Jos Yoki olisi kuningas Suomessa vanhan ajan valtuuksilla, maassamme ei olisi järjestystä, ei armeijaa eikä poliisia, rikolliset rellestäisivät ihan vapaasti, murhaaminen rehottaisi ja kuningas (Yoki) vain rukoilisi rikollisille siunausta kammarissaan. Yoki olisi kauhistus, ja kansalaisten ehdottomasti täytyisi ottaa oikeus omiin käsiinsä järjestyksen ylläpitämiseksi ja itsensä puolustamiseksi. Mikä ihana "siunaus", "rakkauden lähettiläs" ja "silkka hyvyys" Yoki olisikaan Suomelle!

Hienoa :) Jeesuskin on kuningas ja tappoivat Hänet. Miksiköhän? Rauhan ruhtinas kuitenkin Hän on ja kaikille hyvää teki, paransi sairaat ja syntisen armahduksella päästi rankaisematta.

Yoki, jos olisit kuningas, millä tavalla edistäisit rauhaa ja tekisit hyvää lakkauttaessasi järjestyksen ja antaessasi puhtaasti maallisia armahduksia ilman hengellistä merkitystä?

Yoki, jos olisit kuningas, millä
tavalla edistäisit rauhaa ja tekisit
hyvää lakkauttaessasi
järjestyksen ja antaessasi
puhtaasti maallisia armahduksia
ilman hengellistä merkitystä?

Julistan Jumalan valtakuntaa, syntien anteeksiantoa Jeesuksessa Kristuksessa kaikille ihmisille, jotka uskovat Häneen. Julistan sitä mitä Jeesus antaa ja mitä Hän julisti, en sitä mitä tämä maailma antaa ja julistaa. Miksi julistaa puhtaasti maallisia ilman hengellistä merkitystä? Maailma ei Häntä tuntenut. Eikä tunne myöskään Hänen omiaan, sentähden maailma Häntä ja Hänen omiaan vihaa.

Yoki, mikset voisi tehdä tuota samalla kun kantaisit vastuun myös muista asioista? Miksi julistaa pelkästään hengellisiä asioita kantamatta vastuuta myös maallisista (jos niitä nyt voi täysin näin erottaa toisistaan, sillä hengellinen vastuunkanto johtaa kantamaan vastuuta myös maallisista asioista)?

Itse teit jyrkän eron sanomalla: "antaessasi
puhtaasti maallisia armahduksia
ilman hengellistä merkitystä"

Ja nyt kysyt:

"Yoki, mikset voisi tehdä tuota
samalla kun kantaisit vastuun
myös muista asioista? Miksi
julistaa pelkästään hengellisiä
asioita kantamatta vastuuta
myös maallisista (jos niitä nyt
voi täysin näin erottaa
toisistaan, sillä hengellinen
vastuunkanto johtaa kantamaan
vastuuta myös maallisista
asioista)?"

Miten tähän vastata niin, että kokonaisuus tulisi huomioitua? Vastaan: kaikki käskyt eli laki
sisältyvät tähän sanaan:
"Rakasta lähimmäistäsi niinkuin
itseäsi".
Rakkaus ei tee lähimmäiselle
mitään pahaa. Sentähden on
rakkaus lain täyttämys.

