Tiukkaa välttämisdieettiä ei nykyisin suositella ellei kyseinen ruoka-aine aiheuta vakavia oireita, eli hengenvaaraa. Oksentelu ja muut vähemmän vakavat oireet on tietty ikäviä, mutta siedättämällä elimistö tottuu ko ruoka-aineseen jolloin oireiden pitäisi vähentyä.

Omilla lapsilla ei ole ainakaan mitään vakavia ruoka-aineallergioita. Pojun iho alkaa jostain punottaa ja tulee ihottumaläiskiä, mutta ne eivät ole häiritseviä, joten en ole lähteny niitä tutkimaan, et mistä johtuu. Tyttö taas oksentaa tomaatinsyönnin jälkeen, mutta pieninä määrinä ollaan annettu sitäkin.

Lääkärintodistusta ainakin koulussa vaaditaan allergioita varten, päiväkodeista en osaa sanoa.

Mutta vaikka jotain allergiaa oliskin niin yleensä suositellaan, että jos on noudattanu välttämisdieettiä, niin sitä pitäis tasasin väliajoin (puoli vuotta tms) kokeilla uudelleen et sopiiko. Tai just silleen et antaa vähäsen et elimistö tottuis siihen pikkuhiljaa. Koska pienillä lapsilla allergiat yleensä häviää itsestään ja iän mukana pois.

Joten ehdotan et jos oot välttäny sitä kananmunaa niin kokeile jos hän taas kestäis sitä.

Joo niinhän ne tais tosiaan joskus sanoa et kokeilis just jotain puolen vuoden välein. Pojalla omena teki joskus sitä kasvojen lehahdusta, mutta joku aika sit sitä testasin (tosin hyvin pienenä määränä ja hillon ainesosana) niin ainakaan siinä muodossa ei tehnyt enää mitään.

Miten teillä muuten on tuo oksentelu jostain ruoka-aineesta. Tuleeko silloin jotain muita oireitakin? Onko mahakipua, ripulia, ruokahaluttomuutta, lopettaako kenties kokonaan syömisen? En ole oikein mistään saanut mitään tietoa lasten ruokien oksentelemisesta. Mulla on ehkä siinä vielä se pelko, et sillon joskus kun itse olin herkkä kananmunalle, sain siitä vielä kuumeen ja sen jälkeen kaikki kanatuotteet teki samaa mutta pienemmällä kuumeella ja oksentelua ei ollut vaan pelkkää pahoinvointia. Et välillä tuntuu niin hurjalta antaa jotain mistä se on saanut jotain ikävää oiretta kun muistelee niitä omia olotiloja.. Luulen että olenkin alkanut pelkäämään liikaa ja olen äärimmäisen tarkka (luultavasti ylitarkka) kaiken suhteen mitä pojalle annan. Mitä tahansa annan, syynään koko tuoteselosteen, googletan joka ikisen vähääkään tuntemattomamman ainesosan, tutkin sen mahdolliset terveyshaitat ja ja ja.. Olen siis oikeastaan lähes tulkoon neuroottinen. Mutta se on niin kamalaa katsoa jos toinen on kipeenä et sit sitä on tullut ihan skitsoksi nuitten tuoteselosteiden kanssa. Ja meillä on vielä ollut aika suuri ongelma sen suhteen kun poika lopettaa syömisen jos se tulee kipeäksi.. Olen joskus luullut sitä nirsoiluksi (varmasti sitä se on joskus ollutkin) mutta kun olen vaan laittanut sitä niin sit se onkin saattanut joskus kärsiä siitä.. Silloin nykyään etenkin epäilen jonkun sortin yliherkkyyttä jos yhtäkkiä lempiruuat jätetään syömättä kerta toisensa jälkeen. Viimeksi söi kananmunaa joskus neljä kuukautta sitten. Itseasiassa se otti lihapullan palan vaan suuhun ja sylkäsi samantien pois eikä suostunut syömään.. Hmm.

