Kuka valistaisi vapaa-ajattelijoita?
Alue: Media ja tekniikka
|
17.6.2010 klo 22:03 |
Anna tulla vaan rohkeasti. Se on hyvä että kertoo selvät asiat pois. Sittenpä se on kerrottu.niinpä vaan ei haluamallani tavalla :) kuten jo äsken kehuin kuten luetusta ymmärtää :) |
|
18.6.2010 klo 0:15 |
?? |
|
18.6.2010 klo 1:08 |
Onkohan Cloudilla ajatukset niin epämääräisiä, ettei ole mahdollista jäsentää niitä järkevästi tekstin muotoon? Tämä voi olla merkki kognitiivisesta dissonanssista. Joka tapauksessa olisi tärkeää joko itsesi kannalta (mikäli kyseessä on itsepetoksen tila) tai meidän kannaltamme (mikäli kyseessä on suuri selviö, hieno oivallus) että pystyt löytämään keinot ilmaista itseäsi. :) |
|
18.6.2010 klo 9:39 |
Eikö kenelläkään muulla ole sellaista tunnetta, että uskovat syyttävät kokoajan ei-uskovia (tai "vapaa-ajattelijoita") sellaisista elämänkatsomuksellisista asenteista, mitkä heillä itsellään on perustavanlaatuisesti juuri siten? Tässä nyt kenenkään ei tarvitse "syyttää" ketään mistään... Itse ihmettelen sitä miksi ateistien tuntuu olevan vaikea sietää sitä että jotkut ihan oikeasti uskovat siihen mihin sanovat uskovansa. Ja kyllä ateistinkin luulisi näkevän sen että uskonnollisuudella on ollut hyvin suuri merkitys ihmisen historiassa. Jos uskonnoilla olisi pelkästään huonoa ja tuhoavaa vaikutusta ihmiselle ja ihmisen ja muun luonnon väliselle suhteelle, niin tuskin ihminen olisi edes selvinnyt tänne asti. Uskonnollisuus on kuitenkin ollut aika oleellinen asia ihmisen historiassa aina. Ja kuka täällä muka on kieltämässä tieteen saavutuksia sinänsä? (Huom. itse en usko maailman olevan 6000 vuotta vanha, mutta siitä on turha väitellä tässä ketjussa.) Syyttelyä kuitenkin löytyy molemmin puolin. Ateistit usein syyttävät uskontoja niistä hirveyksistä, jotka tulisivat esiin jotenkin joka tapauksessa, koska kuuluvat ihmisen perustluontoon. Kuitenkin ateistit sanovat että uskonto ja uskovaiset ovat ok kunhan pysyvät omissa piireissään, harrastamassa uskontoa keskenään eivätkä tuo sitä julki millään lailla... Itselläni oli kerran hyvä ystävä, joka oli jehovan todistaja. Hän ja hänen perheensä yrittivät "käännyttää" minua. Ei mitenkään painostamalla tai pelottelemalla, ja tajusin vasta myöhemmin mitä he yrittivät. Mutta en minä siitä kärsinyt, ja ymmärrän heitä koska he toimivat johdonmukaisesti oman uskonsa mukaan. Kristittynä pidän edellämainittujen uskoa vääränä. Minua kristittynä ei häiritse minareetin näkeminen eikä edes sen sisällä oleminen, tai edes oleminen samassa huoneessa rukoilevien muslimien kanssa, kunhan ei pakoteta kumartamaan Allahia. |
|
18.6.2010 klo 10:05 |
Ja kuka täällä muka on kieltämässä tieteen saavutuksia sinänsä? (Huom. itse en usko maailman olevan 6000 vuotta vanha, mutta siitä on turha väitellä tässä ketjussa.) Indiana. Ja mielestäni on vähän ikävää, jos ihmisen "kehityksenä" pidetään vain tiedon lisääntymistä ja tieteellisten keksintöjen runsautta ja monimuotoisuutta. Ei tietenkään. Tämä liittyi vain siihen kun puhuttiin tieteen selitysvoimasta. Sovellukset ovat todiste siitä, että tieteelliset teoriat eivät ole huijausta. Sen sijaan uskonnoilla ei tämäntapaisia todisteita omien teorioidensa varmuudesta ole. Toisaalta "vapaa-ajattelu" eli uskonnoista riippumaton intellektuellisuus ja oppineisuus (?) on myös suuri osallinen ihmiskunnan kehitykseen. Mitä esimerkiksi lainsäädäntö ja ihmisarvo on nykyään länsimaissa verrattuna Koraanin aikaiseen shariaan? Toisinaan tulee ihmeteltyä voiko olla mahdollista että ateistit eivät oikeasti tajua mitä eroa on uskonnolla ja ompeluseuralla. No ompeluseura ei yritä sabotoida tieteellistä työtä omilla keksityillä teorioillaan ja todisteillaan tai yritä erittäin suurella lobbauksella ja panostuksella liittää oppejaan koulujen opetusohjelmaan tieteen nimityksellä, ompeluseurat eivät kiistele verisesti näkemyksistään, ompeluseuroilla ei ole Burdaa kummempia pyhiä kirjoituksia, ompeluseuroilla on poikkeuksetta vaatimattomammat resurssit seuratoimintaan, ... Ei kun minulla ei ole oikeasti mitään uskontoja vastaan, paitsi eräissä selkeissä räikeän kaksinaismoralistisissa kannanottotapauksissa ja silloin kun sieltä heitellään esimerkiksi jotain käsittämättömiä ID-lumipalloja. Annetaan elämänsä tieteelle antaneille ihmisille työrauha. Kuten vallanhalu, vähemmistöjen sortaminen, naisviha jne. Näitä kaikkia piirteitä voidaan kanavoida MYÖS uskonnon kautta, mutta eivät ne ole uskontojen syytä. Tietämättömyyttä kanavoidaan myös uskonnon kautta, mutta siihen otetaankin jo perusteluksi uskonnollisia kirjoituksia. T |