Lähimmäisemme ovat lihaa ja verta ja elävät tässä maallisessa maailmassa. Kuka olisi niin hengellinen/henkinen, että vain rukoilisi lähimmäistensä puolesta muttei antaisi heille ruokaa tai vettä, jotka ovat maallisia asioita? Kehottaahan Raamattu meitä myös niin kantamaan vastuuta lähimmäisistämme! Tästä tulikin mieleeni mielenkiintoinen pointti. Jeesus kehottaa antamaan ruokaa ja vettä lähimmäisillemme, mutta Paavali sanoi, ettei työtä tekemättömän tarvitse syödäkään. Yoki varmaan haluaisi nyt sanoa, että Paavali on rakkaudeton ja syrjivä vastoin Jeesuksen selviä rakkauteen kehottavia sanoja. Paavali ei varmaan tiennyt mitään Jeesuksen rakkaudesta, vai? Lisäksi Paavali varmaankin puhui vain henkisistä, sisäisen ihmisen asioista, niin ettei sellaiset maalliset asiat kuten ruoka ja syöminen koskettaneet häntä ja sen ajan kristittyjä mitenkään. Miten hengen hedelmät pitäisi nähdä, jos ne eivät ole nähtävissä maallisissa asioissa vaan ne ovat näkymättömän, henkisen, sisäisen ihmisen asioita? Minun täytyy sanoa, että kun uudestikastajien hurmahenkisyys johtaa tällaiseen maallisten velvollisuuksien pakoiluun ja kieltämiseen, he eivät ole enää ainoastaan kirous kristilliselle kirkolle vaan myös kirous koko yhteiskunnalle maallisessa mielessä ja sellaisena ansaitsevat miekan vastaansa, ruoan ottamisen pois heiltä yms. tarpeen mukaan.

Siis maallisista asioista pitää huolehtia, ja yksi sellainen, huolehdittava maallinen asia on ulkoinen järjestys.

Ulkoisesta järjestyksestä ja yhteiskuntarauhasta huolehditaan huonosti, jos tänne tuodaan muslimeja.

Lähimmäisemme ovat lihaa ja
verta ja elävät tässä maallisessa
maailmassa. Kuka olisi niin
hengellinen/henkinen, että vain
rukoilisi lähimmäistensä puolesta
muttei antaisi heille ruokaa tai
vettä, jotka ovat maallisia
asioita?

Hengen hedelmät ovat myös tekoja.

Tästä tulikin mieleeni
mielenkiintoinen pointti. Jeesus
kehottaa antamaan ruokaa ja
vettä lähimmäisillemme, mutta
Paavali sanoi, ettei työtä
tekemättömän tarvitse
syödäkään. Yoki varmaan
haluaisi nyt sanoa, että Paavali
on rakkaudeton ja syrjivä
vastoin Jeesuksen selviä
rakkauteen kehottavia sanoja.
Paavali ei varmaan tiennyt
mitään Jeesuksen rakkaudesta,
vai? Lisäksi Paavali varmaankin
puhui vain henkisistä, sisäisen
ihmisen asioista, niin ettei
sellaiset maalliset asiat kuten
ruoka ja syöminen koskettaneet
häntä ja sen ajan kristittyjä
mitenkään. Miten hengen
hedelmät pitäisi nähdä, jos ne
eivät ole nähtävissä maallisissa
asioissa vaan ne ovat
näkymättömän, henkisen,
sisäisen ihmisen asioita?

Miten ihmeessä kykenet näkemään ristiriidan Jeesuksen ja paavalin puheissa?

Ikävää keskustella kanssasi, koska laitat sanoja suuhuni. Näin en ole sanonut.

Jokatapauksessa onnistuit lietsomaan itsesi tähän seuraavaan vuodatukseen:

Minun
täytyy sanoa, että kun
uudestikastajien
hurmahenkisyys johtaa
tällaiseen maallisten
velvollisuuksien pakoiluun ja
kieltämiseen, he eivät ole enää
ainoastaan kirous kristilliselle
kirkolle vaan myös kirous koko
yhteiskunnalle maallisessa
mielessä ja sellaisena ansaitsevat
miekan vastaansa, ruoan
ottamisen pois heiltä yms.
tarpeen mukaan.

Kuka on uudestikastaja? Kuka pakoilee ja miten? Kuka kieltää ja miten? Kuka on kirous ja millä perusteella? Vielä yksi hyvin merkittävä kysymys sinulle: määrittele hurmahenkisyys!

Minun täytyy sanoa, että kun uudestikastajien hurmahenkisyys johtaa tällaiseen maallisten velvollisuuksien pakoiluun ja kieltämiseen, he eivät ole enää ainoastaan kirous kristilliselle kirkolle vaan myös kirous koko yhteiskunnalle maallisessa mielessä ja sellaisena ansaitsevat miekan vastaansa, ruoan ottamisen pois heiltä yms. tarpeen mukaan.