Vieläkin vaikeammaksi tämän asian tekee se, että en luota tippaakaan lääkäreihin. Voisin melkein suoraan sanoa, että jos olisin luottanut aikoinaan neuvolalääkäriin, olisin voinut tappaa pojan. Hän väitti että pojan keuhkoissa ei ole mitään vikaan. Ja yksi toinen sano et ihan normaalia flunssayskää. Kumma vaan että parin päivän sisällä päivystyslääkäri meinasi jo ottaa pojan osastolle ja sen jälkeen olikin tosi tiukka astmalääkitys kun muuten ei henki kulkenut.. Eli siis, en luota keneenkään muuhun kuin itseeni pojan hoidossa. Ja jos laitan pojan päiväkotiin, olen varmaan aamusta iltaan paniikissa mitä ne siellä sille survoo ja osaako ne huomata jos sil on huono olo tai jotain muuta.. Ku välillä tuntuu et jos lapsi sairastaa niin se on ihan hälläväliä. Oireita kyllä saatetaan hoitaa, mutta yhtään pidemmälle asiaa ei kehdata miettiä jos se tuottaa liikaa vaivaa. Onneksi meillä oli aikoinaan yksi hyvä lääkäri, joka kirjoitti lääkärintodistuksen yhdessä sisäilmaongelmaisessa asunnossa missä se pojan astma oli, että meidän pitää saada uusi asunto. Suurin osa lääkäreistä (jopa neuvolalääkäri) vaan näyttivät nyrpeetä naamaa vaikka kysymyksessä on lapsen terveys!
Eli.. Ilmeisesti kukaan ei voi mua ongelmassani auttaa kun en luota keneenkään :-/ kaikista vähiten niihin joihin luottaa pitäisi..

Korjaan, valehtelin viimeisissä lauseissa. Luotan Jumalaan ja Hän onkin ainut keneen luotan enemmän kuin itseeni. Jumala onkin oikeastaan ainut kuka saisi minut antamaan uudestaan pojalle kananmunaa. Ja siihen tarvittaisiin Jumalaltakin aikamoiset vakuuttelut että sitä antaisin. Tai ei välttämättä.. Jumala kyl voi poistaa sen pelonkin aika tehokkaasti siitä että poika saisi oireita.. Olen sentään tehnyt itsenikin kohdalla todella uhkarohkeita temppuja :O nii..in.. Kai sitä saa rohkea olla, kunhan ei ole tyhmänrohkea.. Hmm.

No tuota..

Meillä ei ainakaan ole ollut muuta kuin ko. ruoka-aine mikä ei ole sopinut eli tomaatti on vain oksennettu pois, ja mitään muuta ei ole ollut. Yleensä nuo oksennukset on olleet yöllä ja sit vaan on uni jatkunu ja seuraavana päivänä ei mitään.

Mä oon kyl rohkeesti antanu kaikkea, enkä soseita aloittaessa ole sen ihmeemmin joka näppyä ja itkua kauhistellu. Lapsen suolisto on kehittymätön aika pitkään ja ruokaa on kuitenkin aloitettava antamaan ja toisilla reagoi enempi ja toisilla vähempi. Ite oonkin sitä mieltä ettei kaikki allergiat ole allergiaa vaan ensireaktioita uuteen ruokaan. Mut kun just jos liian herkästi ekasta näpystä jättää antamatta jotain ruoka-ainetta ei elimistö ehdi siihen tottumaan ja näin saattaa sit syntyä isompikin yliherkkyys, kun se aine jää vieraaksi.

Tietysti jos anafylaktista reaktiota pukkaa, niin sit on ihan selkee juttu, et taukoa kehiin, mut mä en pienistä oireista välitä. Ikäviähän ne pienet ihottumat jne on, mutta nyt meidä poju on reipas 8kk ja ihottumaa on enää harvoin, kun ruokien aloituksen jälkeen lehahteli millon mistäkin. (en edes tiedä mistä)

Mä uskon ja luotan Jumalaan siinä et ellei mitään selkeää ilmaannu niin lapset on terveitä. Lähden siis siitä lähtökohdasta että lapseni on terve eikä allergioita ole ja tarvittaessa käsitystä muutetaan. Raamattu kehoittaa syömään kaikkea mitä lihakaupassa myydään ja uskon että Jumala on niin suuri ja voimallinen, että sitä kaikkea ihminen myös sietääkin syödä.