|
18.6.2010 klo 13:42 |
Toisinaan tulee ihmeteltyä voiko olla mahdollista että ateistit eivät oikeasti tajua mitä eroa on uskonnolla ja ompeluseuralla. Poistin tuon ylläolevan väitteen viestistäni, koska se liittyy tavallaan toiseen aiheeseen. Nimittäin siihen kun ateistit eivät näytä ymmärtävän että kristinuskoa ja uskontoa yleensä ei voi "harrastaa" tyytyväisenä vain samanmielisten kanssa, muun maailman näkymättömissä ja harmittomana. Uskonnon esillä pitäminen voi saada erilaisia ja epäterveitäkin piirteitä, kuten mikä tahansa aatesuuntaus kuten vaikkapa kerjääminen tai kadullakulkijoiden ahdistelu milloin minkäkin asian varjolla. Mutta uskonnollisten hyökkäysten hallitsemiseksi on jo olemassa ihan pätevät lait, mielestäni. Ja kuitenkin ateistit kokevat järkyttävänä käännytysoperaationa jos luukusta tipahtaa yksi uskonnollinen lehtinen, jonka voi helposti siirtää muun roskapostin joukkoon... Ja on uskovia, jotka kokevat esim. evoluution opetuksen uhkana. Uskova ihminen kohtaa joka päivä asioita, jotka ovat ristiriidassa oman vakaumuksen kanssa. Yhteiskunta painostaa mm. vapaisiin ja esiaviollisiin seksisuhteisiin. Joka tapauksessa uskonnon olemukseen kuuluu se että sitä pidetään esillä ja pidetään myös totuutena. Ja tällä ei tarvitse olla mitään tekemistä tieteen kanssa, eikä myöskään tiedettä vastaan. Viestiä muokattu 18.6.2010 klo 14:00, muokkaaja: Verity |
|
18.6.2010 klo 13:49 |
Ei kun minulla ei ole oikeasti mitään uskontoja vastaan, paitsi eräissä selkeissä räikeän kaksinaismoralistisissa kannanottotapauksissa ja silloin kun sieltä heitellään esimerkiksi jotain käsittämättömiä ID-lumipalloja. En oikeastaan ymmärrä miksi ID-teoria koetaan uhkana. Tieteen piirissä esitetään jatkuvasti uusia näkemyksiä, ja niiden käsittely voi olla parhaimmillaan mielenkiintoista. Maailma on täynnä vaikka minkälaisia näkemyksiä, teorioita ja uskomuksia. Joka päivä televisiosta kuulee vaikka minkälaisia väitteitä vaikka mistä teorioista ja kyseenalaisista moraaliarvoista. TV-sarjoissa tulee jatkuvasti esiin itselle vierasta seksuaalietiikkaa. Niissä myös syyllistetään ihmisiä, jotka eivät ole vapaamielisiä ensitreffeillä toteutettavan seksin suhteen ja homouden vastustajat esitetään tuomitsevina tiukkapipoina. |
|
18.6.2010 klo 14:04 |
Toisaalta "vapaa-ajattelu" eli uskonnoista riippumaton intellektuellisuus ja oppineisuus (?) on myös suuri osallinen ihmiskunnan kehitykseen. Mitä esimerkiksi lainsäädäntö ja ihmisarvo on nykyään länsimaissa verrattuna Koraanin aikaiseen shariaan? Tässä on kyllä mainittava se että uskonnolla on länsimaissa kulttuurin ja moraalin suhteen suurempi merkitys kuin vapaa-ajattelulla. Kuten itämaissakin. Uskonnolla on niin suuri osuus ihmisen historiassa että voi olla suorastaan mahdotonta päätellä millainen ihmisen moraali olisi jos uskontoja ei olisi koskaan ollut. Yhä edelleen esim. länsimaisessa avioliittoetiikassa pätevät lait, jotka pohjautuvat pitkälti siihen miten kirkko on opettanut. Tähän pornokampanjaan liittyen on nähtävissä että kirkon opeista irtautuminen tuntuu olevan vapaa-ajattelijoille usein itsetarkoitus. |
|
18.6.2010 klo 14:13 |
Suurin osa teknisistä keksinnöistä on kuitenkin aika turhia, palvellen vain turhaa mukavuudenhalua, tai ihmisen tarvetta tuhota toisiaan, kuten asevarustelu... Jotkin applianssit ovat turhia, mutta tiede on muuttanut elämäämme niin paljon, ettemme pysty juuri kuvittelemaan kuinka synkkää elämä on ollut ennen. Tämän ymmärtäessämme meidän tulisi vajota polvillemme tieteen edessä ja parkuen osoittaa kiitollisuuttamme*. Mutta kiittämättömiä ja ymmärtämättömiä olemme, vaikka tiede ruokkii meidät, pitää meidät elossa ja kertoo meille tarinoita ihmeellisemmän totuuden maailmankaikkeudesta ja paikastamme siinä.