Huhhuh

Noilla asioilla ei ole oikeastaan mitään yhteistä. Olen tavannut hurmahenkisiä luterilaisia ja kuivia ns. uudestikastajia, jos haluat ne tällä tavalla määrittää. Raamatullisia perusteita väitteelle on oikeastaan mahdoton löytää.

Yoki, en minä näe ristiriitaa Paavalin ja Jeesuksen puheissa, mutta mielestäni sinun täytyisi nähdä niissä ristiriita ollaksesi johdonmukainen, sillä itse olet asettanut Jeesuksen kehotukset rakkauteen esimerkiksi ulkoisen järjestyksen ylläpitämistä vastaan.

Uudestikastajia ovat helluntailaiset, baptistit, Jehovan todistajat, mormonit, adventistit ja vapaakirkkolaiset. Heidän uskonkäsityksensä voi johtaa maallisten asioiden halveksimiseen ja pakoiluun, niin että mm. vastustavat armeijaa ja muita pakkovallan instituutioita kaikissa tapauksissa. He ovat ensin kiroukseksi kristilliselle kirkolle hajottaessaan uskovien laumaa opettamalla harhaoppeja, sitten he ovat kiroukseksi koko yhteiskunnalle maallisessa mielessä, jos he halveksivat maallisia asioita ja erityisesti yhteiskuntarauhan ylläpitoa. Hurmahenkisyys voitaneen kuvailla Jumalan sanasta irtautuneeksi fiilistelyksi.

2 Kor. 3:6 (KR 38): "…joka myös on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen; sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi."

Hurmahenget ja karismaatikot halveksivat painettua Jumalan sanaa vedoten raamatunkohtaan 2 Kor. 3:6. He voisivat samantien jättää vetoamatta tuohonkin sanan kohtaan, sillä he eivät anna juuri arvoa muullekaan sanalle, mistä johtuu se, etteivät ymmärrä tätäkään raamatunkohtaa. He ymmärtävät tämän raamatunkohdan tarkoittavan "kuolettavalla kirjaimella" paperille painettua tekstiä, jonka vastakohta Henki olisi. He käsittävät, että paperille painettu Jumalan sana jää toiseksi, kun Henki puhuu. He siis itse asiassa uskovat jatkuvaan ilmoitukseen ja hylkäävät kirjoitetun Jumalan sanan, johon Jeesus aina vetosi Perkeleen kiusatessa ("KIRJOITETTU on…", Matt. 4:4,7). Jos aletaan halveksia ulkonaisia välineitä, jotka Jumala on asettanut ja joiden kautta Jumalan sana tulee meille synnyttäen uskon ja opettaen meitä, jäädään kaikenlaisten villitsevien henkien temmellyskentäksi ilman suojauksia. Hurmahenget ja karismaatikot käsittävät tämän raamatunkohdan perusteella, ettei voida olla oikeasti uskossa, jos ei pelehditä kaiken maailman henkien kanssa eikä koeta kaikenlaisia yliluonnollisia ilmiöitä. Niinpä he yli kaiken janoavat ja hakevat kaikenlaisia yliluonnollisia kokemuksia voidaksensa todistaa itsellensä olevansa muka elävässä uskossa, mikä johtaa kieroutuneeseen hengellisyyteen ja Jumalan sanan vääristelyyn. Ei heillä ole vaihtoehtoa heidän olemattoman raamatuntuntemuksensa ja vääristyneen raamatunselityksensä vuoksi. Heillä ei ole edes varaa koetella ja hylätä kokemuksiaan, sillä siitä seuraisi "hengettömyys", mikä olisi heille samaa kuin "kuollut usko" ja kadotustuomio. Eivät he kyllä osaisikaan koetella mitään, koska eivät tunne edes lakia ja evankeliumia, mitä Jumalan sana on.

