alaston ihminen ei olekaan viekoittelevassa asennossa, vaan esim. täyttämässä veroilmoitusta? Entä jos (puoli)alaston ihminen on viekoittelevassa asennossa täyttämässä veroilmoitusta?

Entä kenen on vastuu, jos kuvaaja ottaa valokuvan (puoli)alastomasta ihmisestä viekoittelevassa asennossa, mutta katsoja ei joudukaan kiusaukseen ja oivaltaa täten olevansa homoseksuaali, alkaen ylpeänä toteuttaa taipumustaan?

Tuo on just sitä rajanvetoa sitten. Otin esimerkiksi mahdollisimman selkeän tapauksen. Koska se rajanveto on niin hankalaa, en itse lähtisi eroottiseksi tarkoitettua kuvamateriaalia tuottamaan. Mutta koska en oo taideihminen ollenkaan, niin asia ei oo mitenkään ajankohtainen mulle enkä voi tässä ketään tuomita.

slslsl,

Piirretyille tai maalatuille henkilöille eroottinen kuvataide lienee sama asia kuin eroottiset valokuvat meille ihmisille. Tämä vain ihan omaa spekulaatiotani, toki, koska en ole piirroshahmo, enkä heitä juuri tunne.

No täytyy kyllä sanoa, että enpä ole itsekään muistaakseni koskaan IRL kohdannut yhtäkään. =D Tarkoitin tällä keskustelulla ihan oikeita ihmisiä ja oikeiden ihmisten (kristillis-)moraalisia kysymyksiä tästä teemasta.

Anskutin,

Tuo on just sitä rajanvetoa sitten. Otin esimerkiksi mahdollisimman selkeän tapauksen. Koska se rajanveto on niin hankalaa, en itse lähtisi eroottiseksi tarkoitettua kuvamateriaalia tuottamaan. Mutta koska en oo taideihminen ollenkaan, niin asia ei oo mitenkään ajankohtainen mulle enkä voi tässä ketään tuomita.

Aivan, Ajatukseni olikin keskustella nimenomaan siitä, missä ne rajat mahdollisesti mahtaisivat mennä ja kuulla eri ihmisten mielipiteitä.

Sen haluaisin myös huomauttaa, että kautta historian maalaustaiteessa on kuvattu erittäin paljon alastomia ihmisiä, eroottisessa merkityksessä tai ei. Käsittääkseni kuvataiteilijan opintoihin kuuluu edelleen alastonmallien piirtämistä. Tuntuu toisaalta aika hullulta se ajatus, ettei ihminen saisi kyseistä taiteen muotoa harjoittaa siksi, että on kristitty...

No eroottinen taide = taidetta jonka tarkoitus on olla kiihottavaa ja taiteen tekijä on tiedostetusti koittanut tehdä siitä sellaista. Tapauksessa ei oo merkitystä vaikka kuvan kohde olis pukeutunut lumipukuun ja olisi betonipunkkerin sisällä ja kuvaaja kuvaisi sitä bunkkeria ulkopuolelta. Tekijän motiivit ratkasee.

Muu taide = taidetta jonka tekijä ei ole koittanut tehdä siitä kiihottavaa.

Jos tekijä ei ole tiedostetusti koittanut tehdä jotakin minkä kokee vääräks, niin ei sitä voi kukaan siitä syyttää ja tekijä voi olla ihan hyvällä omallatunnolla. :)

Eiköhän itseään koettelemalla parhaiten pääse selville.

Itselle vaikea asia on sitä, vaikka kuinka sallituksi määriteltäis ja vastaavasti jokin hyvin paheksuttu asia voi olla piece of cake ilman mitään ongelmaa.

Me olemme erilaisia ja jokaisella on oma tiensä. Luulenpa, ettei rajanveto onnistu yleistä viivaa piirtämällä.

No eroottinen taide = taidetta jonka tarkoitus on olla kiihottavaa ja taiteen tekijä on tiedostetusti koittanut tehdä siitä sellaista.

No ei nyt ihan noin. Tuo määritelmä pätee pornografiaan, mutta eroottinen taide ei ole välttämättä sitä. Käsittääkseni erotiikka eroaa pornografiasta siten, että vaikka eroottinen taide olisi tietoisesti kiihottavaa, tämä ei ole taideteoksen ainoa- tai itsetarkoitus. Eroottinen taide on kuitenkin taidetta painolla sanassa taide, pornografiaa markkinoidaan lähinnä runkkumatskuksi.