Syyttelyä kuitenkin löytyy molemmin puolin. Ateistit usein syyttävät uskontoja niistä hirveyksistä, jotka tulisivat esiin jotenkin joka tapauksessa, koska kuuluvat ihmisen perustluontoon. Tietysti ihminen on ko. hirveyksiin kykenevä, jonkunhan pyhät kirjat on täytynyt kirjoittaa. Miksi kuitenkaan hyväksyisimme kanavan jonka kautta ihmisten on helppo haitallisia halujaan toteuttaa, ja joka voi jähmettää nämä asenteet kyseenalaistamattomaksi, muuttumattomaksi dogmaksi? Jopa saada kannattajansa kokemaan pyhää oikeudenmukaisuutta näitä halujaan toteuttaessaan. |
|
18.6.2010 klo 14:24 |
Jotkin applianssit ovat turhia, mutta tiede on muuttanut elämäämme niin paljon, ettemme pysty juuri kuvittelemaan kuinka synkkää elämä on ollut ennen. Tämän ymmärtäessämme meidän tulisi vajota polvillemme tieteen edessä ja parkuen osoittaa kiitollisuuttamme*. Mutta kiittämättömiä ja ymmärtämättömiä olemme, vaikka tiede ruokkii meidät, pitää meidät elossa ja kertoo meille tarinoita ihmeellisemmän totuuden maailmankaikkeudesta ja paikastamme siinä. Olikohan tämä tosissaan kirjotettu :D Joka tapauksessa en näkisi että elämä ilman nykymuotoista tiedettä olisi väistämättä "synkkää"... Ja on aika mielenkiintoista miten "tieteestä" usein puhutaan ikäänkuin se olisi Jumala, jota palvellaan ja kunnoitetaan, kuin ihmisestä erillisenä, meitä ylempänä olentona... Tietysti ihminen on ko. hirveyksiin kykenevä, jonkunhan pyhät kirjat on täytynyt kirjoittaa. Miksi kuitenkaan hyväksyisimme kanavan jonka kautta ihmisten on helppo haitallisia halujaan toteuttaa, ja joka voi jähmettää nämä asenteet kyseenalaistamattomaksi, muuttumattomaksi dogmaksi? Jopa saada kannattajansa kokemaan pyhää oikeudenmukaisuutta näitä halujaan toteuttaessaan. Haitallisia haluja on aina helppo toteuttaa. Ilman uskontoa se on vieläkin helpompaa. Jos ihminen ei löydä uskonnosta perusteluja vääryyksien toteuttamiselle, ne perustelut löytyvät ihan varmasti jostakin. Ihminen vain on sellainen. |
|
18.6.2010 klo 14:32 |
Tässä on kyllä mainittava se että uskonnolla on länsimaissa kulttuurin ja moraalin suhteen suurempi merkitys kuin vapaa-ajattelulla. Kuten itämaissakin. |
|
18.6.2010 klo 14:45 |
Haitallisia haluja on aina helppo toteuttaa. Ilman uskontoa se on vieläkin helpompaa. Jos ihminen ei löydä uskonnosta perusteluja vääryyksien toteuttamiselle, ne perustelut löytyvät ihan varmasti jostakin. Ihminen vain on sellainen. Ihmisellä on kyky harkita ja ajatella rationaalisesti, nousta tunteidensa yläpuolelle siltä osin kuin se on tarpeellista. Ikävää, että sinulla on niin synkkä ihmiskäsitys, ettei kukaan halua tehdä oikein ja olla "hyvä", ilman että taivaallinen diktatuuri siihen opettaa ja pakottaa. |
|
18.6.2010 klo 14:53 |
Olikohan tämä tosissaan kirjotettu :D Joka tapauksessa en näkisi että elämä ilman nykymuotoista tiedettä olisi väistämättä "synkkää"... Ja on aika mielenkiintoista miten "tieteestä" usein puhutaan ikäänkuin se olisi Jumala, jota palvellaan ja kunnoitetaan, kuin ihmisestä erillisenä, meitä ylempänä olentona... Kyllä, kirjoitin tähän tyyliin, jotta vastakkainasettelu "tiede ja Jumala" olisi selkeä. Uskovaisille olisikin parempi mikäli he palvoisivat tiedettä entiteettinä Jumalan sijaan, sillä tieteen armollisen rakkauden tuottamat hyvät lahjat ja niiden vaikutus ihmiskunnan hyvinvointiin ei ole rationaalisen ihmisen kyseenalaistettavissa. Tiede on kiistatta suurin ja ihanin filantrooppi. <3 Viestiä muokattu 18.6.2010 klo 14:57, muokkaaja: Lihahyyteloe |
|
18.6.2010 klo 18:47 |
