Sala: Ilo tuottaa iloa :) Mun itseilmaisu on mitä on, heh.

Esmi, taatusti selviät yliopistossa, ei se oo sen ihmeellisempi mesta kun mikään muukaan. Ei tarvii ku tykätä lukemisesta ja kyetä ajattelemaan omilla aivoillaan kriittisesti niin hyvin pärjää! Ei tarvii ees olla kova oppimaan, ku aikaa on opetella vaikka millä mitalla, kiinnostus aiheeseen on tärkeempi. Hae siis ihmeessä, kannustan!

Meripeikon junareissu saa mut irvistämään. Tiiän tunteen ja sen, että aaaargh vapaa kasvatus on pyllystä. Lapsen on osattava olla hiljaa, kun äiti niin käskee. Ja äitin on se tajuttava, eritoten paikassa, jossa on kymmeniä muita ihmisiä, joita lapsen remuaminen häiritsee.

Musta tänään on kivaa. Tosi kivaa. Oon suklaakuurilla niinku aina ennen joulua ja tää on kivaa. :)

Aijoo, Sala: miten meni eilen niitten pikkumuksujen kaa?

No oho, Merillä taitaa olla hieman rajumman puoleiset joululaulut! :)

Ja hei, suklaakuuri kuullostaa vielä paremmalta kuin Punainen Risto.

Ihan kivasti meni joo, mutta tästähän tais olla jo livenäki puhetta..? Tosin vieraat lapset on aina vieraita lapsia, joten ois varmaan voinu olla kivempaaki.

Ja mitenkäs se meijän beloved pastori ilmaisikaan tuon asian lasten huonosta käyttäytymisestä.. "jos lapsi huutaa, niin vanhempia turpaan" tai jotain sinne päin. Amen, siinä oltiin asian ytimessä.

Sanatarkka lainaus tuolta samaiselta tyypiltä: "Kyllähän se on sellanen homma, että jos pennut kiljuu, ni vanhemmille selkään!"

Kukoistaa, kukoistaa rakkaus! :)

Muistatteko, kun unohdin kellon tässä yksi päivä kotiin ja sitä tapahtuu vaan kerran universumissa?? No, näköjään niin käy KAHDESTI universumissa, koska niin kävi TAAS TÄNÄÄN!

Tämä ei voi olla todellista, koska mulle ei käy näin.

Paitsi että käy.

En tiedä miksi, en yhtään.

Ai niin, noinhan se menikin.. noh, aamen kuiteski :)

Että osaakin tuuli kääntyä.

Auttamaton viima.

Ei menny tämä aamu ihan putkeen... Suunnitellusta koko aamun siivousrupeamasta sain tehtyä roskien viennin. No ehkä huomenna ja perjantaina sitten. Miten ihminen voikin olla näin lahna?

Mun aamu oli jännittävä: työpaikalla on ollu sähkökatko, enkä päässy avaimellani sisälle ovista! :) Olipa fantastista seisoa pakkasessa ja miettiä, miten työt vois hoitaa pihalla. Ihania nuo sähkölukot. Mietin, että vankilassa kannattais ehkä siirtyä toisenlaiseen kulunvalvontaan...

Mutta tuuli kääntyy ja se on hyvä ja tässähän voi jo ihan hengitelläkin. Halleluja.

Joulu tulee ja Jeesuskin, hallelujaa sekin.

Tiiättekö miten mukavaa on ymmärtää aamulla, että puhtaana ei oo ainoitakaan housuja, mitkä mahtuis päälle ja ulkona on -12 astetta kylmyyttä, eli keli, jossa housut ois suotavat? Ei kovin mukavaa. Ärrinmurrin.

Ja mikä kummallisinta, tulin töihin varmaan lähemmäs kolme varttia myöhässä ja silti olin eka täällä. :O Onkohan tänne ees tulossa ketään muita..?

Joko tuli tempaus vai missä kaikki oikein on??

Ah, ei voinu tulla vielä: Meripeikko ja pastori näköpiirissä!:)

Ounou with the pants! I'm sorry.

Mä oon toppapukuillu tän viikon ja ollu onnellinen kylmästä ja siitä, että ei tarvii siinä palella. Työmatkoilla tulee jopa hiki. Mukavoo.

Töissä on täys hulina ja ei tässä todellisuudessa ehdi ajatella muuta ku sitä, että tulispa vitsit äkkiä joulu ja katoais nämä ihmiset kinkkujensa ääreen.

Hrr.

Mutta on hyvä päivä silti ku eilen oli ihana joulujuhla yhdellä lasten koululla ja oli maailman suloisinta kaikki ne jutut siellä, jopa ne tajuttoman epävireiset viulut, jotka särki korvia ja sydäntä ja aivojakin.