Tietty mielipiteitä saa olla joka lähtöön. En kuitenkaan ihan tarkalleen ottaen tiennyt, että kristitylle on erotiikka kiellettyä. Pornoa olisin ennemmin veikannut. Toisaalta en minä tiennyt sitäkään, että kristityn on mahdotonta erottaa toisistaan eroottiset tuntemukset ja himon. Ei sentään vielä flirttailua sekoiteta raiskaamiseen, onneksi.

^ Olen samaa mieltä kanssasi, ei asia ole minusta välttämättä niin yksinkertainen.

Mielestäni seksuaalisuutta voi ilmaista oikealla ja väärällä tavalla (muutenkin kuin avioliitossa!!). Se on osa meitä jokaista ja en usko, että sitä kannattaa ja edes voi täysin piilottaa, oli sitten naimisissa tai ei.

ArmAnt,

Jos tekijä ei ole tiedostetusti koittanut tehdä jotakin minkä kokee vääräks, niin ei sitä voi kukaan siitä syyttää ja tekijä voi olla ihan hyvällä omallatunnolla. :)

No tuota, esimerkiksi jos ihminen tekee pornokuvia muttei koe sitä vääräksi, saako hän olla hyvällä omallatunnolla? Minusta ei.

Voin myös itse kokea jonkin asian aivan OK:ksi, mutta toiselle se voi olla lankeemukseksi. Eroottisuus on myös kulttuurisidonnaista. Afrikassa ja Etelä-Amerikassa on heimoja, joissa joka iikka kulkee alasti eivätkä taatusti kaikki käpälöi toisiaan ohi kulkiessaan. Lähi-Idässä taas naisen ranteen näkyminen on jo seksuaalista vilauttelua, josta joutuu erotetuksi esim. opettajan virasta.

"No tuota, esimerkiksi jos ihminen tekee pornokuvia muttei koe sitä vääräksi, saako hän olla hyvällä omallatunnolla? Minusta ei."

Tekeekö afrikkalaiset syntiä kun ne ei pue päällensä vaikka länsimaalaiset saattaa saada sellaisesta kulttuurista jotakin ihme kiksejä? Ei se sen vika oo joka viattomasti tekee jotakin.
Jos tiedät että se mitä teet voi olla lankeemukseksi toiselle, niin et voi olla kokematta sitä vääräks ja teetkin oikeasti tietoisesti väärin. Kaikkee pitää tehdä aina porukan heikoimman ehdoilla.

Eli jos joku tekee jotakin jota me luokitellaan pornografiaksi, mutta hän ei oo tietoinen sen synnillisyydestä, niin Jumalakaan ei tuomitse sellasta siitä, koska se ei tiedä tekevänsä syntiä. Jumala tuomitsee omantunnon mukaan sitten.

Taideopiskelijan on täysin ok piirtää alastonmallista. Käsittääkseni se on aika tärkeää sitä varten, että oppii ihmisen anatomiaa ja piirtämään oikein. Kyllähän esim lääkäritkin joutuu ammatissaan tekemisiin alastomien ihmisten kanssa, eikä siinä mitään syntiä tee. Sitä sanotaan ammatillisuudeksi.

Mutta jos jonkin kuvan olemassaolon tarkoitus on olla eroottisesti kiihottava, niin olisin sellaisen kanssa hyyyyyyvin varovainen.

Toistettakoon kuitenkin, että asian pohdiskelu on mun kohdalla äärimmäisen hypoteettista, koska lukion päättötodistuksen kuviksen armo-ysistä huolimatta en oikeasti osaa tehdä yhtään minkäänlaista taidetta. No musiikkia esittää joo, mutta siinä ei tarvi pohtia näitä kysymyksiä, senkun soittaa...

^Anskutin: anteeksi, mutta mikset mieti soittaessasi mitä soitat?? (Et toivottavasti tarkoittanut sitä niin kuin minä sen ymmärsin?)

voiko instrumentaalimusiikki olla eroottista?

Voi olla!

Mmm. Onhan tuo Laulujen Laulu aika eroottinen kirja. Jos sitä rupeaisi kuvittamaan, niin voisi tulla aika mielenkiintoisia kuvia :P

En ymmärrä miten joku kristityksi itseään tituleeraava voi avata ketjun tällä otsikolla. Ei eroottinen taide kuulu kristittyyn kotiin millään muotoa.

En ymmärrä miten joku kristityksi itseään tituleeraava voi avata ketjun tällä otsikolla.

