Ja pee äs, Esmi, mä oon huomannu, että ilman mun postauksia tämä keskustelu ei etenisi ja se on musta äärimmäisen ärsyttävää. Siis ei muutoin, mutta siten, että kun mä kerrankin pystyn jossain jotenkin kommunikoimaan ihan sanoilla tässä mun epäsosiaalisessa elämässäni, teen sen sitten yksin. Toisaalta, se ei oo mitenkään uutta noin niinku mun elämän osalta. Ja edelleen toisaalta, tämä on virtuaaliyhteisö ja virtuaaliyhteisöt toimii näin ja niiden luonteeseen kuuluu se, että "you have a right to remain silent" ja jos vielä mietin, niin mä taidan olla ainoa onneton työntekijä netin äärellä joka päivä 7,5h, että ei se ole ihmekään, jos siinä ajassa ehtii koluta kaikki mahdolliset forumit, uutispalstat, sähköpostit ja muun kaiken mahdollisen läpi ja kirjoittaa ties minne mitäkin.

Varoitus muuten, suomi24 -keskustelupalsta saa pään räjähtämään vielä enemmän ku radi ;) Täällä voin sentään lukea eri threadeja ja pyöritellä epätoivoisena päätäni, että Ou mai Gaad ja jättää kirjoittamatta yhtään ajatusta, mutta tuolla kaukana suomikaksnelosessa, Härreguud ku ei voi ees avata yhtään keskustelua ku ne otsikotkin on jo niin airhead ja sisällöt vielä enemmän, että tarviis terapiaa sen jälkeen.

No, tasapuolisuuden nimissä, tän meidän threadin otsikko on kyllä kans tosi airhead ja rehellisesti, ei nää sisällötkään taida mitään ökysyvällisiä tai aina niin järkeviäkään olla. Meidän kunniaksi mainittava kuitenkin se, että me ei keskustella mm. siitä, miksi kaikilla ihan ehdottomasti on oltava vaaleanpunainen pitsipaita just nyt kun se vaan on niin muotia ja maailma järkkyy, jos joku ei sitä muotivillitystä seuraa.

Puistattaa.

Oltiin Agape-kuoron kanssa pariviikkoo. 50 henkee. Melkeen joka päivä oli jonkinlainen keikka ja Jumala toimi :) Joo käytiin Niagaran putouksilla ja CN Towerissa myös. Sekä Wonderlandissa, siinäpä vasta upee huvipuisto :) Kanadansuomalaiset immeiset on kyllä ihan parasta mitä Kanadasta löytyy. Varmana tulee joskus taas lähettyy takas käymään.

Wonderland on vertaansa vailla :) Ei ihan nämä kotimaiset huvipuistot vedä vertoja, heh.

Ou mai Gaad että ois kiva olla reissussa mutta ou mai Gaad so teriböl jos ois 50 henkee matkaseurueessa. Loistoo, että teillä oli hyvä reissu :) Mäkin oon tavannut joitain kanadansuomalaisia Kanadan ja Usa:n rajamailta ja parhaita on ne kaupungit, missä kadunnimet on kirjotettu ensin suomeks ja sitten enkuks. Siellä on sellanen kotonen meininki ja suomalaiset arvossa arvaamattomassa - erityisesti turistit.

Tänään ei paista aurinko, eikä se mua henkilökohtaisesti haittaa yhtään. Paitsi että aktiopäivä Metrolla olis varmaan erilainen, jos aurinkoiselle terassille vois kutsua ihmisiä. Mun puolesta saa ollakin tämä koko heinäkuu tällasta pilvistä (viikonloput tietty voi olla lämpimiä, ei haittaa, mut toisaalta ei haittaa, vaikka satais - sisällähän sitä voi olla ja vaikka siivota). No, näistä sääasioistahan saadaan monta kiistaa aikaseksi ja sellasia juumuttakueipitäisollaaurinkoa ja pitäis ja ei pitäis ja näin. Onneks Herra tietää parhaiten ja säätää säät ja ilmat ja kaikki muut.