Melkein hetkellisesti harmitti, että eipä tule koskaan katsottua oman lapsen joulujuhlia missään ikinä kun on ne vaan aika herttasia.

Ei hätää, se meni nopeesti ohi.

Keskiviikkona oli tämän vuoden viimeinen nuortenilta. Tänään on mun viimeinen työpäivä. Ihme kyllä, mua pyydettiin vielä jatkamaan ensi keväänäkin, mutta jostain kumman syystä kuitenkin kieltäydyin. Olo on vähän haikea. Mutta onneksi Jumala on uutta luova Jumala, joten ensi vuonna on sitten uudet kuviot.

Onko sulla Sala nyt sitten hame päälläsi?

Voin Henna kuvitella! Meillä on sunnuntaina lasten kans sellainen joulunäytelmä, ja ne on niin ihania, kun ne esittää enkeleitä!

Jep, hame on ja kilometrikaupalla säärystintä.. kyllä talvi on kiva.. Ja Hennan toppapukuilusta tuli mieleen, että taitaa myöskin toppahousuni mun jäähä käyttämättä tänä talvena. *Huoh*

Dude, Metrolla olis vähän glögijuomaa odottelemassa pääsyä sun kotiin.

Lasten esityksissä on kyllä kaikessa karmeudessaan aina se hellyyttävä puoli. Suloposket. Eipä oo tullu pitkään aikaan käytyä missään lasten esityksissä, ois kiva mennä joskus..

Ja Esmi, indeed, Jumala on uutta luova Jumala, aamen sille ja ensi vuodelle.

ÄÄh, miksei mun kämppis voisi jo häipyä lomalle? Mä vähän haaveilin, että olisin saanut tämän viimeisen viikonlopun aikana nauttia omasta rauhasta. Mutta ei mitään toivoa, uuni se taas vaan tyhjänä hehkuu...

Pörppistä! Mitäs Kalakukkolassa tapahtuisi tammikuussa?

Ei mitään tietoa Kuopion tapahtumista, mutta Jyväskylässä paukkuu sitäkin rajummin: Maankuulu loppiaistapaus 2010 järjestetään 9.1, joten nokka kohti temppeliä klo 14.00!

No niin, tuli ehkä vähän väärään paikkaan, vaikkakin ilmoitustaulun alle joka tapauksessa. Mutta sainpahan taas mainostettua itseni hyvälle tuulelle. :)

Hyvää yötä!

Vetipäs hiljaiseksi.

No niin, nyt on taas joulujuhlat tältä erää juhlittu, ja huomenna pitäisi lähteä kotia kohti. Sekin on jotenkin niin haikeaa, kun meitä on tänä jouluna vaan minä, isi ja äiti. Toivottavasti en tylsisty kuoliaaksi.

Täällä ollaan!

Mäkin pelkään tylsää joulua. Tai sitä, että menetän totaalisesti hermoni. Niin käy yleensä kerran vuodessa ja se on jouluisin se. Mä oon sellanen itsekseen olija-viihtyjä myös kotosalla, viihdyn aivan mainiosti vaikka lukemassa monta päivää ilman kenenkään erityistä keskustelukumppanuutta tai muuta mielipiteenvaihtohalukkuutta. Viime joulu oli kaiken huippu: ensin hajoilin isovanhempiosaston kaikkitietävyydelle ja sitten kun talo tyhjeni loppuviimeks, hajoilin siihen hiljaisuuteen ja olin kahden päivän ajan satavarma, että olen ainoa ihminen maailmassa ja hylätty jonnekin metsään ilman yhtään ihmiskontaktia enää ikinä elämässä (tämä voi kyllä muuten oikeasti pitääkin paikkaansa, joskaan se ei alkanut vielä siitä joulusta). Sitten riideltiin siskon kanssa kun se halus vaan hengata sen poikaystävän kanssa eikä nähdä ketään muuta ja sitten riideltiin jo äitinkin kanssa ja viimeseks koirien ja se oli oikein onnellinen joulu.

Että tervetuloa vaan joulu kultainen tänäkin vuonna.

Huomenna töihin. Miks mä oon aina töissä kun muilla on loma?

Ja sitten vielä parempi kysymys: miks mä hullu en halua Espanjaan lomalle vaikka saisin lennot ja kaikki?

Joulut on joo mielenkiintoisia. Silloin lapsena se oli aina sellainen perinteinen, jännittävä ja ihana, mutta nyt kun mä olen ainut "lapsi" meidän perheessä, niin ei se oikein hääviltä enää tunnu. Voin vain kuvitella oman tulevaisuuteni joulun: minä vanhapiika ja vanhukset. Ja mun mielestä siskot eivät saisi seurustella eivätkä mennä naimisiin, koska samalla he sitten jättävät oman perheensä ihan oman onnensa nojaan. Onneksi nyt edes huomenna näen isosiskoni.

