Tutut aina luulee, että mä osaan ommella ja pyytävät minua mitä vaativimpiin ompeluprojekteihin. Todellisuudessa en kyllä osaa ommella oikeaoppisesti, ja ahdistun jos pitää tehdä jotain siistiä ja tarkkaan kaavojen mukaan. Joskus oon tehnyt sen virheen, että oon lähtenyt projekteihin mukaan.. nykyään yritän kiertään ne kohteliaasti ja kaukaa. Osaan ommella silleen sopivan luovasti ja lähinnä esim. vaatteita itselle. Sisäpuoli saattaa näyttää petolinnun perältä, mutta ulkoinenhan se on tärkeintä ;)

Puikot pysyy tiukasti käsissä, mutta se piteleminen onkin ainut mitä niillä osaan tehdä...

Jes, täällä on muitakin käsityöihmisiä kuin minä! :D

Ite tykkään yhtä paljon ompelukoneesta kuin neulepuikoista ja virkkuukoukuista. Kärsivällisyys ei vain meinaa aina riittää.. :D ainaki puolet töistä jää kesken, osa lopullisesti, osa joksikin aikaa.
Mut onhan niitä onnistumisiakin tullut. Tässä pari kuukautta sitten onnistuin ompelemaan täysin käyttökelpoisen hupparin.. Ja koulussa mulla on ollut tekstiilityö valinnaisena myös, tänä keväänä tehtiin asukokonaisuus. Housut onnistui hyvin, liivi ei niinkään..
Muutaman parin villasukkia oon neulonut, ja pipon ja kaulahuiveja ja säärystimet. Virkannut laukun. Siinä kai ne sitten olikin :D

Käsityöt on kertakaikkiaan aivan loistavaa ajanvietettä ja hyvä rentoutumiskeino.

Jeps, tämä vanhapiika taitaa kissan ruokkimisen lisäksi myös sukkien kutomisen jalon taidon! Lapaset, huivit, liinat, pitsit, pipot, pehmoeläimet, kaikki onnistuu enemmän tai vähemmän kauniisti : ).

Eniten tykkään kuitenkin helmitöistä, teen vaijerikoruja melkeinpä liukuhihnatahtia. Ja niitä myös myyn.

Äh, "pehmeämmät" käsityöt eivät sitten onnistu minulta millään x) Eikä kärsivällisyyttäkään ole sellaiseen. Ihailen suuresti ihmisiä, jotka tekevät itse vaatteita.

Oon mä kutonut pipon... :-D Semmosen, missä on semmoset pallukat korvina. Mitään isompaa en ala tekemään, koska en jaksa. Ärsyttää, kun ei ole heti valmista.

Mä en kanssa kyllä yhtään tykkää tekstiilityöstä. Koulussa sai aina sormet verillä ja itku kurkussa vääntää niitä villasukkia ja lapasia ym. Kun ei suju, niin ei suju.

Ainut mikä sujuu joten kuten ja on suht mukavaakin on kutominen, kangaspuilla siis.

Kyllä mä koneella ompelen paitoja. Ja mekkoja. Housujakin joskus, mutta ne on vähän vaikeita mikä johtuu siitä, etten tajua kaavoja ollenkaan.

Käsityöt on pop.

Lämmöllä muistelen kun mummon kanssa lapsena kudottiin, virkattiin ja poristiin. Välillä leivottiin pullaa tai sämpylää :) Tai lämmitettiin kaakaota mikrossa. Pidettiin meidän omia ompeluseuroja... Taisin 6-7 -vuotias olla niihin aikoihin. Samanikäinen serkkupoika virkkas metrikaupalla ketjusilmukoita ja väkersi uskollisesti peukalonlämmitintä. Luulen että se on jossain vieläkin tallessa :)) Nykyään ajattelen aina mummoa kaiholla, kun kudon tai virkkaan.