Joo olis varmaan ollu vähän enemmän vilskettä tänään, jos olis ollut aurinkoa. Mutta menee se näinkin...

Näin tänään kadulla tutun ihmisen vuosien takaa ja täytyy sanoa, että Jumala on hyvä! Suuresti siunasi kuulla, että edes osa vanhoista kavereista on menny eteenpäin Jeesuksen kanssa ja lähtevät toteuttamaan sitä kutsua minkä Jumala on antanut. Halleluja!

Sellasta. Koeta Henna kestää siellä töissä. Mun pitäs lähtee kotiin siivoomaan, kun Sala on äitinsä kanssa tulossa katsomaan "hääkolttua" vai miksikös niitä naisten asuja kutsuttiin...? ;) (Teemulle terveisiä)

Matlish, kiitän kannustuksesta. Pakko mun on nämä päivät kestää, ei ole vaihtoehtoja. Hate it, but have to. Siunattua kotireissua, ota levon ja syömisen kannalta ja nauti kesästä ja kaikesta kauniista.

Oon tässä miettiny monta asiaa ja pää on ihan sekaisin. Viiden tunnin yöunet ei oo ehkä parasta työmotivaation kohottajaa, mutta voi vitsi että en aina jaksa olla virkeä tai täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Se nyt ei vaan mun kohdalla ole realistista.

Merille tiedoksi, leikkasin aamulla sormeen ja hetken jo hymähdin kun ajattelin, että pitää kiiruhtaa tikattavaksi vähintään KYS:n ja vaatia saikkua ainakin kahdeksi päiväksi...No, ilmeni, että haava on minimaalinen verenvuodon määrään nähden ja että se ei vammauta minua riittävästi olemaan oikeutettu sairaslomaan. Että eiku vaan bon voyage, mä jään tänne miettimään, että oiskohan elämässä tehtävä joitain ratkaisuja vai toimiskohan tämä tälleenkin? Että oisko sirkusheppa vai mitä ois?

Ja pee äs, jos sais valita, mikä eläin ois, oisin siili.

Onko Haskilla lomaa? Töissä? Minä yhtenä päivänä tässä mietin, että vois ihan nähdä vaikka joku kerta, syödä mansikkasorbettia ja keskustella akateemisesti? ;)

Sala, kastelisitko kukkia jos kerkeet ja luet tän, ennenku tuun töistä? Mun piti aamulla, mutta se jäi pitämiseksi. Ja vielä bonuskysymys: arvaa oliko se eilisillan ahmiminen tunnettavissa aamulla tajuttomana kipusärkykoskemistilana? Oon vähän niinku bulimikko ilman sitä oksennuspuolta, heh. Eli mikä? Ylensyömäri. Toivun ehkä viikossa, kahdessa. (Noniin kaikki ylivakavat, tämä on läppää) Mutta piilottaisitko silti sen suklaavoin, karjalanpiirakat ja puolukkamuffinssit?

Matlish, voitko sitten ensi viikolla etänäkin olla mun suklaavoivartija?

Henna, minähän olen erikoistunut tuossa sormienamputoinnissa...olisit vaan ottanu musta mallia! -Nimim. Edelleen laastari sormessa juhannuksen jäljiltä!
Tai suosittelen lämpimästi sinun ottavan Tuulikista mallia...tai lähettävän porukkas "merille" ja sinun vievän bemun! Kaikki on mahdollista! :)

Jepjep...joudun tänään kohtaamaan pikkuriiviön. apua.