Mun pitäisi herätä huomenna jo puoli seitsemältä. Pelkkä ajatuskin tietysti valvottaa.

Ei Espanjaan, vaan jonnekin vielä kauemmaksi. Paitsi jos ilmaiseksi sais...?

Ja Henna, töistä voi aina irtisanoutua. Mutta kiva, että edes sinä olet ahkera. :)

Esmi, aamenaamen: siskot ei sais missään tapauksessa seurustella eikä ainakaan mennä naimisiin! Eikä muuttaa ulkomaille opiskelemaan, töihin tai miksimään muuksikaan. Ne ei enää muista niitä siskoja, joitten kanssa ne on eläny ja ollu parhaita kavereita eikä ne enää halua nähä niitä eikä syyäkään niitten kanssa, vaikka ne ois niin aina tehny.

Huoh.

Sympatiat aamuheräämisille täältä: olin jo seiskan jälkeen töissä ja hrr, että ei pitäis ihmisen olla täydessä tällingissä tähän aikaan aamusta.

Kyllä, matkaan pääsisi ilmaiseksi, mutta voi mähmä, mua ei kiinnosta. MITÄ MULLE TAPAHTUU?

Henna, siksi, kun on parempiakin vaihtoehtoja kuin lähteä espanjaan. Welcome to my life! Mulle on tässä vuosien mittaan tarjottu matkaa vaikka minne. Budapest, Barcelona, Lontoo (tai mikä vaan euroopan kaupunki) sekä jopa US. Ja...minä olen kieltäytynyt. Osassa olis voinu olla jotain ituakin, mutta ei, olen kieltäytynyt. Enpä ole kokenut että pitäisi lähteä. Liekö hulluutta tai jotain?

Ja ei hätää, olen luvannut sut jouluna pelastaa sieltä tarpeen tullen. You call, and I will answer You! :)

Minä odotan joulua mielenkiinnolla. Tosin en aio viettää sitä liian pitkään. Hetket sukuni seurassa on ruvennut saamaan mielenkiintoisia piirteitä uskoontulevien osalta. Ja myös niiden, jotka yrittää saada mut tekemään asioita joita en tee. Otos: "No hei, etkö kerrankin voisi repäistä ja ottaa vaikka konjakin tai liköörin? Minä: "Ja lähden sitten kohta ajamaan Kuopioon?" (viaton hymy kasvoillani) Sukulainen: "Voi kamalaa, Älä ota, älä ota mitään!" (sukulainen aivan kauhuissaan).Ja minä hymyilen voitonriemuisena ja lisään hieman vettä myllyyn "Jos kerran kehotat..." Hehehhh... Suku on pahin.

Voin ottaa vaikka kummikoiran. NOT!

Mulle kommentoi yksi ihminen että teetpä pikaisen jouluvisiitin. Totesin, että kyllä, pitää tehdä, ettei murre tartu ;)

Tänään mennään sairaalaan laulamaan joululauluja. Pitänee hieman skarpata sanojen kanssa.

Mun toiveet on vähän toisenlaiset: mä toivoisin, että mun veli löytäs äkkiä täydellisen tyttöystävän, jota ilman se ei vois olla ja menis sen kanssa naimisiin ja ois onnellinen eikä ryssis sitä juttua, ja saman vois tehä oikeestaan molemmat mun vanhemmistakin. Tai ei ne ehkä mee enää kumpikaan naimisiin (enkä äitille hirveesti toivo tyttöystävää), mut löytäisivät ees jotain, mikä tekis ne onnelliseks. (Tietysti Jeesus ois paras löytö, tiiän.) Mutta on sillä tavalla aika raskasta viettää joulua onnettomien ihmisten kanssa, kun äitiki vaan puhuu, et mä oon se, joka niille joulun tekee. Aka, se ainut asia, joka pitää niitä (henkisesti) kasassa. Ja kaikki vaan miettii, et oon sen takia onnellinen, kun mulla vaan kävi hyvä tuuri tai oon sen verran parempi ihminen. Kevyttä settiä. Ja aina, kun sieltä lähtee pois, tulee älyttömän syyllinen olo, kun tuntuu, että jätän ne taas yksin. Ah, kyllä joulu on siunattua aikaa..

Voi teitä aamuherääjiä, koittakaa kestää. Mun mielestä vähän rikollista pakottaa ihmisiä ylös tuohon aikaan.

Mäkään en oo kyllä lähteny mihinkään matkoille, mitä on tarjottu.. johtuu ehkä siitä, et mulla ei oo minkäänlaisia intohimoja matkustamista kohtaan, enkä oikeestaan ees pahemmin tykkää siitä. Se on yleensä aika ressaavaa ennemmin kun lomailua..