toimivuudelle hyötyä vai haittaa. Toivoisin ettet tarjoaisi keskustelussa Wikipediaa ilman omaa argumentointia... Monet wikipedian artikkelit ovat asenteellisesti kirjoitettuja, vaikka perustuvatkin tosiasioihin. Ja on verrattavissa itse asiassa siihen miten uskovaiset toisinaan "keskustelevat" pelkkien raamatunjakeiden välityksellä... Joka tapauksessa esim. Suomessa kristinuskolla on ollut merkittävä osuus mm. sosiaaliturvassa, lasten ja naisten asemassa sekä vanhus- ja vammaishuollossa. Ja muuten, jos haluaa selvittää mistä kristinuskossa, sen arvomaailmassa ja ihmiskäsityksessä on kysymys, ei kannata lukea vanhaa testamenttia, eikä oikeastaan ensisijaisesti edes Paavalin kirjeitä, vaan evankeliumeja ja ottaa selvää Jeesuksesta, hänen elämästään ja opetuksistaan. |
|
18.6.2010 klo 18:52 |
Haitallisia haluja on aina helppo toteuttaa. Ilman uskontoa se on vieläkin helpompaa. Jos ihminen ei löydä uskonnosta perusteluja vääryyksien toteuttamiselle, ne perustelut löytyvät ihan varmasti jostakin. Ihminen vain on sellainen. Puhut "hyvyydestä" ja "oikein" tekemisestä. (Jännää että laitoit sanan "hyvä" lainausmerkkeihin...) "Hyvyys" ei joka tapauksessa ole kovinkaan tieteellinen käsite, vai mitä? Kristinuskossa hyvyys ja oikein tekeminen liittyy vahvasti siihen että jokainen ihminen on äärettömän arvokas, ja jokaisella ihmisellä on oma paikkansa maailmassa, ja oma tehtävänsä ja merkityksensä jota kukaan muu ei voi korvata. Pakottamisesta ei ole kyse vaan johdonmukaisesta toiminnasta. Kun näkee ihmisen, jossa ei ensinäkemältä ole mitään hyvää ja joka saa aikaan vain eripuraa, vahinkoa ja pahaa mieltä, ajatus siitä että tuo ihminen on Jumalan silmissä kaunis ja arvokas ja harkitusti ja suunnitellusti tähän maailmaan luotu, kyllä se saa katsomaan ihmistä toisella tavalla. Kristinuskon mukaan toinen ihminen on eräällä lailla pyhä ja koskematon. Ja ihmisarvo ja samanarvoisuus perustuu sille että kaikista meistä on maksettu sama hinta. Ateismin pohjalta kyse ei voi olla enemmästä kuin juuri rationaalisuudesta, yhteiskunnan toimivuudesta ja ihmisen asema ja arvo määräytyy tältä pohjalta. |
|
18.6.2010 klo 18:56 |
Olikohan tämä tosissaan kirjotettu :D Joka tapauksessa en näkisi että elämä ilman nykymuotoista tiedettä olisi väistämättä "synkkää"... Ja on aika mielenkiintoista miten "tieteestä" usein puhutaan ikäänkuin se olisi Jumala, jota palvellaan ja kunnoitetaan, kuin ihmisestä erillisenä, meitä ylempänä olentona... Ai tiedät mikä uskovaiselle olisi parempi? |
|
18.6.2010 klo 19:04 |
TKallio: Ei kun minulla ei ole oikeasti mitään uskontoja vastaan, paitsi eräissä selkeissä räikeän kaksinaismoralistisissa kannanottotapauksissa ja silloin kun sieltä heitellään esimerkiksi jotain käsittämättömiä ID-lumipalloja. Sanot että sinulla ei ole mitään uskontoja vastaan kunhan eivät pyri vaikuttamaan näkemyksillään, jotka ovat erilaisia kuin sinun? Yhtä hyvin voisit jättää tuon lauseen alkuosan pois... Muuten, miksi sinä pelkäät niin paljon uskontojen vaikutusta tieteeseen, yhteiskuntaan ja kaikkeen? Ymmärtäisin paremmin jos eläisimme keskiajalla tai vaikka 1800-luvulla, jolloin kirkolla oli yhteiskunnassa paljon enemmän valtaa kuin nykyisin... Kirkko on ollut harhassa ja tiede on ollut harhassa. Tulevaisuudessakin voidaan mennä harhaan. ja vaikka kirkolla olisikin valtaa yhteiskunnassa, kuten joskus oli, niin silti joku rohkea voisi esittää valtavirrasta poikkeavan näkemyksen. Kuten tuossa "Apinatapaus" -elokuvassa. Nuori opettaja uskalsi ottaa koulussa esiin "Lajien synty" -kirjan ja opettaa sen pohjalta. Eikä hän ollut ateisti. (Elokuva perustuu tositapahtumiin) En ota tässä sen kummemmin kantaa evoluutioteoriaan. Suhtaudun skeptisesti, mutta en ota Raamatun luomiskertomustakaan aivan kirjaimellisesti. Jumalauskoani ei kuitenkaan mikään tieteellinen teoria uhkaa. Viestiä muokattu 18.6.2010 klo 19:10, muokkaaja: Verity |