Tarkoitin pikemminkin koko aloitusta, en niinkään otsikkoa. Mielestäni on pöyristyttävää, että joku kristitty kyselee tosissaan, onko eroottinen taide ok. Meidän kehomme on aivan eri asia, kuin eroottinen taide vaikka alastonna toki sekin on eroottinen (toisilla enemmän, toisilla vähemmän), mutta me emme hillu alastomina eroottisin liikkein ja elein ihmisten ilmoilla. Sitä tapahtuu vain eroottisissa filmeissä, taiteessa, seksibaareissa ja makuukammareissamme.

Seksikäs saa olla! Niin ihminen kuin taidekin. Mutta eroottisuus on jo raamatunvastaista. Se on siveettömyyttä.

Toistan kysymykseni: Ovatko siis mielestäsi jotkut aiheet sellaisia, joista kristityt eivät saa puhua, eivätkä edes kysyä, jos eivät siitä tiedä? Ja jos tällaisia aiheita on, niin mistä voi tietää, mitkä aiheet niitä ovat, jos niistä ei saa puhua eikä niistä saa kysyä?

En siis todellakaan ymmärrä, miten joku voi arvottaa ihmisiä pelkkien puheenaiheiden perusteella, niin että sisältöä ei huomioida. Ei varmaan saa saarnoissakaan puhua synneistä, kun semmoset on pahoja asioita, eikä kuulu ollenkaan kristityille.

Ovatko siis mielestäsi jotkut aiheet sellaisia, joista kristityt eivät saa puhua, eivätkä edes kysyä, jos eivät siitä tiedä? Ja jos tällaisia aiheita on, niin mistä voi tietää, mitkä aiheet niitä ovat, jos niistä ei saa puhua eikä niistä saa kysyä?

Eheeei, nyt olet ymmärtänyt aivan väärin! Saa toki kysyä! Ja vastata! Minä vastasin.

ArmAnt,

Tekeekö afrikkalaiset syntiä kun ne ei pue päällensä vaikka länsimaalaiset saattaa saada sellaisesta kulttuurista jotakin ihme kiksejä? Ei se sen vika oo joka viattomasti tekee jotakin.

Kylläpäs pahan heitit! Olen tätä kysymystäsi viime aikoina päässäni pyöritellyt mutten tiedä mitä vastaisin. Katsotaan, kunhan keksin jotain kunnollista, mitä sanoa.

Predeth,

Mmm. Onhan tuo Laulujen Laulu aika eroottinen kirja. Jos sitä rupeaisi kuvittamaan, niin voisi tulla aika mielenkiintoisia kuvia :P

Heh näin on. =D

Jochanan,

Seksikäs saa olla! Niin ihminen kuin taidekin. Mutta eroottisuus on jo raamatunvastaista. Se on siveettömyyttä.

Lähdetäänpäs sitten vaikka siitä liikkeelle, että määrittelet näiden asioiden eron, mikä se sinun mielestäsi on.

Wikipedian mukaan: Erotiikka-sana tulee kreikan kielestä Eros-jumalan nimestä (lat. erotismus) ja tarkoittaa aistillista rakkautta ja rakkauselämää tai yleisesti seksuaalisuutta.

Pienen sivistyssanakirjan mukaan: erotiikka seksuaalinen rakkauselämä, varsinkin sen ulkonaiset ilmentymät ¶ Usein sanojen "erotiikka" ja "seksi" ero on lähinnä sanan käyttäjän arvostuksissa; tavallisesti erotiikaksi kutsutaan hienostuneemmiksi koettuja tai esitettyjä asioita.

Tarkoitin pikemminkin koko aloitusta, en niinkään otsikkoa. Mielestäni on pöyristyttävää, että joku kristitty kyselee tosissaan, onko eroottinen taide ok.

Erikoista. Onko kristillisyys tosiaan näin ahdasmielistä, ettei asioista ja ihmisten mielipiteistä saa kysellä?

Eheeei, nyt olet ymmärtänyt aivan väärin! Saa toki kysyä! Ja vastata! Minä vastasin.

Ja minä kysyin.

Ja näin sivumennen sanottuna, en kysele keneltäkään täällä foorumilla lupia eroottisen taiteen tekemiseen. Se on ihan itseni ja Jumalani välinen asia. Se, mikä minua kiinnostaa, on eri ihmisten näkemykset asiasta. Heidän käsityksensä taiteesta, eroottisen taiteen ja erotiikan määritelmästä ylipäätään, kristittyjen moraalista ja sen sellaisesta. Tähän keskusteluun voisin heittää monta uuttakin ajatusta teemasta, pohdinnan aiheita ja näkökulmia, mutta kuten toisessa keskustelussa olen tänä yönä sinulle Jochanan vastannut, uskoni pohdintojen hedelmällisyyteen täällä on hiukan hiipunut. Se, mitä Welzu kirjoitti ylempänä, on myöskin oma ihmetyksen aiheeni. Suurkiitos niille, jotka tässä ketjussa hyvin perustellen tarkastelivat kanssani kyseistä teemaa. Nostan hattuani. Hyviä näkökulmia teillä.