Mutta tässä joulussa on kuitenkin se hyvä puoli, että pääsen Ikeaan kivan perheen kanssa (aka appivanhemmat) ja voin olla hetkisen siellä tavaroiden taikamaailmassa. Mutta se onkin sitten mielenkiintosta, että kuinka tuodaan kalusteet Kuopioon, koska meijän autohan ei enää joulun jälkeen Kuopiota nää. Jos ei saada kyytiä, niin juna kutsuu, ou jee!:D

Pitäis mennä hankkimaan iskälle vielä joululahjaa, mutta palelee sisälläkin niin kovin, etten millään haluais lähtee ulos. Mutta nyt jos sen hoitaisin, niin ois taas yks asia vähemmän hoidettavana.. Ajattelin lotota iskän puolesta, en tiiä onko se lahjaideana mistään kotosin, mutta iskälle on ihan törkyvaikee keksiä mitään. Noh, taidanpa silti suunnata veikkauspisteelle.

Voi Sala, sun joulu vaikuttaa tosi rankalta.

Mutta mun isosisko. Hän saapui eilen kotiin ja oli yötäkin, koska pääsi saikulle mahansa takia. Sillä reppanalla epäillään mahahaavaa tai jotain. Sitä se hevonen teettää...Meiltä voi saada pian halpaa ja kotimaista meetwurstia. :)

Mutta kotona on ollut tähän asti kivaa. Olli-Kollikin on aivan mahtavan näköinen, kun se on lihonut ainakin kilon verran sitten viime näkemän. Aivan kuin joku pehmolelu. Ja Kollista on ollut peräti hyötyäkin, sillä tänä aamuna lomittamassa ollessani en nähnyt vilaustakaan siimahännistä. Muuten se lomitus sitten olikin juuri niin raskasta ja haisevaa kuin muistinkin.

Ja matkustelusta. En minäkään ole oikein missään käynyt, kun se reissaaminen tuntuu ehkä vähän "maalliselta". Mutta tiedän ja uskon, että Jumala lähdettää mut vielä joskus johonkin ihanaan maahaan. Joten kaikella on aikansa.

Kiva kun olitte kirjoitelleet niin pitkästi!

Mä kirjoitin yöllä mielessäni reklamaatiopostia naapurilleni. Klo.03.53-04.15 joku känninen jätkäporukka, jolle ihanat vastapäiset poikakommuuniasukit oli antaneet alakerran ovikoodin vapaaseen käyttöön, lauloivat, rymysivät ja huusivat käytävässä minun oveni ulkopuolella ja rimputtivat vastapäisen kommuunikämpän ovea säestäen sitä "Mikko, Mikko, avaa nyt helvetti - raamatullinen sana - se ovi!" - kailotuksella.

Jos en ois ollu yökkärissä ja niin sairaan vihainen, olisin ollut siinä oman oveni takana ilmoittamassa, että nyt ulos täältä tai mä soitan poliisit tai kannan teidät yksitellen ulos. Että on olemassa ihmisiä, jotka ihan oikeasti nukkuu yönsä ja elää säännöllistä elämää haluamatta valvoa teidän kaltaistenne yhteiskuntaelättien takia yhtään minuttia. (Nämä oli yöllisiä tuntoja, toim. huom.)

Edelleen aion kirjoittaa sen vähemmän ystävällisin sanakääntein kirjoitetun reklamaatio-valituskirjelmän naapureideni iloksi ja kertoa heille, että jos ei h*****i tuo meuhkaaminen lopu (sitä on kestäny jo kuukausia enemmän tai vähemmän säännöllisesti), minä teen valituksen ja piste ja te lähdette täältä ennen ku minä.

Lisäksi meillä on töissä uusi harjoittelijatyttö, joka saa minut niin äärirajoille, että voi pylly. On olemassa ihmistyyppi, joita en kestä hetkeäkään - siihen kuuluvia yksilöitä on harvassa - ja hän kuuluu siihen nimenomaisen onnelliseen ryhmään ja aikoo saada täältä vakipaikan ja pakottaa minut a) itsetuhoon tai b) uuteen työpaikkaan tai pahimpana c) muuttumaan ja hioutumaan niin sikana, että en enää tunnista itseäni.

Hrr.

Mutta Jeesus on Herra hallelujaa ja elämä siunattua ja meillä ELÄVÄ JUMALA, että ei tässä akuuttia hätää ole!

:)

Pesin juuri käsin villasukat. En tiedä, mitä niille tein, mutta jotain meni pieleen ja pahasti. Nyt ne nimittäin näyttää tosi koomisilta ja on 2 kertaa yhtä pitkät ku mun jalka. Ainahan ne hieman isot on ollu, mutta jotain rajaa hei! Kaikenlaista. Täytyy kasvattaa jalkoja.