Mistä 2 Kor. 3:6 puhuu? Se puhuu Raamatun mieliaiheesta, laista ja evankeliumista. Lailla tarkoitan tässä kaikkea Jumalan tahtoa, jonka ilmaisuja ovat mm. 10 käskyä ja rakkauden kaksoiskäsky, jotka vaativat ihmiseltä samaa tekojen vanhurskautta ja nuhteettomuutta kuin Jumalalla on. Tällaisena laki tuomitsee kaikki ihmiset kadotukseen. Evankeliumilla tarkoitan ilosanomaa syntien sovituksesta Jeesuksessa Kristuksessa. Evankeliumi antaa meille synnit anteeksi ja iankaikkisen elämän lahjaksi ilman lain tekoja. 2 Kor. 3:6 sanoo, että kirjain eli käskysana eli laki kuolettaa, mutta evankeliumi eli Henki tekee eläväksi. Siis evankeliumi eli sanoma ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta Jeesuksesta Kristuksesta tuo Pyhän Hengen ja tekee eläväksi. Tämä raamatunkohta ei siis kehota millään lailla menemään mihinkään meediokokoukseen tms. Vielä vähemmän tällä raamatunkohdalla voidaan väittää niitä kristittyjä hengettömiksi, jotka eivät ravaa kaikenlaisissa kaatumiskokouksissa kuin mielipuolet.

Vanhan liiton aikana monet nykyajan karismaatikot olisi tapettu väärinä profeettoina, joita he mitä todennäköisimmin ovat vaatiessaan milloin mitäkin arvonantoa muka Jumalan voitelemina profeettoina. Kuulemma joku on jopa kehdannut varoittaa arvostelemasta itseään ja toimintaansa kuoleman uhalla. Minä ainakin pyyhin takapuoleni tuollaisten opetuksilla. Henkien tulee olla arvosteltavissa paperille painetulla Jumalan sanalla ja niiden tulee alistua siihen. Jos joku "Jumalan profeetta" ei suvaitse koettelua Jumalan sanalla kenties jopa uhaten kuolemalla, hän on väärä profeetta ja eksyttäjä.

jose, kansankirkosta ei oikeita luterilaisia juurikaan enää löydy. He ovat muualla ja vähälukuiset. Kansankirkon "luterilaiset" voivat tosiaan olla samalla lailla hurmahenkisiä kuin uudestikastajatkin.

Yoki kirjoitti: "Vielä yksi hyvin merkittävä kysymys sinulle: määrittele hurmahenkisyys!"

Kröhöm, "Määrittele hurmahenkisyys!" ei ole kysymys. :-)

Oot tuossa edellisessä viestissäs niputtanut noi kaikki ns. uudestikastajat yhteen. Raamattu on kyllä monissa muissakin seurakunnissa ylin auktoriteetti kuin vain omassasi, eikä sitä poljeta alle minkään "uuden" ilmestyksen alaisuuteen. Tutustu vähän muihinkin oppeihin kuin omaasi. Mielestäni sun viestistäs vaan huomaa, ettet tiedä paljoakaan noista kirkkokunnista tai heidän opeistaan, eikä sua ehkä kiinnostakaan?

Itse sanot, ettei kansankirkossa enää ole oikeita luterilaisia. Oletko tullut ajatelleeksi, että joku muu saattaisi sanoa samoin omasta kirkkokunnastaan? Itse en edes kuvittele, että kaikki luterilaiset voitaisiin niputtaa yhdeksi isoksi nipuksi, silti sinä niputat samaan massaan esim. baptistit, joilla on keskenäänkin hyvin erilaisia näkemyksiä.

Yoki, en minä näe ristiriitaa
Paavalin ja Jeesuksen puheissa,
mutta mielestäni sinun täytyisi
nähdä niissä ristiriita ollaksesi
johdonmukainen, sillä itse olet
asettanut Jeesuksen kehotukset
rakkauteen esimerkiksi ulkoisen
järjestyksen ylläpitämistä
vastaan.

Missä minä niin olen sanonut?

Mendicus: Entäpäs tämä sinun muu avautumisesi, miten se liittyy minun kirjoituksiini?

