Kiitos Henna! Arvostan ;)
Tämä olis sitten lähdössä kotipuoleen. Junalippu ostettu niin ei tarvii enää arpoa, että millä ja millon... Siupat kaikille niille varsinkin jotka ei oo lomalla tällä viikolla. Mun mielestä se on epäoikeudenmukaista ja talviloman pitäisi olla vähintään lakisääteinen kaikille maailman ihmisille. ;) Niillekkin joilla ei oo talvea tai suksia. Ja perusteluksi sopii vaikka se että pitää ihmisen joutaa tekemään muitakin asioita kun töitä.

Joo eli vilkutivilkuti.

No mutta aamen tälle lakisääteisyysesitykselle, kannatetaan!

Katson nyt tarpeelliseksi hieman kuvata aamuani, joka on kääntymässä sellaiseksi komiikaksi, että itkisin jos tietäisin, joko oon nauranu niin paljon että olisi sen aika.

Siis mullahan oli aamulla akku loppu ja sitten kuitenkin ihan älyttömän vahva tunne siitä, että työkaveri on soittanut. No, latasin akun, ei puheluja eikä viestejä, no sweat. Sitten autossa tullessa porukoilta liian aikaisin, toinen työkaveri soittaa. Ettekä arvaa miksi tulin tänään tuuraamaan yhtä työkaveriani? No siksi kun sen työkaverin koira on sairaana. Sillä oli se koira täällä mukana enkä ikinä oo nähny sellasta showta ku tänä aamuna näin. Siis yritäpä palvella asiakasta tai ketä vaan ku vieressä haukkuu kovaääninen koira ja se ääni räjäyttää pään ja toivoni mukaan myös tämän koko rakennuksen.

No eipä sillä, täällä olen. Työkaveri on pitämässä koiraansa tassusta kun se rauhoitetaan hetkeksi eikä siksi ole täällä.

Mitä muuta voisin vielä elämältä toivoa kuin eläinrakkautta ja maailmanrauhaa??

God have mercy on us.

Niin että lomailijat, lomailkaa vaan.

Niin että RAY, soitellaan.

Niin että kaikki, joita oon luvannu nähdä, nähellään. Joskus.

Niin että lainsäätäjät, se murtomaahiihtoloma suksettomille vois tulla voimaan tänään, säädellään.

Henna, H A J O I L E N ! ! ! OMG! Nyt kyllä on sympatiat ja myötatunnot ja kaikki mahdolliset sun puolella. Uskomatonta (mutta totta), jälleen kerran. Eläinrakkaat ihmiset menevät toisinaan äärimmäisyyksiin. Entäs jos Kaaso ottaisi Kuningattaren takia lomaa? Jos Queen olis vaikka kipee ja Kaason ehdottomasti hoidettava? Ai mikä vaiva? No läppävika tietenkin! Vakavaa, eikö? Mutta kannattaa yrittää! Onhan Kuningatar sentään Kuningatar ja koira vain koira. ;)

Eilisen lounaan jälkeen olen pohtinut, millä herkkuruoalla lohduttaisin itseäni tänään. Luulin, että makkaraperunat on varma nakki missä tahansa (kun Suomessa ollaan), mutta ei. Luulin väärin. Vatsani huutaa ruokaa, isolla R:llä.

Kuningatar, ei sulla satu olemaan omituisia tuntemuksia oikeassa jalassa. Ai miks? No siks, että se mun nilkka oli eilisen jälkeen ihan järkyttävillä ruhjeilla ja verihyytymillä ja arvaa, mihin heräsin aamuyöllä? No suonenvetoon tietty. Siis ei voi ees olla totta, mutta on!

Kaaso ottas tietysti lomaa Kuningattaren sairastuttua. Oman sairastumisen takia tämä kaaso ei taatusi jää saikulle, but saving the Queens ass vaatii kyllä ehdottomasti palkallisen tai palkattomankin lomailun - tästä en tingi.

Mä en tyydy haaveilemaan ruuasta, vaan haaveilen ihan ruokiksesta, kun ei sitä tässä todellisuudessa ole tiedossakaan kun on se yksi kipeä koira nyt vähän vaatimassa huomiota.

Huoh.

Ja just kun mä ajattelin, että kaikki on nähty niin ei.

Toisen työkaverin lapsi on sairaana.