Tossa viime viikolla äiti totes mun lanka- ja keskeneräisten töiden kassista, että "ai tässä tää sun puuhapussi on" :) Aina syksyn tullessa alotan miljoona käsityöprojektia, ja yleensä muutaman niistä saan valmiiksi. Viime jouluksi olin ahkera ja kudoin jussisukat ja palmikkopipon (opettelin palmikoimaan ihan sitä varten), ja sit semmosen yksinkertasen hienon villashaalin (näitä tein itseasiassa useampia) siitä Huopanen-langasta. Ja itelle kudoin vielä yhteensopivat pipon ja kaulahuivin. Keskeneräsiksi jäi seittikaulahuivi ja kummipojan jussipaita (!!!) ... Ehkä ens jouluksi valmistuu :)

Oikeesti en oo ihan kauheen taitava, mutta joka vuosi oon jotain väkerrelly, ja kyl niitä pikkuhiljaa kehtaa jo antaa lahjoiksi :) Tosin että yksinkertasimpia malleja koitan aina vaan löytää. Jos menee liian vaikeeksi, niin loppuu mielenkiinto aika helposti.

Ompelukoneen kanssa me ei vaan sovita yhteen. Jotain ala-asteen traumoja jääny siitä...

Tänään mä tein semmosen söpösen paidan, missä on perhoset, joilla on semmoset tiimarista ostetut liikkuvat silmät. :-D

Ompelukoneen kanssa minulla on viha-rakkaus -suhde. Aina pitää ostaa ihania kankaita ja sitten ne lojuvat kaapissa puoli vuotta, ennen kuin saan mitään aikaiseksi. Valmista kuitenkin tulee, jos niin päätän, eikä se jälkikään nyt mitään ihan hirveää ole :D.

Virkkaamaan opin joskus ennen ala-astetta, ja vieläkin virkkaaminen on se mieluisin käsityömuoto. Yleensä syksyisin innostun aloittamaan sata erilaista virkkausprojektia, joista ehkä puolet valmistuu. Puikolla saan aikaiseksi perusvillasukat, mutta enpä juuri muuta.

Mä tykkään kutoa sukkia ja lapasia ja sen sellasia. En oo mikään hirmu taitava, enkä ihan hirveesti oo tehnytkään, mutta intoa on. Haluisin kutoa (tai neuloa, niinkuin oikeesti kai pitäisi sanoa) villapaidan, mutta en oo vielä löytänyt sellasta kivaa ohjetta.

Ompelukoneella saan aikaseksi lähinnä vaan haalarimerkkejen kiinnitystä ja revenneiden saumojen korjailua. Mä en ymmärrä niistä kaavoista yhtään mitään ja jotenkin yläasteelta on jäänyt semmonen kauhea pelko siitä, että jos katsoo sen langan suunnan väärin (varsinkin, kun en ymmärrä siitä mitään) ja koko vaatekappale on sitten sen seurauksena vinksallaan ja kangasta on mennyt hirveesti hukkaan. Ikinä ei mulle mitään sellasta oo tapahtunut, mutta ihan varmasti tapahtuis, jos yrittäisin:D! Ja sehän olis maailmanloppu. Barbeille ompelin vaatteita pienenä innoissani, mutta niitähän ei tarvinnut näyttää kellekään ja teinkin ne jostain jämä tilkuista. Mutta ois tosi kiva, jos osais ommella kivoja vaatteita itelleen.
Virkatakaan en osaa, muuta kuin ketjusilmukkaa:) Vaikka eihän se nyt voi niin vaikeaa olla. Pitäis vaan opetella.

Neuletöiden teko on mun mielestä hirmu rauhoittavaa. Siinä ei kauheesti tarvii aatella, antaa puikkojen vaan heilua:)

Minä opettelin melko vasta kutomisen alkeet. Hieman piti tietysti soveltaa tekniikkaa omaan tyyliini sopivaksi. Kokeneemmat kutojat puhuvat jostain kääntämisestä ja nurjista silmukoista, mutta minä en sellaisia harrasta, vaan kudon aina oikein päin olevia silmukoita. Enkä minä sitä työtä koskaan käännä, vaan vaihdan suuntaa siinä vaiheessa, kun tulee reuna vastaan. Kuvien kutominenkin onnistuu vaikka ilman ohjetta. Vaihtaa vaan välillä langan väriä. Ihan kuin piirtäisi vapaalla kädellä.

Virkkaaminenkin onnistuu. Ketjusilmukoita tulee vauhdilla ja niitä tavallisia pannulappusilmukoita vähän hitaammalla tahdilla. Joskus osasin myös muunlaisia silmukoita, mutta ne ovat päässeet unohtumaan.