Yoki kirjoitti: "Vielä yksi hyvin
merkittävä kysymys sinulle:
määrittele hurmahenkisyys!"
Kröhöm, "Määrittele
hurmahenkisyys!" ei ole
kysymys. :-)

Ok, pyyntö sitten :)

jose, olin baptisti 6-7 vuoden ajan ja kotonani oli yhteensä kolme baptistia ja helluntailaista, joten tiedän varsin hyvin, mistä puhun. Lisäksi en ole ainoa luterilaiseksi kääntynyt ex-uudestikastaja, joka on ymmärtänyt uudestikastajien opit ja hurmahenkisyyden tällä tavalla.

Yoki, sinä et ole puhunut juuri noista Jeesuksen ja Paavalin sanoista, mutta ajattelusi ristiriitaisuus selviää aikaisemmista tässä keskusteluketjussa olleista kirjoituksista. Kirjoitin hieman laajasti kirjaimen ja hengen erottamisesta hurmahenkisissä lahkoissa, koska se selventää sinulle, mitä hurmahenkisyys on, sillä hurmahenkisyys johtaa tuollaiseen kirjaimen ja hengen erottamiseen. Muistathan myös toki, että pyysit minua selventämään, mitä hurmahenkisyys on.

Öh, tarkennan: Kotonani oli yhteensä kolme baptistia ja helluntailaista minun lisäkseni (olin siis itse neljäs).

Yoki, sinä et ole puhunut juuri
noista Jeesuksen ja Paavalin
sanoista, mutta ajattelusi
ristiriitaisuus selviää
aikaisemmista tässä
keskusteluketjussa olleista
kirjoituksista.

Mistä?

Kirjoitin hieman
laajasti kirjaimen ja hengen
erottamisesta hurmahenkisissä
lahkoissa, koska se selventää
sinulle, mitä hurmahenkisyys on,
sillä hurmahenkisyys johtaa
tuollaiseen kirjaimen ja hengen
erottamiseen. Muistathan myös
toki, että pyysit minua
selventämään, mitä
hurmahenkisyys on.

Kiitos. Nyt tiedän sinun näkemyksesi hurmahenkisyydestä.

Minä hieman ihmettelen tätä kirjaimen ja Hengen erottamiseen liittyvää argumenttiasi. Käsittääkseni emme nimittäin ole aiheesta suoranaisesti edes keskustelleet, joten kyseessä on sinun itsesi tekemä johtopäätös, jälleen kerran sanoisin. Miten ja missä näin olen toiminut? Ja onko jotain joka sotii raamattua vastaan kirjoituksissani?

Viittaus myös suuntaukseeni on Itseasiassa erittäin hämmästyttävä, koska saan sellaisen kuvan, että pidät minua mainitsemanasi uudelleenkastajana ja hurmahenkisenä ihmisenä, eli johonkin mainitsemistasi "lahkoista" kuuluvaksi. Väärin.

Yoki, ajattelusi ristiriitaisuus selviää aikaisemmista tässä keskusteluketjussa olleista kirjoituksista, joita en käy toistamaan tässä, koska ne ovat löydettävissä helposti ketjusta.

Emme ole keskustelleet kirjaimen ja hengen erottamisesta sinänsä.

Tunnut olevan sen verran irrallaan tämän maailman realiteeteista suhtautumisessasi sellaisiin maallisiin asioihin kuten ulkoisen järjestyksen ylläpito, että se tuntuu hurmahenkiseltä. Ainakaan se ei ole raamatullista.

Voi olla, että olen antanut sellaisen kuvan, että pitäisin sinua uudestikastajana, vaikka voit kuulua esim. kansankirkkoon. Pahoittelen sitä kuvaa. Koska suhtautumisesi esim. ulkoisen järjestyksen ylläpitoon on samaa luokkaa pahimpien uudestikastajien suhtautumisen kanssa ja koska mielelläni aina tilaisuuden tullen sanon mielipiteeni uudestikastajista, viittaan usein uudestikastajiin, jolloin olet voinut saada em. kuvan kirjoituksistani. Pahoittelen vielä kerran sitä.

Yoki, ajattelusi ristiriitaisuus
selviää aikaisemmista tässä
keskusteluketjussa olleista
kirjoituksista, joita en käy
toistamaan tässä, koska ne ovat
löydettävissä helposti ketjusta.