|
18.6.2010 klo 19:49 |
Haitallisia haluja on aina helppo toteuttaa. Ilman uskontoa se on vieläkin helpompaa. Jos ihminen ei löydä uskonnosta perusteluja vääryyksien toteuttamiselle, ne perustelut löytyvät ihan varmasti jostakin. Ihminen vain on sellainen. En voisi olla enempää erimieltä tämän väitteen kanssa. Esimerkiksi keskusteluissa homo liittojen hyväksymiselle tai naisen tasa-arvoiselle asemalle, ei ole mitään "rationaalista" syytä niiden vastustamiseen. Ainoaksi argumentiksi jää "jumalani/uskontoni kieltää tämän". Jumalan puolesta puhuminen pitäisi kieltää "hyvän keskustelutavan" etiikassa(ja annettaisiin kaverin puhua itse, jos haluaa). Uskonto on siis todella helppo keino perustella asia joka ilman "jumalan tahtoa" olisi täysin järjetön/epäinhimillinen/ei viisas. |
|
18.6.2010 klo 20:12 |
Jumalan puolesta Tuota mitä tämä ikäänkuin käytännössä tarkoittaa? Sitäkö, että kristitty ei saisi sanoa mitään tai ilmaista mielipidettään mistään sellaisesta asiasta, joka on "täysin järjetön/ |
|
18.6.2010 klo 20:33 |
Puhut "hyvyydestä" ja "oikein" tekemisestä. (Jännää että laitoit sanan "hyvä" lainausmerkkeihin...) "Hyvyys" ei joka tapauksessa ole kovinkaan tieteellinen käsite, vai mitä? Ei niin, tai sanotaan niin, että metaetiikka ei toimi tieteen kentällä, seurausetiikan käytännöllisiin muotoihin tiede liittyy olennaisesti, koska niissä seuraukset on tiedettävä. Eettinen järjestelmä voidaan muodostaa esimerkiksi premisseistä "ihmiset haluavat olla onnellisia, onnellisuus on hyvää" ja "Ihmiset eivät halua olla surullisia tai tuntea kipua, kipu on pahaa". Kun otetaan mukaan vielä havainto: "kaikilla ihmisillä on yhtäläinen kyky tuntea kipua ja iloa" on lähtökohdat toimivalle moraalifilosofialle valmiina. Tiede ja logiikka voivat jatkaa tästä oletuksesta ilman, että metaetiikkaan tarvitsee palata. Moraalin lähtökohdat ovat nimenomaan havainnoissa ja järjenkäytössä, ei uskonnossa. Jos jotakin, uskonto jähmettää moraalin kehityksen luomalla emotionaalisesti tyydyttävän auktoritäärisen dogman. Sitä ei saa muuttaa, koska sen houkutus perustuu juurikin ehdottomaan oikeassaolemiseen. Tiedämme kuitenkin historiasta, ja nykyajastakin, kuinka heikosti tuollainen dogmaattinen ja lopulta tosiasioihin perustumaton moraalisäännöstö toimii. Tälläkin hetkellä rakastavat katoliset veljemme kertovat jossakin aidsin runtelemassa Afrikan kolkassa kuinka kondomit itseasiassa lisäävät tartuntariskiä. Jonkun muslimitytön sukupuolialueet neulotaan umpeen, toinen kivitetään raiskauksen jäljiltä, ja jossain vanhemmat kieltävät lapseltaan polio -rokotteen uskontonsa edustajien neuvosta. Tuossa on vain muutama esimerkki niistä epämoraalisista teoista, jotka on liitettävissä suoraan uskonnolliseen ajatteluun (tai vaihtoehtoisesti rationaalisen ajattelun puutteeseen). Kristinuskossa hyvyys ja oikein tekeminen liittyy vahvasti siihen että jokainen ihminen on äärettömän arvokas, ja jokaisella ihmisellä on oma paikkansa maailmassa, ja oma tehtävänsä ja merkityksensä jota kukaan muu ei voi korvata. Miksi sitten nimenomaan sekulaarit rationalistit joutuivat tästä kirkkoa muistuttamaan? Heidän ajatuksensa eivät perustuneet kristinuskoon. Kuitenkin nykykäsitystä mukaileva ajatus ihmisarvoista, liberalismista ja demokratiasta tuli juuri heiltä. Kirkko sai kokeilla systeemiä omista arvoistaan käsin 500-luvulta 1500-1600 -luvulle. |
|
18.6.2010 klo 21:42 |
Lihahyytelö syynä yksin on se että päässäni liikkuu niin paljon ja sormeni ovat niin hitaat :) Tykkään puhua näistä asioista. Siinä pointti. Luulen että täällä monelle tekisi hyvää hieman puhua asioista niin ei tarvitsisi täällä purkaa omaa "viisauttaan" joka aiheuttaa väittelyiden noidan kehän. :) |