Hey Dude, voin juovuttaa kukkaset. Pitäs kyllä mennä tekemään se samantien, muuten voi jäähä tekemättä..no, mä skarppaan, kyl mä pystyn siihen kohta. Ja kieltämättä we did see that stomach pain jokseenkin coming..(hehee, riemastuttavan bi-lingual -lause:D)..Mut karjalanpiirakat on jo jäädytetty ja suklaavoi on seuraava kohde. (Tosin en uskalla sitä kovin näppärästi piilottaa ku sitä ei välttämättä sitten löytymishetkellä tunnista enää suklaavoiks muuten ku etikestistä..tässä taloudessa se vaara on aina olemassa.) Siu työpäivään, koita jaksaa ja kestää, miss Syömäri.

Hehee, muksaa päivää Meripeikolle myös, riemastuttaa aina yhtä paljon ajatus Meristä ja kummilapsesta.. :)

Täytyy myöntää, että vaikka oma päivä ei ole niitä parhaita, ajatus Meristä ja kummilapsen synttärijuhlinnoista ja -velvollisuuksista kyllä saa sellaisen pienen vilkkeen silmäkulmaan ja sellasen ihanihanihan pienen koston kauniin eleen minussa aikaan. Kärsi, tyttö, kärsi :)

Kiitsa Dude, että handlaat ne kukat ja ruokapuolikin vaikuttaa olevan ihan hyvin kunnossa. Kerroin töissä eilisestä mättösyömähasardista ja työkaverini katsoi mua ihan ihmeissään ja kysyi, että miks ja miten sä söit niin paljon?!? Mustakin se oli ihan hyvä ja aiheellinen kysymys, enkä vieläkään tiedä siihen vastausta. So yes, we definitely did see that outrageous stomach pain jokseenkin coming. Big time.

Sala muutes, haluutko tulkata lauantaina jonkun osuuden? Andos ehkä saarnaa, se ei oo helpoin käännettävä, paitsi että pitää piiiitkiä taukoja sanojen ja lauseiden välissä, että siinä mielessä se on ihan ok tulkattava. :) Kyllä mäkin voin sen kääntämisen hoitaa, ei sillä, mutta kunhan tuli mieleen. You'd be a natural and great in it, trust me.

Kirjoitan tänne, vaikka tuskin kukaan muu kirjoittaa tänään mitään. Ainakin edelliset aktiiviset postaajat on kaikki muualla, Sala & Meri merenrannalla ja Matlish järvenrannalla.

No, minä joka tapauksessa olen koneen äärellä ja tiedossa on ehkä yksi maailman tylsimpiä päiviä. Jee. Jippii.

Mutta oon kyllä iloinnu mahtavista uutisista, mitä oon tässä viime yön aikana kuullu, Jumala on ja pysyy hyvänä ja osoittaa sitä täydellisesti omilleen. Voi että.

Se 50 hengen matkaseurue oli yks parhaita juttuja koko matkassa :) Luulin eka et noin monen tyypin kaa varmaan hajoo pää, mut lopulta oltiinkin yhtä isoa perhettä. Ei oo kyllä nyt oikeen suomessa saanu aikaseks oikein mitään, kun unirytmitkin vasta alko tasaantumaan ja on ollu vähä nuhanen olo kanadan ilmastoinnin takia. Tänään onneks jyväskylään treenaa ja huomenna keikalle.

Niin no ehkä niin isossa joukossa sitä voi tarvittaessa kadota olemaan itsekseen ja toisaalta muodostuu sellasia järkevän kokoisia poppoita, joissa sitten hengata. Ja tietysti reissu itsessään tekee sellasta yhteisen tekemisen meininkiä eri tavalla kun että hengais jossain leirikeskuksessa tai seurakunnassa.

Mä vaan oon matkalla niin raivostuttavaa seuraa, että saisin varmaan ne kaikki 50 henkeä toivomaan kotiinpaluuta enemmän ku mitään muuta - minun kotiinpaluuta siis. Toisaalta, jos sais vapaasti mennä itsekseen ja olla tarvittaessa yksin vaikka kolme päivää putkeen tarvitsematta keskustella kenenkään kanssa, saattaisin selvitä, vaikka ulkomaanmatkat onkin hermoja raastavia. Etenkin, jos niillä on aikataulu ja on yhtään väsynyt.