Miksen minä löytänyt niitä?

Tunnut olevan sen verran
irrallaan tämän maailman
realiteeteista suhtautumisessasi
sellaisiin maallisiin asioihin kuten
ulkoisen järjestyksen ylläpito,
että se tuntuu hurmahenkiseltä.
Ainakaan se ei ole raamatullista.

Todella hurja väite, johon pyydän perusteluja. Miten irrallaan ja etenkin miten niin epäraamatullisesti?

Voi olla, että olen antanut
sellaisen kuvan, että pitäisin
sinua uudestikastajana, vaikka
voit kuulua esim.
kansankirkkoon. Pahoittelen sitä
kuvaa. Koska suhtautumisesi
esim. ulkoisen järjestyksen
ylläpitoon on samaa luokkaa
pahimpien uudestikastajien
suhtautumisen kanssa ja koska
mielelläni aina tilaisuuden tullen
sanon mielipiteeni
uudestikastajista, viittaan usein
uudestikastajiin, jolloin olet
voinut saada em. kuvan
kirjoituksistani. Pahoittelen vielä
kerran sitä.

Ei tarvitse pahoitella, enemmänkin voisit tarkkaan perustella väitteesi. Ehkä myös harkita kirjoitustasi ennen sen kirjoittamista. Toisinaan tuntuu, että kirjoitat tunnekuohun vallassa ja vedät hyvin nopeita johtopäätöksiä tai jopa leimaat ja nimittelet toista keskustelijaa.

Yoki: Miksen minä löytänyt niitä?

En tiedä, mikset löydä.

Yoki: Todella hurja väite, johon pyydän perusteluja. Miten irrallaan ja etenkin miten niin epäraamatullisesti?

Kyllä minä olen käsittänyt kirjoituksistasi, että esim. minkäänlaiset kurinpitotoimet eivät ole sallittuja tai hyviä, koska Jeesuksen mukaan meidän pitää rakastaa (vain yhdellä tietyllä tavalla). Tuohan ei tietysti ole raamatullista, minkä olen jo mielestäni esittänyt ainakin jollakin tavalla.

Yoki: Ei tarvitse pahoitella, enemmänkin voisit tarkkaan perustella väitteesi. Ehkä myös harkita kirjoitustasi ennen sen kirjoittamista. Toisinaan tuntuu, että kirjoitat tunnekuohun vallassa ja vedät hyvin nopeita johtopäätöksiä tai jopa leimaat ja nimittelet toista keskustelijaa.

Pyrin hoitamaan kaiken tämän nopeasti, koska perheellisenä kuukauden ikäisen lapsen isänä minulla on paljon tehtävää kotona ja kaikenlaista muutakin pitäisi ehtiä tekemään. En aio jäädä tänne pitkäksi aikaa. Tulkitsen tekstejäsi myös kontekstin perusteella eli esimerkiksi sen perusteella, mitä muut ovat sanoneet juuri ennen kirjoitustasi. Lisäksi katson senkin merkitsevän jotain, mitä et sano tietyssä kontekstissa. Katson tällaisen merkityksen rakentumisen ja tekstin tulkinnan olevan normaalia. Jos et itse huomioi tuollaisia seikkoja kirjoittaessasi, voit kokea muiden vetävän liian nopeita johtopäätöksiä kirjoituksistasi ja muut voivat saada väärän käsityksen kirjoituksistasi. Väärinkäsitysten oikominen ottaa paljon aikaa (valitettavan nopeasti liian paljon aikaa minulle, anteeksi). En tiedä, missä väärinkäsitys olisi tapahtunut.

Taidan lähteä pyöräilemään (aina välillä yritän korjata laiminlyöntejäni liikunnan suhteen). On tullut muutama ylimääräinen kilo, joista pitäisi päästä eroon, mutta ei vain aina ehdi eikä jaksa liikkumaan.