|
18.6.2010 klo 21:48 |
Tuota mitä tämä ikäänkuin käytännössä tarkoittaa? Sitäkö, että kristitty ei saisi sanoa mitään tai ilmaista mielipidettään mistään sellaisesta asiasta, joka on "täysin järjetön/ Se tarkoittaa, että mielipiteensä pitäisi ilmaista ominaan ei toisten(tässä tapauksessa jumalan). Ei siis pidä vedota Jumalaan omien asioiden/mielipiteiden "takuumiehenä", koska Jumala kuitenkin on ollut viime vuosina aikasta hiljaa. Toki on ihmisiä jotka väittävät Jumalan puhuvan juuri heidän kauttaan, mutta pitääkö heidät kaikki ottaa tosissaan ja mitä tehdään kun heidän jumalalliset ilmoituksensa ovat keskenään ristiriitaisia? |
|
18.6.2010 klo 22:07 |
Entäpä jos raamattu jotain sanoo? Saako silloin ilmaista asian vaikkapa sanoen: sanassa sanotaan, että... ? |
|
18.6.2010 klo 23:23 |
Entäpä jos raamattu jotain sanoo? Saako silloin ilmaista asian vaikkapa sanoen: sanassa sanotaan, että... ? Tämä pitäisi sitten olla hyvin selkeä sanoma. Usein käy niin ettei yhteisymmärrystä raamatun tekstistä synny, koska raamattu vain harvassa kohdassa on yksiselitteinen. Radikaali.net:in keskustelu lasten ruumiillisesta kurittamisesta käy oivana esimerkkinä. Raamattu siis antaa hyvinkin positiivista sanomaa lasten ruumiillisen kurittamisen puolesta, mutta koska nyky vanhempien moraali on kääntynyt sitä vastaan alettiin raamattua "soveltaa" hyvinkin mielenkiintoisilla argumenteilla. Voisi siis sanoa, että "raamatussa lukee näin ja tulkitsen sen näin". Usein ilmoitetaan suoraan mitä mikäkin raamatun slogani tarkoittaa ja mitä ihmisryhmää sen perusteella on sorrettava. Oma mielipide siis omana ja kunnolliset perustelut, ei suoraa ilmoitusta "että täältä totuus, ei vastaväitteitä kiitos".Viestiä muokattu 18.6.2010 klo 23:26, muokkaaja: Boozehound |
|
19.6.2010 klo 0:42 |
TKallio: ”Tätä en oikeasti voi käsittää! Ydinaseet, ilmastonmuutos, talouskasvu, väestönkasvu ja tuhansien eliölajien sukupuutot. Robert Oppenheimer on kaikilla mittareilla katsottuna varmasti yksi ansioituneimmista tiedemiehistä, hänen työnsä hedelmät mahdollistavat sen että kaikki planeettamme korkeimmat elämänmuodot voidaan tuhota sukupuuttoon jotakuinkin tunnissa. Sir Alexander Flemming keksi penisilliinin, joka johdannaisineen on pelastanut enemmän ihmishenkiä kuin mikään muu lääke maailmassa, ja taittanut olennaisen osan ihmisten luonnollisesta poistumasta - yhdessä rokotteiden ja tehokkaampien ruoantuotantojärjestelmien kanssa). Ilmastonmuutos on omalle sukupolvellemme samanlainen yhteiskuntakerrokset läpileikkaava uhka, mitä ydinsota oli edelliselle sukupolvelle. Kumpikin ovat laadultaan sellaisia, joista 1700–luvun tiedostavissa ja rationaalisen ylivertaisuuden älymystökabineteissa ei osattu uneksiakaan. Ydinräjähdyksen nostattama sienipilvi ja maailman elinolojen peruuttamaton muuttuminen dramaattisine seurauksineen ovat uhkakuvina, jos ilmaisu sallitaan, jopa raamatullisia ja apokalyptisia. Uskonto on konservatiivinen voima, joka vastustaa muutosta. Yhden jos toisen kerran on kirjallisuudessa, julkisilla areenoilla ja jopa tälläkin foorumilla on kuultu provokatiivisia puheenvuoroja siitä, kuinka uskonto on koko olemassaolonsa ollut ihmiskunnan älyllisen ja tieteellisen edistymisen tiellä. Onneksi. Luonnonsuojelunäkökulmasta katsottuna tieteellinen edistysusko lähentelee naivismia, varsinkin kun tuhon merkit ovat jo kauan olleet nähtävissä, ja oikeanlainen älykkyys olisi ne varmasti tunnistanut, tai edes varautunut niihin. Humanismi ja ihmisoikeudet ovat niitä kardinaalirikoksia, joista historia tulee ihmiskuntaa eräänä päivänä syyttämään. Se palopuheista, aika kääntyä takaisin harkitsevammalle linjalle. Talouskasvua ja länsimaista elämäntapaa on kiva