Missä teillä on huomenna keikka?

Hei vaan hei.

Mulla on kauheen tylsää töissä. Tänään meillä soi joku irakilainen artisti - ja isosti repeatilla. Korvien välissä kaikuaa, loputon looppi.

Mullekin saapi nakitella kääntämistä. Muuten, tietääkö kukaan josko olisi olemassa Raamattua, josta löytyisi sekä suomeksi että enkuksi, rinnakkain tai peräkkäin, miten vain kunhan samoissa kansissa. Henna, mikä enkkukäännös meillä onkaan Metrolla käytössä? (Luulen ja veikkaan, että sinä jos joku tiedät). Mä käänsin eilen koreaenkkua suomeksi ja se oli, voi kyllä, vaikeampaa kuin suomesta enkkuun kääntäminen.

Jos viikonloppuna sataa, meidän kiipeilyistä ei tule mitään ja sitten saatan selvitäkin lauantaina Metrolle.

Haski! Siunattu! Kommunikoit!

Ihanaa. Balsamia mun sielulle.

Mullakin on kauheen tylsää töissä. Se nyt ei liene mikään uutinen.

On olemassa sellasia käännöksiä, missä on enkku-suomi rinnakkain, jossain muistan nähneeni. Metrolla on pääasiassa käytetty NKJV:tä (melkein kaikilla brotherseilla on omana sellanen), mutta sujuvuuden ja nykyaikaisten termien omaksumisen takia mä oon ite tykästyny NIV-käännökseen. Lisäks se on sellanen pehmeäkantinen (siis se Metron versio), että sitä on tulkatessa vähän helpompi käännellä ku sellasta kovakantista. Yleensä ottaen jos pojilla on omat Raamatut siinä nenän edessä, en lue niitä jakeita, vaan sanon aina vaan, missä jakeessa ollaan menossa - muutoin luen ne siitä käännöksestä, mikä kulloinkin sattuu olemaan kädessä, eli minkä on kiireessä kerennyt avukseen haalia.

Oumai, koreaenkusta mulla ei olekaan vielä kokemuksia. Voin vaan kuvitella sen hirvittävyyden äärirajat. Hrr.

Ja ilman muuta saat kääntää aina vaan ku haluut, ilomielin oon jossain muualla ku siellä vikassa penkissä toistamassa puhujan sanoja. Sinänsä se on ihan kivaa, varsinki jos menee flowssa, mutta kun sitä tekee sen 5-10h viikko (okei, vähän overrated), tulee mitta täyteen jossain vaiheessa. Yksi saarna per ilta, siitä pitäis tehdä EU-direktiivi meillekin.

Mäkin oon täällä, vaikkakin lomaisissa tunnelmissa. Tänään kerkisin jopa laittaa aurinkovoidetta ja harventaa pari riviä porkkanoita ajatellen, että kyllä se kesä täältä tulee. Ja sitten meni pilveen. :(
No toivossa on hyvä elää, ja äitin ruuat ja tää maalla olon hiljaisuus (joka ajoittain tuntuu tylsyydeltä ja saa aikaiseksi vaeltamiskohtauksia jääkaapin, oman huoneen, pihan ja teltevision välillä) tekee kyllä ihan hyvää ilman auronkoakin. Tosin jos olis lämmintä vois yhdistää meidän uuden grillikatoksen siihen ruokaan ja syödä ulkona... No onneks se lupas vähän parempia säitä ja voin luopua työmiesrajoistani. ;) Häiden kunniaksi.

Jep. Vähän tylsältä tuntuu vielä kun en taas ole tottunut tällaiseen elämänrytmiin, mutta parissa päivässä se tasottuu.