Kyllä minä olen käsittänyt
kirjoituksistasi, että esim.
minkäänlaiset kurinpitotoimet
eivät ole sallittuja tai hyviä,
koska Jeesuksen mukaan meidän
pitää rakastaa (vain yhdellä
tietyllä tavalla). Tuohan ei
tietysti ole raamatullista, minkä
olen jo mielestäni esittänyt
ainakin jollakin tavalla.

Siis kun nyt näyttää siltä, että sinä puhut asioista mittakaavalla yhteiskunta ja minä mittakaavalla yksilö. Emme siis kohtaa tässä keskustelussa.

Turhan kehän kiertäminen ei kovin hedelmällistä ole, joten aivan hyvin voi pysähtyä tähän.

Onnea perheenlisäyksestä ja Herramme Jeesuksen rauhaa teille.

"Yleensäkin naisten pitäisi pysyä enemmän kotona tehden lapsia. On järjetöntä kouluttaa naisia yliopistotasolle asti, sillä jos he haluavat saada jotain hyötyä koulutuksestaan, he rakentavat työuraa eivätkä tee lapsia (tulevaisuuden veronmaksajia), ja jos he tekevät lapsia (tulevaisuuden veronmaksajia), pitkä ja kallis koulutus menettää mielekkyyttään. Meillä on ihan riittävästi työttömiä miehiä ja ongelmia pienen syntyvyyden takia."

1. Monellako perheellä on varaa siihen, että nainen kasvattaa kotona lapset (vielä senkin jälkeen, kun kotihoidontuki loppuu) ja vain mies käy palkkatyössä?
2. Entä sitten kun lapset muuttaa pois kotoa, eikä naisella ole koulutusta? Vieläkö mies elättää hänet ja nainen voi vaikka kutoa sukkia kotona ja laittaa ruoan valmiiksi, kun mies tulee töistä?
Jnejne.

Ja ei mua ainakaan kiinnostaisi edes elää kotiäitinä koko aikaa. Vaikka nyt tässä opiskelenkin yliopistotutkintoa jtn 5 vuotta, niin enköhän silti ehdi pari lastakin tekemään jossain välissä + töissä olemaan.

jose, olin baptisti 6-7 vuoden ajan ja kotonani oli yhteensä kolme baptistia ja helluntailaista, joten tiedän varsin hyvin, mistä puhun. Lisäksi en ole ainoa luterilaiseksi kääntynyt ex-uudestikastaja, joka on ymmärtänyt uudestikastajien opit ja hurmahenkisyyden tällä tavalla.

Öh, tarkennan: Kotonani oli yhteensä kolme baptistia ja helluntailaista minun lisäkseni (olin siis itse neljäs).

No kyllähän tuolla kokemuksella ja tiedolla tietääkin jo lähes kaiken ja voi vapaasti ja oikeutetusti arvostella? Mietipä nyt oman kokemuksesi ja tietosi rajallisuutta. No itse olen monesti syyllistynyt samaan.

Mendicus ; että he eivät ainakaan tartu aseeseen, vaikka se olisi perusteltua ja oikeutettua,

Kuka sinun lähimmäisesi muuten on?
Sekö, joka on sinulle rakas ja joka rakastaa sinua?

Mendicus ; Jeesus myös kehotti uskovia sotilaita jatkamaan sotilaan ammatissa ylläpitäen ulkoista järjestystä eli kuria yhteiskunnassa. Jeesus siis tukee ulkoisen järjestyksen ylläpitämistä voimakeinoin.

... asiasta on myös hyvää opetusta mm. täällä; http://www.gregboyd.org/qa/christian-life/peacemaking/does-the-bible-tea...

Mendicus ; Samaa sanoo Paavali, kun hän sanoo esivallan olevan Jumalan palvelija kantaessaan miekkaa pahojen rankaisemiseksi.

Mendicus ; Heidän uskonkäsityksensä voi johtaa maallisten asioiden halveksimiseen ja pakoiluun, niin että mm. vastustavat armeijaa

Olisi mielenkiintoista tietää missä vaiheessa mielestänne Jeesuksen opetuksen voi unohtaa? Voiko Jeesuksen opetuksen unohtaa jos joku uhkaa viedä meiltä jotain sellaista jota pidämme arvokkaana? Mikä voisi olla uskovaiselle niin arvokasta että hän tappaisi ennemmin kuin noudattaisi Jeesuksen opetusta. Miksi sinä et siis luota Jumalan varjelukseen vaan mieluummin väkivaltaan? Vai oletko sitä mieltä että rynnäkkökivääri on maailmassa parempi turva kuin Jumala.