Ompelukonetta osaan käyttää sen verran, että saan omat vaatteeni korjattua. Jotain tilkkutöitä olen nuorempana tehnyt ja pian olisi tarkoitus tehdä tilkkupäiväpeite solmuvärjätyistä kankaista, ettei ihan pääse taito ruostumaan.

Hei leena lähinnä toi langan suunta kankaassa meinaa sitä, ettei tee kankaasta silleen vinottain. :-) Ja että jos on venyvä kangas, niin kattoo, et se venyy oikeeseen suuntaan ja samoinpäin, eikä niin, että hihat venyy pituussuunnassa tai vielä pahempi, että toinen hiha venyy pitussuunnassa ja toinen leveyssuunnassa ja että takakappale on tehty vinottain kankaasta, jolloin paita hirttää ihan oudosti. Mutta ei se ole monimutkaista. Koulukäsityöt vaan on semmosta pelottelua.

En osaa virkata yhtään! Ala-asteella luokalleni unohdettiin tuo jalo taito unohdettiin opettaa, y-a:lla virkkasin yhden tyynyn, mutta silloin opittu on jo unohtunut. Neulomisesta innostun aina syksyisin ja välillä saan jotain puikkojen kanssa oikeasti aikaseksi!
Ompelukone on kuitenkin hyvä ystäväni, tykkään tehdä ja tuunata vaatteita. Minulla on vaatetusalan koulutus, joten kaavoitus yms. onnistuu myös. Aika vaan ei tunnu riittävän ompeluun. Minusta on tainnut tulla myös vähän nirso ompelukoneiden suhteen, kun olen tottunut työskentelemään teollisuuskoneilla ja kotoa löytyy nyt vain kotiompelukone, eikä edes saumuria:D

Mä oon virkannut joskus. Siitä on kyllä vuosia enkä enää muista miten se tehdään =D

Haluaisin semmoiset villasukat, joiden varret yltää polviin. Siispä aloin tehdä niitä tänään. Niin se käy :).

Pidän sellaisista suhteellisen nopeasti valmiiksi-projekteista. Siispä valintani on ompelukone. Toisinaan myös neula ja lanka. Yleensä sellainen näpertely on mieleeni. Kutomis ja virkkaus tilaukset lähetän kuitenkin äityliinille. Ei ole minun mieleen.
Mutta ai niin. Tänä kesänä palautin mieleeni jaloa pitsinnypläystaitoa. OIh, se on rentouttavaa ja mukavaa. Nyplääjät?

Ei kun neulomis- ja virkkaustyöt nimenomaan on niitä nopeita :)! Ommellessa pitää leikata ja hutia ja liimata ja purkaa ja kaavoittaa ja purkaa ja tehä jotain vekkejä ja purkaa... Neuloessa se työ on koko ajan siinä ja tadaa - valmis. Pipoja tekee pari illassa, sukkiin ja pieneen laukkuun menee pari iltaa.

Kaikista parhaita on kyllä helmityöt: vartissa voi saada aikaan sellaisen tekeleen josta saa torilla kymmenen euroa. Ihan hyvä tuntipalkka jo siinä :).

aah, helmet ja paljetit ja napit ja kimaltavat asiat! Neuloen ja virkaten, vaikka sitten seuraavaan kesään. Ehkä minä joskus niistäkin innostun. Olen vain melko surkea tekijä, harjoituksenpuutetta!

http://i31.photobucket.com/albums/c365/Athelas_/DSCF1433.jpg

Tein ensimmäisen suuren myyntini eilen kun tämä malli (Ilona) meni torilla kaupaksi! Revittiin suorastaan käsistä :D.

Nämä ja paljon muita onkin sitten vielä myymättä (suurin osa täysin uniikkeja, kaikki mun omia malleja - ja täten myös kopiraitattuja, jos yskän ymmärrätte):

http://i31.photobucket.com/albums/c365/Athelas_/DSCF1366-1.jpg

http://i31.photobucket.com/albums/c365/Athelas_/DSCF1357-1.jpg

http://i31.photobucket.com/albums/c365/Athelas_/DSCF1316-1.jpg

http://i31.photobucket.com/albums/c365/Athelas_/DSCF1312-1.jpg

Tän tekemiseen meni pari leffailtaa (ja lisää tulee, kaikissa sateenkaaren väreissä):

http://i31.photobucket.com/albums/c365/Athelas_/DSCF1432.jpg

----------------

Esitelkääs muutkin töitänne kuvin ;)!