kritisoida nojatuolista istuen, kahvilakeskusteluissa tai kuvaruudun takaa niin kauan kuin asialle ei oikeasti tarvitse tehdä mitään. Tämän lisäksi olen humanisti ja feministi, tasavaltalainen joka pitää demokratiaa hyvänä ja kannattavana hallitusmuotona. En ole millään tavalla ketään parempi. Mutta eipä uskontokaan kritiikiltä säästy tässä katsauksessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että tieteellinen edistyminen, rationalismi ja muu lihahyytelön ja kumppaneiden peräänkuuluttama on tuonut ihmiskunnalle hyvinvoinnin runsaudensarven, ja tieteellinen ajattelu on se todellinen viisastenkivi. Lihahyyteloe: ”Ettei tämä jäisi liian pliisuksi, Fyysikko Victor Stengerin sanoin, "Science flies you to the moon, religion flies you into buildings." ” "Varmaankin typerin maanpäällä elävä laji on ihminen. Homo sapeins – mikä narrimainen nimi" , totesi Pentti Linkola. Edit: Korjasin kursiiveja, siistin sanavalintaa Viestiä muokattu 19.6.2010 klo 0:49, muokkaaja: Myrkynsekoittaja |
|
19.6.2010 klo 1:50 |
Nyt täytyy pitää lyhyenä. Verity: Sanot että sinulla ei ole mitään uskontoja vastaan kunhan eivät pyri vaikuttamaan näkemyksillään, jotka ovat erilaisia kuin sinun? Yhtä hyvin voisit jättää tuon lauseen alkuosan pois... On olemassa sekä uskonnollisia näkemyksiä että tieteellisiä näkemyksiä, jotka pyrkivät vaikuttamaan minuun. Valitsen tieteelliset, koska ne on perusteltu selkeämmin, loogisemmin ja luotettavammin. Muuten, miksi sinä pelkäät niin paljon uskontojen vaikutusta tieteeseen, yhteiskuntaan ja kaikkeen? Minulla ei ole pienintäkään pelkoa mistään tällaisesta. No, islamin nousu Euroopassa ehkä vähän arvelluttaa. Uskoisin että uskovilla on enemmän pelkoa siitä, miten tiede ajaa heidän näkemyksensä ahtaalle. Siitähän kaikki tämä johtuu. Onko sinulle tärkeää se että voit ajatuksillasi edustaa valtavirran näkemystä? Jos minulle olisi tärkeää edustaa missään asiassa valtavirtaa, en luultavasti satsaisi tällä hetkellä kaikkea aikaa ja rahaa vaihtoehtoisiin luovan alan töihin, proggiksiin ja elämäntapaan, vaan olisin napannut korkeakoulutuksen tekniikasta tai kauppatieteestä ja satsaisin statussymboleiden haalimiseen. T |
|
19.6.2010 klo 1:55 |
Myrkynsekoittaja: Ydinaseet, ilmastonmuutos, talouskasvu, väestönkasvu ja tuhansien eliölajien sukupuutot. Jepjep, en väittänytkään että kaikki tieteen kehitys olisi pelkästään positiivista. Kysymys oli siitä, onko tiede harhaa vai ei, ja nämä suuret kehitysaskeleet ovat todiste siitä, että tiede ei ole harhautusta, vaan täyttä realiteettia ja sen vuoksi siihen ei kenenkään pitäisi voida olla uskomatta. Mutta aivan sama, tämän sivujuonteen voi siis sulkea samantien, koska tämä liittyi enemmänkin siihen indianan kanssa käytyyn vääntöön. Koska indiana vaikeni, ei ole syytä jatkaa tästä. Nyt on niin paljon uusia viestejä ja uusia pointteja, että haen popcornia ja alan tonkimaan. T |
|
19.6.2010 klo 4:09 |
Hieno kirjoitus Myrkynsekoittaja, ja ansaitsisi paremman vastauksen kuin nyt väsyneenä jaksan kirjoittaa. Mutta, se mitä sinä tunnut peräänkuuluttavan on LISÄÄ ja PAREMPAA, kauaskantoisempaa rationalismia, ei lisää uskonnollisuutta. Tiedeyhteisö on se, joka varoittaa meitä ilmastoksen muutoksen ja kestämättömän kehityksen vaaroista ja tiedeyhteisö yrittää löytää sen ehkäisemiseen keinot, yhdessä rationaalisesti ajattelevien yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa. Uskonto on tässä keskustelussa syrjäytetty kokonaan, ja syystä. Huutakoon yhdet kristityt maailmanloppuaan ja ajakoot city-maastureillaan, toiset valistuneemmat keskustelevat asioista ja yrittävät vaikuttaa, mutta eivät uskonnon keinoin, vaan järkeen vedoten. Uskonnolliselle ajattelulle ei ole tilaa todellisissa, ihmiskunnan hyvinvointia koskevissa nykyaikaisissa kysymyksissä, en tiedä onko ollut koskaan. Itseasiassa keskustelu ihmiskunnan massatuhoaseiden etiikasta, uutena keksintönä "design" eliömuodot bioetiikan ongelmana, keskittyvät nimenomaan sen vaaran minimoimiseen, ettei jokin uskonnollinen järjestö tai -valtiovalta (luen tähän kommunismin Kiinassa ja Venäjällä, sekä nykyisen Pohjois-Korean) saisi niitä käsiinsä. |