Pärjäilkää siellä kaikki työtätekeväiset... Jeesus on luvannu antaa myös teille levon. Joten ottakaa ne tylsät hiljaiset päivät vaikka välillä levonkannalta. Torkkupeite mukaan vaan ;)

Ja siis jos joku ei vielä tiedä pysyn poissa ensiviikon perjantaihin saakka.

Mää näin Hennan kadulla, mää näin Hennan kadulla!

Tiedoksenne vaan.

Meidän pitää oikeasti vähän jakaa ettei sama onneton tulkkaa aina koko koksaa. Eli siis kiskokaa mua tulkkaamaan. Mulla iskee aina vaan luottamuspula omaan sanavarastoon :D

Koreaenkussa ainoa vähän hassumpi puoli oli se, että kaikki vähänkään ärrää muistuttava loistaa poissaolollaan, ja sitten ne paikannimet (...Ja tämän Etelä-Korealaisen kaupungin jonka nimeä en osaa lausua, lähellä on alue jonka nimeä en osaa lausua, ja sillä alueella elää 100 000 ihmistä... Mun pitäis aina hirttää toi itseironinen persoonani johonkin roikkumaan siksi aikaa kun käännän. Onhan se nyt öörebruusta jos tulkki kertoo puujalkavitsejä!)

Nyt iltapalaa, ja sit metrolle. Luvassa leivän viimeinen voitelu! Voitelu vähenee tässä asunnossa pian, sillä keiju-rasian pohja paistaa. Ei itku. Minä en juuri sanonut noita kahta viimeistä lausetta.

Aijoo ja Hennuska, ihan itselleni vaan sitä enkkuraamattua kaipailen, kotilukuun :) Jos joku noita rinnakkaisraamattuja tietää, niin vinkatkaa. Tahdon!

Minä näin Haskin kadulla! Oli mainiota nähdä tuttuja kasvoja siinä ihmismeressä ja totaalisessa yksinolemisen hetkessä. Vaikka olinkin itse asiassa keskellä tapaamista siinä hetkessä, mutta joskus vaan ei ihmisten kanssa ole oikein mitään yhteistä eikä mitään puhuttavaa. Silti jollain kummalla tavalla sitä toivoo, että itsekin voisi tehdä elämällään jotain merkittävää, niin kuin tekee se koulukaveri, jota tänään nän. Se suojelee työkseen lapsia ja minä mietin, että mihinkäs minä aikani oikein sitten käytän, että eikö just uskovien pitäisi olla niitä, jotka tekee jotain maatamullistavaa. Tuntui pieneltä sanoa, että no, minä yhdistelen työkseni puheluita, surffaan netissä ja juttelen toimitusjohtajien kanssa säästä. Että en minä ole yhtään lasta viimeaikoina suojellut siltä, että sitä ei hakattaisi, sen päälle ei syljettäisi ja sitä ei hyväksikäytettäisi. Että en minä ole yhdellekään lapselle ollut tuki ja pakopaikka, kun oma isä lyö niin että keho tärisee kivusta. Että en minä ole yhtään lasta pelastanut omilta vanhemmiltaan, kun ne ei uskalla öisin nukkua, kun ei tiedä, kuka tulee ja tekee mitä. Että ei, minä vaan noita puheluja yhdistän ja sanon, että hyvää huomenta ja mukavaa työpäivää kaikki jotka täällä tahkotte rahaa, elätte onnellisia elämiänne ja tuijotatte täydellistä tulevaisuutta silmästä silmään.

Ja illan muihin aiheisiin.

Haski, Asema oli tänään kiinni...sen varmaan huomasitkin, jos Metrolle tosiaan lähdit :/ Bummer. Pidän silmät auki sen Raamatun varalta, kyllä niitä jossain oli, vannon kautta kiven ja kannon (tuleeko teillekin mieleen tästä se yksi kahvimainos ja ne poliisit??)