No mitä se muhun vaikuttaa? No sitä, että se työkaveri joutuu tietysti lähtemään kotiin sen muksun luo. Ja kolmas työkaveri lähtee tänään kahdelta, kun siitä ei tingitä kun se on revenny miljoonaan paikkaan viime viikolla ja sillä on ylitöitä viikon verran. No mites sitten? No ei muuta ku että oon kaksi tuntia itekseni töissä. Ei siinä mitään, mutta ku ois ne kaksi työpistettä hoidettavana.

Naurattaa. Ihan sikana. Hysteriaan asti.

Että hyvää lomaa, Henna! Hyvää kevyttä viikkoa! Hyviä lyhyitä päiviä! Hyviä ja menestyksekkäitä puuhia töitten ulkopuolella! Hyvää hyvää!

Mutta ennen kaikeea: hyvää työpäivää tänään!

Mä oon alkanu vastaamaan työkaverilleni (sille uskolliselle, joka on mun kaa täällä aina ja tarvittaessa) puhelimeen, että "Kuopion psykiatrian keskuksen ajanvaraus, kuinka voin auttaa"

Sitä ei enää naurata kauheesti enkä mä tiiä rehellisesti naurattaako muakaan.

Mitäs se Meripeikko siellä heti aamusta alkaen höpöttää makkaraperunoista? Suloista. :)

Hennalla taitaa olla vähän vähemmän suloinen työpäivä.

No joo, vähän vähemmän suloinen, samaa mieltä.

Kello on melkein yksi.

Mun piti päästä nyt töistä.

Mutta ei, ei millään.

Asiakas toi suklaarasian, kun on naistenpäivä.

Tavallaan herttasta.

Tavallaan ääliöö, että pitää tasa-arvoa edistääkseen olla erikseen joku naistenpäivä, jollon naisia muistetaan. Mitä tasa-arvoa se on, kysyy feministi-isän kasvattama Henna.

Mutta ne suklaat kyllä kelpaa.

Musta on kiva, että on olemassa naistenpäivä. Sillon voi hyvällä omallatunnolla kailottaa Arnoldsissa jo viikkoo aiemmin mielitietylleen enemmän tai vähemmän vihjailevasti, että "ai, katsopas, naisten päivä on tulossa pian, tuossa taitaa lukea, että se on jo ensi viikolla se naistenpäivä, onpa mukavia tuollaset naistenpäivät" ja täten varmistaa, että se muistetaan. :) Ja sitä paitsi, eiks Minna Canthin päivä oo periaatteessa se tasa-arvopäivä, koska sillon jopa liputetaan?? Ystävääni lainaten: Minna Canth oli hieno mies!:)

Mä oon vapaapäivänä aamulla ennen kaheksaa aamukahvilla. Voi moro. Mitä tämä tämmönen peli oikein on, että uni loppuu kesken ihan epäinhimillisiin aikoihin?? (Ja niinnii, tiijän, että pian saan vaan unelmoija kaheksaan nukkumisesta..) Huoh, lapsiperheen arki nostaa rumaa päätään.

Mä Sala mietinkin, että hyvä aika ihminen, miten sää tähän aikaan heräät? Mutta ehkä se on se lapsiperheen arki, joka totuttaa muutokseen jo nyt? Onneks sekin on vaan kausi ja sit tulee aika ku lapsia saa herätellä, että pahvit, ylös nyt.

Mä oon töissä ja on varmaan aiheellista kertoa, että oon niin väsynyt, että voisin nukkua kaksi päivää putkeen. Meitä on jälleen töissä vaan kaksi ja meno on sen mukaista. En kohta ehkä jaksa enää. Työkaveri, se uskollinen ja horjumaton (melkein), sanoi, että voisitko laittaa esimiehelle viestiä, että hän ei jaksa enää. Että on ensi viikon sairaslomalla uupumuksen takia ja ehkä seuraavankin.

Jättääkö se varaa mulle sanoa, että en hei jaksais? Ei jätä. Jaksan mä.

Tässä väsyneessä tilassa oon kyllä harvinaisen tyly, kun en jaksa kuunnella mitään huoltomiesten typeriä "tultiin tähän vonkaamaan heti aamusta....avainta" -juttuja. Sanoin, että nyt kotiin siitä, mä en tänään kuuntele totakaan vähää.

Esmiä lainatakseni: "pylly pois tyynyltä, pojat!" :)

Meri, tiiän, että haluaisit olla kärpäsenä katossa. Tänään meneillään "Tylytä nätisti tai vähemmän nätisti osa 2"

Jeah, sitähän se varmaan on.. Tyyne taitaa tästä eteenpäin sanella nukkumisrytmit ja ei kait tässä muuta voi kun vaan tottua.