|
19.6.2010 klo 7:46 |
En itse henkilökohtaisesti kovin korkealle menisi liputtamaan ihmisviisauden puolesta. Ei mitenkään imartelevalta näytä toimiemme ja viisautemme saavutukset kun tätä maailmaa katsoo. Raha on se mikä kaikkea täällä liikuttaa, ei rakkaus. Toki olen sen jo ajat sitten huomannut, että Jeesuksen opetukset kuin myös apostolien, eli Jumalan ilmoitukset on sivuutettu ja dumattu aika näppärästi. Turhaa olisi tässä keskustelussa esim laittaa esille raamatunkohtia, kun asetelma on jo valmiiksi sellainen, että "se on tyhmää" |
|
19.6.2010 klo 8:06 |
i niin, tai sanotaan niin, että metaetiikka ei toimi tieteen kentällä, seurausetiikan käytännöllisiin muotoihin tiede liittyy olennaisesti, koska niissä seuraukset on tiedettävä. Eettinen järjestelmä voidaan muodostaa esimerkiksi premisseistä "ihmiset haluavat olla onnellisia, onnellisuus on hyvää" ja "Ihmiset eivät halua olla surullisia tai tuntea kipua, kipu on pahaa". Kun otetaan mukaan vielä havainto: "kaikilla ihmisillä on yhtäläinen kyky tuntea kipua ja iloa" on lähtökohdat toimivalle moraalifilosofialle valmiina. Tiede ja logiikka voivat jatkaa tästä oletuksesta ilman, että metaetiikkaan tarvitsee palata. Jos moraalilla tarkoitetaan yhteisiä käyttäytymissääntöjä, jotka turvaavat yhteiskunnan toimivuuden ja yhtäläiset oikeudet, voidaan sanoa että lähtökohdat ovat havainnoissa ja järjenkäytössä. Mutta yleisestä moraalista... Maailmassa tapahtuu kaiken aikaa sotia, vääryyksiä ja väkivaltaa, joka ei mitenkään liity uskontoon, ja sen lähtökohtana on se että ihmisillä on erilaiset käsitykset ihanteellisesta maailmasta, erilaiset päämäärät, erilainen käsitys järkevyydestä ja oikeudenmukaisuudesta. Ja yleensäkin erilaiset moraalikäsitykset. Tällöin myös ateistinen moraali pysyy väkisinkin hyvin pelkistettynä ja yksinkertaisena: ei saa lyödä, ei saa tappaa, ei saa varastaa jne. Ateisti voi ilman muuta tehdä oikein ja tuntea empatiaa. Mutta varsinaista perustaa ns. ihmisarvolle ei ole, kuten kristinuskossa. Teismipohjainen lähimmäisenrakkaus on sitä että kohdataan ihminen ihmisenä, ihmisen arvon mukaisesti, ainutlaatuisena ja arvokkaana yksilönä. Ateistinen moraali tähtää yhteiskunnan toimivuuteen ja muuttuu sen mukaan miten se edistää yhteiskunnan yleistä hyvinvointia. Tällöin aina joku väistämättä tuntee itsensä väärinkohdelluksi. Kristillinen lähimmäisenrakkaus edellyttää myös uhrautuvaisuutta. Ja usein sellaista toimintaa, jolla on yhteiskunnalle ja ihmisten väliselle yleiselle harmonialle ja kaiken toimivuudelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Jos uskoo että jotain on tehtävä, koska se on tehtävä, tulee tehdyksi paljon sellaista mikä muuten jäisi tekemättä. Ja voi vaarantaa oman henkensäkin. Ateismin pohjalta kyseiselle teolle ei löydy juurikaan perusteita, vaan annetaan ihmisten elää niinkuin haluavat kunhan pysyvät siellä viidakossa... Täten moraali ja lähimmäisenrakkaus ovat eri asia. Jälkimmäinen on jotain enemmän. Ja joka myös saa enemmän aikaan. Ateisti voi kuitenkin tehdä aivan yhtä oikein kuin uskovainenkin, koska ihmisen tajunnassa on käsitys siitä kuinka arvokas ihminen on yksilönä. Sille ei vain ateistisessa mielessä ole varsinaisesti perusteita. Viestiä muokattu 19.6.2010 klo 8:33, muokkaaja: Verity |