Ömh...huonoja kuvia, ja vähän töitä, mutta tässä jotakin: http://ayce.kapsi.fi/blog/kuvat/lankailua/

http://ayce.kapsi.fi/blog/kuvat/DSCF4553x.jpg

http://ayce.kapsi.fi/blog/kuvat/DSCF4542x.jpg

Olen huono kuvaamaan ja vielä hitaampi bloggaamaan töitäni esille, vaikka ahkerasti niitä väsäänkin. Pitäisi varmaankin joskus blogata myös ompelukset esille.

Jee jee, viime viikolla tuli torilta 54 euroa, tänään 55. Tarkkaa puuhaa :). Ihan kivaa että harrastus myös tuottaa joitain. Ja toivottavasti sitten Seelannissakin joku tykkäisi, että ei tarvitse ihan nälkään kuolla, jos ei normitöitä löydy heti.

nyt tarttis vähän taas jo pikkuhiljaa aloitella jotain virkkaus/kutomishommaa. Ehdin jo jossain nähdäkkin jonkun lankakaupan.. vaikka kyllä saattaa jostain eurokaupasta saada halvemmalla (ja huonompaa).. Nimimerkillä ideoita kaivataan.

Toi Aycean vihree huivi oli kyllä kaunis. Kauanko sen tekemiseen otti?

vihree huivi oli kyllä kaunis. Kauanko sen tekemiseen otti?

Lukuisia vihreitä huiveja tehneenä piti kelata, että mikä niistä :) Kahden jälkimmäisen linkin shaalin aikaa en tarkalleen osaa sanoa, olisiko mennyt parisenkymmentä tuntia. Se on ihkaensimmäinen neulomani puoliympyrän muotoinen shaali ja tehty "omasta päästä" tyylillä mitä tapahtuu jos laitan tällaista mallineuletta tähän... Lankana on kamena.

Nyt manaan täällä pöljyyttäni, kun ei ole järki pysynyt kangaskaupassa matkassa. Olen ostanut kaikkia hamekankaita puoli metriä liian vähän eli joudun aiempaa suunnitelmaa muuttamaan saumattomista kietaisuhameista :P Olen kaavoittanut tämän mallisen hameen: http://lyhytlinkki.net/?u88rhls9 mutta nyt tuli suunnitelman muutos, koska ainoastaan yksi kangas riittää tuohon. Kolmelle muulle kankaalle pitäs keksiä toisenlainen kaava. Ilta menee varmaankin kaavakirjoja selatessa ja kaavoja muokatessa. Saumattomuus olisi erityistä plussaa rispaantuvissa kankaissa, kun hulpioista tulisi tuossa saumattomassa hameessa "reunat".

Sukkiakin pitäisi jokunen pari neulaista, tuli tilauspyyntö kotoa :)

Höh, mä virkkasin pari vuotta sitten pipon, siinä meni tosin melkein 30h :) Ja ei se ihan onnistunukkaan, siitä tuli liian pieni ja hirveen ruma, mut se oli hirveen hauskaa :)

Haluisin oppii kutomaan, mitenköhän se onnistuis

Aycealla on hyvä maku. ;) Toi kietaisuhame on todella kaunis. Olen sitä ihastellut monta kertaa netissä.

Niin, ja minäkin neulon, virkkaan ja ompelen.

Ompeluharrastus on vähän jäissä, vai pitäisikö ennemminkin sanoa että lirissä. Juniori päätti osoittaa mieltään (hiukan juoksuisen nartun huumassakin - not me!) ja nostaa koipeaan lattialla ollutta ompelukonetta vasten :P

Pitäisi purkaa alapuolauspuoli osiin ja käsitellä kosteutta hylkivällä aineella. Oi kun näistä elikoista on välillä niiiin paljon riemua ja iloa...

Mutta, Tallinnan reissu häämöttää edessä ja en tiedä kuinka ison pakaasin pakkaisin mukaan, että saan kaikki langat ja Addit raahattua järjellisesti kotomaan kamaralle.

Äitin ompelukoneella olen lyhentänyt housujen lahkeen pituutta ja korjannut revennyttä autoni pressua.