Mendicus ; Jos aletaan halveksia ulkonaisia välineitä, jotka Jumala on asettanut ja joiden kautta Jumalan sana tulee meille synnyttäen uskon

Mendicus ; Heidän uskonkäsityksensä voi johtaa maallisten asioiden halveksimiseen ja pakoiluun, niin että mm. vastustavat armeijaa

Kristityillä ei ole minkäänlaisia oikeuksia koskee aseisiin, eikä varsinkaan tappaa minkään asian puolesta. Käsky on "älä tapa". Se ei ole "tapa sodassa".

Ei Jeesuskaan koroittanut kättänsä ketään kohtaan, niin miksi me olisimme arvoltamme suurempia ja löisimme takaisin, tai tarttuisimme aseisiin?

Jeesus sanoi "tietäkää, ei ole palvelija Herraansa suurempi". Toi lause pitää todella paljon sisällään. Jos siis Jeesus ei lyönyt takaisin, niin emme lyö mekään! Jos Jeesus ei tappanut, niin emme tapa mekään! Jos Jeesus palveli ihmisiä, niin kuinka paljon enemmän meidän tulisi palvella?

Meillä siis ei ole oikeutta tappaa. Jos tapat jonkun sodassa ja sen sielu joutuu kadotukseen, niin hänen verensä vaaditaan sinun käsistäsi!

Käsky on "älä tapa". Se ei ole "tapa sodassa".

2. Moos. 20:13
Älä tapa.

5. Moos. 20:10-14
Kun lähestyt jotakin kaupunkia sotiaksesi sitä vastaan, tarjoa sille ensin rauhaa. Ja jos se suostuu tarjoamaasi rauhaan ja avaa sinulle porttinsa, suorittakoon kaikki siellä oleva kansa sinulle työveroa ja palvelkoon sinua. Mutta jos se ei tee rauhaa sinun kanssasi, vaan valmistautuu taistelemaan sinua vastaan, niin piiritä sitä. Ja jos Herra, sinun Jumalasi, antaa sen sinun käsiisi, niin surmaa kaikki sen miesväki miekan terällä. Mutta naiset, lapset ja karja ja kaikki, mitä kaupungissa on, kaikki, mitä sieltä on saatavana saalista, ryöstä itsellesi, ja nauti vihollisiltasi saatu saalis, minkä Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

Aseisiin ja väkivaltaan turvautuminen tuntuu lihassa ihan hirvittävän oikeutetulta ratkaisulta, mutta meidän ei tule olla lihassa. Vääryydet tulee kostaa rakkaudella, ei sillä, että ammutaan kaikki tai tehdään heidän elämistään vielä kurjempaa. Meidän tehtävänämme ei ole jakaa kadotustuomioita kellekään, meidän tehtävänämme on rakastaa vihollista. On hienoa, että aloittaja rakastaa vaimoaan ja lastaan. mutta mitä erinomaista siinä on? Jokainen isä on valmis puolustamaan lastaan. Rakastatko sinä muslimeita, maahanmuuttajia, Astrid Thorsia tai uudestikastajia?

Toivottavasti jonakin päivänä kristillinen kirkko saa kitketyksi pois meidät hurmahenkiset hihhulit ja tilalle tulee autuaan autoritäärinen, väkivaltainen lakihenkisyys ja armottomuus.

Ps. Kusen nyt omille buutseilleni: kristittyjen ei silti tarvitse olla tyhmiä; meidän tulee tarvittaessa nousta ja puolustaa itseämme, mutta tapa jolla sen teemme, se vaatii pohtimista. Jotenkin on sellainen kutina, että rakkaudettomuus tai väkivalta eivät ole Jumalan meille osoittamat välineet. Korjatkaa, jos olen väärässä.