Voimia töihin!

Kiitän!

Tyyne on onneks sitä lajia ihastuttavan suuri lahja, että saanee ihan vapaasti aikataulut sanella :) Siitä se sitten kasvaa omien siipiensä varaan ja joskus seisoo omillaan - äitinsä opettamana.

No nyt nämä täällä keksi pika-avun tähän työpisteeseen konsultoimatta meitä. Huomenna aloittaa joku harjoittelija numero kolme ja niitten mielestä se ratkaisee koko elämän kun tähän tulee joku uusi sähläämään mun kanssa.

Tekisi mieli kiroilla, mutta enhän mä kiroile, ku siunaan vaan.

Jeesus, tarviin sua tänään niin että en pitkiin. Kipeesti. Niin että iholla tuntuu, syvemmälläkin.

Mun pitäis saada palkkaa terapioinnista.

Mä oon yhtäaikaisesti asiakaspalvelija, työnohjaaja ja terapeutti ihan oikeesti ja tää kai menee just oikein tai sit ei.

Voi Henna, susta tulis ihan mahtava äiti! Ei kukaan muu kirjoita lapsista niin ihanasti kuin sinä!

Mä olen pohtinut rukouksen merkitystä, mutta en ole oikein päässyt mihinkään selvyyteen tässä asiassa.

Mulla olis paljon muutakin tekemistä kuin tuhrata aikaani töissä käymiseen. Mutta sitten hyvät uutiset: ajattelin olla ihan koko kesän joutilaana, ja se ajatus jos mikä saa mut hyvälle tuulelle!

Esmi, se on vaan sanahelinää - mä oisin ihan onnettoman väsynyt äiti, joka vaan huutais ja ois ihan kauheen itsekäs.

Rukouksen merkitystä koskevat pohdinnat on lähellä mun sydäntä, mielelläni kuulen. Vaikka mä oon kyllä viime aikoina lakannu pohtimasta sitä merkitystä ja keskittyny vaan rukoilemaan ja jättäny Jumalan huoleks ne vastaukset ;) Ihan hyvä työnjako muutes.

Ihana, siunattu kesä, Esmi! :) Oon kade. Mut iloitsen sun puolesta, wau.

Voi voi, koko rukoustouhu vaikuttaa välillä niin risturiitaiselta ja sekavalta asialta, etten mitenkään pysty kaikkia ajatuksiani kirjoittamaan tänne. Mutta sinä päivänä, kun näen jonkun todellisen rukousvastauksen saapuneen, niin alan ehkä enemmän uskoa sen voimaan. Se rukousvastaus vois olla vaikkapa se, että pääsisin lähetystyöntekijäksi johonkin kauniiseen ja lämpimään maahan. :) Tai sitten EDES se, että joku ihminen jonka puolesta olen rukoillut, pelastuis.

Rukoustouhuhan ei ole yhtään ristiriitaista eikä sekavaa! Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että sinä rukoilet, Jumala vastaa ja asioita tapahtuu. Sitähän vois tieteellistää ja miettiä, että miten tää nyt näin ja oliko se nyt ja miten ja mitä mä sanon ja muuta, mut kun kysymys on jumalasuhteesta - elävästä sellasesta - ei tarvii mitään monimutkaisia perusteluja sille, että miten mä nyt oikein olisin tässä ja rukoilisin.

Ja Esmi, jos Jumala on suhun näyn lähetystyöstä asettanu, Hän ajallaan sen täyttää ja toteuttaa, älä huoli!

Kun meillä on mahtava Jumala, päivittäiset rukousvastaukset on meidän etukoikeus ja osa :) Eikä oo yhtään huono juttu se!

Siinähän se ongelma piileekin: koska kaikki kumminkin tapahtuu Jumalan suunnitelmien ja aikataulujen mukaan, niin ihan turhaan mä mitään rukoilen. Asiat kun olis ehkä aina mennyt niin kuin on mennyt, huolimatta mun rukouksista. Mutta oon mä jotakin pieniä rukousvastauksia saanut, ja nyt vaan odottelen niitä suurempia.

Ja joo, voin hyvin kuvitella kun ikäloppu Esmi sitten vihdoin ja viimein pääsee lähetystyöhön. :)

Keep on praying, sister!