Mä olen todennut että erilaisilla ruoka-aineilla on erilaisia vaikutuksia. Esim. liha on tosi hyvä, MUTTA joskus on aikakausia että terveys pysyy parempana kun sitä ei syö ja joskus taas toisinpäin. Itseasiassa ihminen on pilannut monta hyvää Jumalan luomaa asiaa kuten esim tietyt kalat.. On nykyään niin täynnä dioksiinia, että niiden syöntiin on jo yleisesti laitettu rajoituksia. Ja lihatuotteista löytyy myös erilaisia "ylimääräisiä" aineita.
Meillä ainakin pojalla loppui kaikki vatsaoireet eikä ole enää kertaakaan vatsakipua valittanut kun ollaan pidetty taukoa kaikesta eläinperäisestä. Ja kyse ei voi olla tottumattomasta suolistosta koska poika on jo sen ikäinen, että on kerennyt monta vuotta syödä eläinperäisiä tuotteita.
Mutta joo.. Meidän perhe onkin tän asian suhteen ehkä hieman erilainen, koska tiettyjen home/myrkkyasuntojen jälkeen koko perhe sai aikoinaan aivan uskomattomia reaktioita ruoka-aineista. Minulla ne oli nielun ja kasvojen turvotus, miehellä mm. voimakkaat kivut ja pojalla näkyvät oireet juuri oksentelu, kasvojen lehahtelu ja turvotus ja vatsakivun valittelu. Ja näiden lisäksi oli myös paljon hometoksiineja sisältävistä ruuista monenlaista muuta oiretta. Ja sit aikoinaan konetiskiaineen käyttö aiheutti koko perheelle ripulia (kun söi niistä astioista) ja ripuli loppui heti kun tiskiaine vaihdettiin.
Itseasiassa meillä tämä homma on mennyt niin päin, että liian rohkea uuden tuotteen kokeilu aikoinaan saattoi laukasta niin voimakkaan reaktion että sen jälkeen lähti monta muuta tuotetta pois. Että siksi olen aika varovainen, koska oma tilanteeni meni aikoinaan siihen, että mitään muuta ei voinut suuhun laittaa kuin lähdeveteen tehtyä mustikkamehua. Kaikista muista turposi todella voimakkaasti kasvot ja loppuvaiheessa myös nielu. Ja allergiatestit huuti punaista.. Ja lisään vielä että edes allergiasairaalan lääkäri ei osannut selittää tilannettani vaan kirjoitti että prick-testit näyttävät erittäin laajaa ruoka-aineallergiaa joiden merkitystä ei ymmärretä. Siis hän ei ymmärtänyt miten sellainen tilanne voi olla mahdollista ja oli suoraan sanottuna täysin kädetön.

Mulla on lapsena ollut ruoka-allergioita ja on edelleen. Päiväkodista kannattaa kysyä, miten heillä on protokolla asian kanssa. Jos vaaditaan lääkärintodistus, niin sitten sellainen hankitaan. Hyvä jos vaaditaan, muuten kaiken maailman tekoallergikot hukuttavat keittiön erilaisiin vaatimuksiin ja oikeisiinkin allergioihin aletaan suhtautua olankohautuksella. Kotona voi laittaa kaikille sopivaa ruokaa silloin kun syödään samaan aikaan samassa paikassa. Jos taas on sellainen meno- ja vipellyspäivä, että kukin syö mitä ehtii silloin kun ehtii, ei kaikille tarvitse olla dieettiruoka. Mulle ainoa jo hajusta oireita tehnyt ruoka on banaani ja sitä on meidän kotona syöty silloin kun en ole kotona tai ajettu eri huoneeseen. Nykyään haju ei enää ole ongelma. Banaanin kohdalla asia on yksinkertaisempi kuin vaikkapa kalan, joten menettely voi olla ihan toinenkin.

Enää mua ei pelota lainkaan tuleva pikkukoulu/päiväkoti ja siihen liittyvä ruokailu. Kyllä se Jumala senkin johdattaa :)

^Hyvä muusaska kyllä Jumala huolen pitää omistaan, näi uskon.