Minun puolipäälle (eli tietämättömille: Matlishkselle) moi ja terve ja huiskutus täältä. Tuntuu ku oisit ollu poissa jo vuoden. Lepäile, lomaile ja ota aikaa Jeesuksen kanssa, kehotan mä.

Voi me työtätekeväiset, meillekin on luvattu lepo ja silti se viipyy, odottaa täydellistä aikaa ja hetkeä. Mä jotenkin toivon, että Jeesus tulisi tositosi pian. Jeesus, joko huomenaamuna voisit tulla ja noutaa omasi? Joko huomisaamuna tulisit pilvissä ja ilmestyisit kaikkien nähdä? Joko tulisit? Anna sen päivän tulla niin kuin varas, ei kukaan tiedä aikoja, hetkiä, paitsi Isä. Ja jotenkin musta tuntuu, että vielä on suunnitelmia toteuttamatta, unelmia elämättä todeksi, Sinun.

Uutisia: Jeesus ei palannut tänäaamuna. Tai ainakin tilanne näyttää siltä tähän mennessä. Odotellaan, odotellaan.

Mutta vesisade palasi ja pilasi minun suunnitelmat ulkoilusta ja aamuaktiviteeteista.

Sorry vähä kesti, ku ei oo nettiä kesäduunipaikalla...

Henna: En oo käsikellokuorosta :D (vähä vanha siihen ;)) vapiksel pyörin... ja yliopistolla

...ts. ei kehtaa töissä radittaa ;D

Jaa mutta DolCe nyt taisinkin sinut tunnistaa. Moi vaan moi. Tuo Vapis ja yliopisto -yhdistelmä on aika suuntaa antava. Ja ymmärrän myös sen, että töissä ei viitsi hirveesti radittaa. Joillakin aloilla se on niin :)

Yö on tai ilta ainakin ja minä seilaan ruokakaapin ja oman huoneen väliä, pidän kädessä suklaavoipurkkia ja aina välillä kauhon sitä lusikoittain menemään. En suosittele sitä kenellekään, mutta epäterveellisyys on sallittua näin lauantai-iltaisin kun seurakunta meni kiinni aikaisin. Täytyyhän ihmisen jotenkin lauantaita viettää ;)

Huomenna seilaamaan sinisille laineille. Oispa nättiä.

Suuntaa antava? Suuntaa-antava? Mukiinmenevä? Mukiin menevä? Miten ihmeessä tätä suomea kirjoitetaan?? Suorastaan hävettää edes kysyä. Ei ainakaan väliviivoin, eihän?

Että terveiset vaan Inka Niskaselle ja Annukka Airaksiselle, äidinkielen kertauskurssi tulisi nyt enemmän ku tarpeeseen, oisko kesäkursseja tai jotain etäversiota olemassa? Kotiopetusta tai iltalukiota?

ääää!!! minkin löysin tänne taas! iha pakko ol rekisteröityä! huh, outoa. pitää joskus lukee kaik teiän höpinät jo. ketäs kaikkee tääl pyöriikään nykysin? jotai tetty jo bongaili, vanhoja, uusa, ja vanhoja tuttuakin jopa! kovin outoa.

Niskaani särkee, käsiäni kihelmöi. Teimme tänään pienimuotoisen kiipeilykeikan Kuopion lähimaastoon. On se metka laji tuo kiipeily, joskin jälkiseuraamuksia tälläisellä epäaktiiviharrastamisella sulatellaan päivä jos toinenkin. Sellaiset lihakset kipeytyvät, joita et tiennyt olevan olemassakaan. Hurraa ja ilo. Kunpa löytäisin vain enemmän ihmisiä, jotka innostuvat osastosta erä&extreme. JOS TUNNISTIT ITSESI, ILMOITTAUDU.

