Kiitos Meri, tuo oli balsamia sielulleni. Tästä hyvästä kaasoilen niin pitkään kun on tarvis. Kerrankin joku tajuaa jotain tästä mun elämästä! Kiitos Jumalalle!

Voiko parempaa säätä enää olla?

Mun työ on ihan liiankin rentoo. Kuolisin varmasti tylsyyteen, jos se olis mahdollista. Mutta tänään oli oikein kiva ja lyhyt työpäivä, kiitos siitä!

Oli hauska solu kerta eilen. Jos ei itse jaksa rukoilla omien asioidensa puolesta, niin on hyvä, että joku muu tekee sen puolestasi.

Turkoosin sininen meri, aah autuutta!

Harjoittelija saapui. Onpa tosi apu.

Otettiin aamulla kunnolla yhteen työkavereitten kanssa. Käytävät vaan raiku ku huudettiin.

Tai mä en huutanu, väistin vaan.

Vissiin vähän pinna kireellä itse kullakin. Tai siis ei mulla, ei mua haittaa tää enkä mä hyvä aika jaksa stressata näin pienestä asiasta ku työelämä.

Tyyntyy, tyyntyy tääki myrsky.

Päivä pelastettu (Matlish ymmärtää vähän vinosti hymyillen): HP meni ohi.

Oon kyllästyny tähän kiireeseen ja haluaisin pari päivää ihan vaan vapaata.

Pitäis hankkia passi ja tehdä x määrä muita kiireellisiä asioita ja siinä sivussa myös niitä vähemmän kiireellisiä.

Kai ihminen jaksaa olla toimintakykyinen vaikka sitä väsyttää?

Nukahdan tähän just kohta.

Huoh.

Olin eilen menettää Kuningattaren. Kyllä tuo Jumalan varjelus on ihmeellinen asia.

Ehkä tää kaason rooli on sittenkin vähän pidempi juttu, mitä luulin.

Väsyttää. Tai ei ees väsytä, kun uuvuttaa silleen syvästi. Huoh.

Teen töissä enkunkielistä tarjousta asiakkaalle ja voi elämä että voi olla vaikeeta.

Äsken sanoin asiakkaalle: "You can hate here", vaikka piti tietysti sanoa, että You can wait here.
Se katto mua niinku olisin jotenkin mielipuolinen. Hymyilin takaisin ja lohdutin: "Oh I'm sorry, my bad". Sit se katto vielä mielipuolisemmin. Ei oo helppoo.

Niin, onneksi Kuningattarella on myös Kuninkaallinen enkelvartio. Olisi jäänyt Kaaso ilman Kuningatarta. Voi ja oi. Luulitko muka Kaason roolisi jo loppuvan?

Lähden vessaan. Ei liene yllätys.

Kaaso ei ole hetkeäkään ajatellut, etteikö tämä pesti kestäisi ikuisuuteen saakka.

Väsyttää. Ei liene yllätys.

Tarviisin lomaa. Enkä ees sellasta tekemättömyyttä tai seurakunnattomuutta ja palvelemattomuutta, vaan työttömyyttä. Työyhteisömyyttä.

Meillä on vähän viileet tunnelmat töissä tällä hetkellä (siis nyt olen kotona, en töissä) ja se on aika raastavaa ilmapiirillisesti. Huoh.

Onneksi loppuviikosta voi vaihtaa maisemaa.

Voisin valittaa tähän tuhansia sanoja, mutta hitto, se ei oo oikein. Siispä: elämä jatkuu, minunkin. Jeesus, sinä olet hyvä. Olet vailla vertaa. Olet eniten. Olet paras. Siistein. Kaunein. Syvin. Suurin. Upein. Mahtavin. Voimallisin tekemään eniten mitä kukaan ikinä ja just nyt tarviisin sitä todellisuutta, aamen piste.

Oon lukenu tätä ketjuu joskus viimeks sivun nelkytkaks kohdalla. Ajattelin käydä vaan sanoon moi kun loggasin sisään ekaa kertaa kuukausiin. En jaksanu enää avautua ja lopetin radittamisen, mutta tiedonhakureissullani tänne eksyin taas.

Moi.

On tänään onnenpäivä! Arvatkaas miks? (Vinkki: liittyy työhön)

No kerron ku ette kuitenkaan arvaa.

Kaks työkaveria poissa tänään! Jee! En ois minäkään arvannu! En sitte millään!

Jee!

Ihan tosi jee!

Oon muutenki töissä kuuteen!

Vähä hyvä!

Aijoo. Haskille moi takas.

Täällähän me vielä.

Oon muuten miettiny, että jos haluais päästää koiran kärsimyksistä, niin miten se tehtäis?

Meripeikolla ois varmaan antaa vinkkiä?

Hirveen terveellistä olla töissä kellon ympäri.

Mihin Esmi oot hävinny?

Täällähän minä. Elämä tuntuu taas jännittävältä seikkailulta.

Lähden Poriin, hei-hei!

Paluu arkeen! Paluu juurille! Paluu normimeininkiin vähän extendedversion työajalla!

Täällä ollaan taas ja elämä jatkuu.

Työkaveri kannustaa mua tänään: "Ryhdistäydy, nainen!"

Oujes.

Elekee sitte kirjotelko mittää.

Minäpä kirjotanki.

Kirjotikirjoti.

Kovin o hilijaasta.

No o.

Mun kroppa irtisanoutuu kaikesta yhteistyöstä, mutta kiitos Jeesus, on olemassa Jeesus, joka parantaa! :)

Ei vitsi mitä työtilanteita.

Yks asiakas tuli työkaverin luukulle riehumaan ja se nainen kävi ihan hiilenä ja kilju ja raivos ja painotti sanoja "kyllä mä nyt sen ymmärrän", vaikkei oikeesti ymmärtäny mitään ja sitten työkaveri oli sille tosi luja ja sellanen asiallisen ymmärtävä, mutta kova. Sitten kun se asiakas lähti tästä, työkaveri huokas ja sano järjettömällä helpotuksella, että "huh, onneks se ei tullu tohon sun tiskille!"

:) Am I that bad??

:D Höh, mua vähän harmittaa, et se ei tullu sun luukulle.. Koska tuosta päätellen, she would've had it coming!

She sooooo would've had it coming! :) Muaki harmittaa. Tosin se ois saattanu pilata mun muuten onnistuneen päivän. Tai sit tehdä siitä entistä paremman, en osaa päättää ;)

:) Yeah, well, I guess we'll never know..

Ne hetket ku menee ohi ni niitä ei oteta noin vaan takaisin ja se on aika sääli. Voih.

Tänään ei oo ollu yhtään hyviä samanlaisia hetkiä. Huoh.

Voisko joku teistä tulla aukoon tähän tiskille?