Minulla ei ole kuitenkaan mitään henkilökohtaisesti sinua vastaan, Jochanan, vaikka mielipiteemme ovat eronneet aika kärkevästi toisistaan useammissakin keskusteluissa.

Komppaisin Kousukea vastauksessaan Jochananille.
Kreikankielisessä VTssä (Septuagintassa) esiintyy rakkaus eros-sanana. Eros viittaa lähestulkoon aina seksuaaliseen/eroottiseen rakkauteen, siksi sitä ei koskaan käytetä Jumalan ja ihmisen välisestä rakkaudesta.
Eros-sanaa käyttetään Laulujen laulussa, joka kuvaa miehen ja naisen välistä rakkaudellista seksuaalista ilakointia, hyvinkin positiiviseen sävyyn.
Siksi pidän kovin kummallisena kommenttiasi, että eroottisuus on siveettömyyttä.
Jos eros= seksuaalinen rakkaus, niin miten eros = siveettömyys, johon käytetään yleensä jotain muuta sanaa.

Mun mielestä tää asia on tosi selkee, mut liialla pähkäilyllä siitä saadaan monimutkasta.

Jos tekijällä on synnilliset tarkoitusperät tekemisessään, niin tekeminen on syntiä, vaikka se tekeminen olis raamatun lukemista.

Jos tekijällä on puhtaat motiivit ja tarkoitusperät, niin hänen tekemisensä ei ole syntiä, vaikka hän piirtelisi alastomia ihmisiä. (tuossa pitää ottaa tekijän siis myös huomioon se mitä muut ajattelee, koska raamattu sanoo, että ei saa olla kenellekään lankeemukseksi.)

^ Ongelma onkin minusta siinä, kun kaikille ei voi olla mieliksi. Vrt. kulttuurierot. Joskus eroottisuus on tahatonta, joskus positiivista, joskus negatiivista. Riippuen ihmisistä. Se, mikä on minusta ihan ok, voi toisille olla lankeemukseksi. Vastaavasti en kuljeskelisi alasti, vaikka joku Afrikan heimo sitä normaalina pitäisikin. Taiteen kohdalla on vielä se asia, että sen onkin tarkoitus toisinaan puhutella ja jopa järkyttää.

Esimerkkinä: jos tekisin puhuttelevaa sarjakuvaelämänkertaa stripparin elämästä, pitäisikö eroottisuus jättää pois, vaikka se olisi oleellinen osa jutun tunnelmaa ja sanomaa?

Voit olla oikeassa, että asia on yksinkertainen. Ehkä tykkään sitten tehdä siitä monimutkaisen? 8)

No jos tekee puhuttelevaa sarjakuvaelämänkertaa vaikka lapsiinsekaantujan elämästä, niin pitäisikö siihen sisällyttää hänen elämästänsä jotakin yksityiskohtia?
Jos mulla olis taustalla jotakin stripparimenneisyyttä ja olisin tullut uskoon, niin en todellakaan haluais että mun elettyä elämää kuvitettais sillä tavalla. Mitä niitä vanhoja syntejä niin tarkasti muistelemaan?

Mut jos mulle joku juttu on normaalia enkä tiedä että se vois olla jollekin lankeemukseks, niin tottakai mä elän sillä tavalla.

Olis erittäin vaikee kuvitella vaikka sellasta kristillistä elokuvaa joka kertois entisestä pornotähdestä. Sitten siellä olis alussa jotakin pornokohtauksia ja sitten lopussa se tulis uskoon? Eiks se olis aika älyvapaata?

Ainii, viel yks juttu:

Tää maailma on jo oikeesti niin kyllästetty kaikella erotiikalla ja pornolla ja pervoilulla. Meidän pitäis kristittyinä nousta vastustamaan sitä omassa elämässä ja omissa teoissa ja edustaa sitä mikä on puhdasta ja hyvää ja mistä kukaan ei voi sanoo, että "no ny ne kristitytki on lähteny vihdoin mukaan tähän pornoiluhommaan."

Kenelle sellanen stripparin elämänkerta muka olis hyödyks, jos siinä on kuvitettuja strippailukohtauksia?

Parempi olla liian varovainen kuin saattaa itseä tai ketään muutakaan kiusaukseen.