Lisäksi olen syönyt tänään beebeekuutsikkeniä abc:llä, ja kotiin tultuani totesin olevan jogurttijäätelön aika. Nyt voin pahoin ja jostain syystä kurkkukin on kipeä. Sunnuntaitilitys lie homman nimi. Ja mulla on semitylsääkin, väsyttää niin ettei jaksa lähteä minnekään ja toisaalta tekisi mieleni tehdä jotain.

Tulin sitten kertomaan sen tänne. Mut nauttikaa sunnuntaista ihmiset, se on vaan kerran viikossa.

Tämä sunnuntai oli kaunis. Oltiin veneellä ja oli aurinkoa, vesireittiejä ja vaikka mitä. Ehkä päivän paras hetki oli, kun iskä opetti minua ajamaan sitä yksitoistametristä merialusta ja sain istua ruorissa, valita suunnan ja määrätä tahdin. Iskä istui vieressä, antoi välillä ohjeita, neuvoi ruorituntumasta ja välillä oltiin hiljaa ja tuijotettiin vaan sinistä järvenselkää ja tehtiin matkaa. Jumala muistutti siinä, mitä on olla Hänen lapsensa, opetella asioita ja olla johdatettavana. Joskus saa ottaa itse sitä suuntaa, kokeilla isompia asioita, mitä osaa ja levittää vähän siipiä leveämmälle - silti Isä ohjaa, neuvoo, vie. Se oli aika hyvä hetki.

Ja tiedoksi, en törmänny muihin veneisiin, selvittiin perille ja opin yhtä ja toista veneen ohjaamisesta. Nyt keinuttaa.

Kiitos Haski sunnuntatilityksestä, mullakin olis vielä vaikka mitä tilitettävää - ruokahasardeja, aamuyön valvottuja tunteja ja kaikkea, mutta tämä keinunta estää istumasta paikallaan niin kauaa, että saisin niistä avauduttua.

Onnellista olemista kaikille. Ja Riina, welcome back.

niin kuin kiDmankin laulaa, anna jokaiselle unettomalle diapam!

unirytmi on vähä arsesta, kello on 6.28 ja ei väsytä nahir! Onneksi on keksitty näinkin mainio asia kuin radikaali.net!

Tänään olis lähtö viikonmittaselle leiripyrähdykselle, eka hellareitten varkit ja siitä suoraan kulkematta lähtöruudun kautta vapiksen varkkileirilöisille,nastaako? Tottamaar xD Ainut miinus että kurkku tahtoo olla vähän kipeenä ja pahoinvointiaki on ollu ilmassa, sinäänsä jännä olla vilustunut, koska onhan tämä kesä ollut lämpimin sitten miesmuistiin, vettäkään ei ole pahemmin tullut.

raportin antoi niko, kuopion ringelspakkanista. Rukoiltaa varkkien puolesta, se kannattaa!

Kaksi viikkoa lomaan. Ikuisuus. Lomasuunnitelmat on hyvässä vauhdissa, aion lähteä E-Suomeen, jos vaan suinkin saan rahat riittämään. On kaverin vastarakennettuja omakotitaloja, uusia asuntoja ja ihmisiä, joita ei ole nähnyt aikoihin - kai nekin ihan syitä reissata. Jos on koko loman reissussa, tuntuuko se sitten enemmän vai vähemmän lomalta?

Hei Henna, me ollaan samaan aikaan täällä!

Mulla loppui leiri ja pääsin taas esko-sedäksi. Jännä miten mä olen koko kesän joutunut (saanut) vahtia lapsia mutta kai silläkin on joku tarkoitus.

Husky, mä voisin muuten harrastaa kiipeilyä mutta jostain syystä rupeaa aina huippaamaan korkeilla paikoilla.

Hennallakin oli varmasti kiva sunnuntai ja toi reivin kommentti säiden suhteen naurattaa. Onneksi tänään ainakin täällä päin Suomea näyttää aamu lupaavalta. Joten voisinkin kipittää kiiruun vilkkaa pihalle juomaan kahvia.