Hedelmää pukkaa niin ettei ees huomaa :)

Esmi hei, Jumala on voimallinen siirtämään sut lähetyskentälle heti kun oot valmis - ei tarvii venailla loppuikää. Oot vaan ite otollisella paikalla ja meet suunnitelmissa, niin ei huolen häivää :)

Mä odottelen harjottelijakokelasta tutustumaan. Silmät ei pysy auki ja haukottelen ja oon tosi tylyttävällä tuulella, että jos se on joku ärsyttävä (mulle tänään), saatan antaa tosi hyvän ensivaikutelman.

Jaa mutta hetkinen, mä taidan antaa aina tosi hyvän ensivaikutelman.

Henna, nyt juuri mieluiten olisin kärpäsenä katossa. Enkä edes eniten tylytyksen takia vaan siksi, että jos roikkuis katossa niin samalla vois roikottaa näitä krampissa olevia selkäniskahartiakauluakallonpohja lihoja. Olo on aivan fantastinen. Olen kohta syönyt kaikki mahdolliset ja mahdottomat relaksantitkin (jopa ne joissa ei enää päiväys riitä) ja mikä tulos? Yhä krampissa (viidettä päivää) ja maha tulessa. Jee. Eläköön riisikakut. Eläköön.

Lähden riisikakulle. Hei.

No kun jaksais. Mä odotan nyt välillä niitä hedelmiä, ja jatkan sitten rukoilemista.

Pitäis varmaan mennä etsimään potilasta. Kännykät on kyllä kivoja, niistä on ollut monesti apua tässä työssä.

Musta ois kiva testata tota relaksanttielämää yhdistettynä tähän mun arkielämään. Ois vissiin vähän helmeetä ku nytki tulee tehtyä sellasia virheitä, että itkut.

Siis miettikää: kirjoitan enkunkielisen viestin, jonka allekirjoitukseen tulee aina, että Best Regards, (pilkku) ja oma nimi.

No mittee minä kirjotan:
BR.fi
HK
Customer Service

BR.FI??? Whaaaaaaat?

Että Kuningatar, tervetulloo vaan rentouttamaan niskoja tänne. Peeäs, mullaki on niskat jumissa niin että taju melkein lähtee että näin se vaan kääntyy ;)

Kiitos Jumalalle! Näin se vaan kääntyy. Oikeus on tapahtunut ;) No, jos yhtään lohduttaa, niin mun olis pitänyt tänään urakoida tarkkuutta vaativan kirjanpidon parissa. Ja yrittänyt olen, tosin heikoilla tuloksilla sillä pc maailma on pc maailma ja jonkun puoli tuntia (jossa ajassa vian piti olla korjattu) on venähtänyt useammaksi tunniksi. Ai että mitä olen sitten tehnyt? No, pyöritellyt papereita, melkein kiroillut kun yhtään kumarassa tai pystyssä oleminen tuottaa äärimmäistä tuskaa, syönyt riisikakkuja ja juonut vettä. Rukoillut Kuninkaan paluuta.

Elämä on. Onneksi Jeesuskin on. Aamen, Halleluja.

Niin se vaan kääntyy tämäkin.

Osanotot.

Heh. Ihan kirjaimellisesti.

I see my life unfolding before my eyes...

Äsken tästä meni yks muksu ohi äitinsä kanssa. Lapsi osoitti minua ja kysyi huoltajaltaan, johon selvästi luotti: "Äiti, mikä tuo on?" - äiti ei ilmeisesti käsittänyt, että muksu tarkotti tätä työpistettä ja vastasi: "Se on joku täti siinä".

Kiitos vaan kiitos.

Indeed. Kirjaimellisesti. Tattis vaan!

Ajattelin testata riisikakun kaukaista sukulaista, riisipiirakkaa.

Ootko varma, että lapsi tarkoitti työpistettä eikä sua?!?

Ja Hennasta tulis joo huippu äiti...heseen aamuin ja illoin ja päivälläkin. ;) Siihen se huippuus taitais sitten jäädäkin. Ellei Jumala saisi aikaan suurta mielenmuutosta ja muuttaisi Hennaa äitihenkilöksi.

Ei huolta. En usko että tuo oli kovin profetaalista tai muutenkaan en luule näin käyvän.

Kiitos Jumalalle.

Käyn huomenna murisemassa dna:lle. Rakkaat ihmiset, tehkää mitä tahansa, mutta pysykää kaukana dna:n kaikesta mahdollisesta, liittymistä jne. Niistä ei ole kuin haittaa.