Jeejee

Eipä oo täällä.

Ei täälläkään liiemmin. Ei tullu mieleen mitään muuta sanottavaa.

Mulla on päikkäreiden jälkeinen takku päällä.

Mutta muuten jeejee!

Hennan kolmioon en tosiaankaan aio verrata omaa tulevaa kämppääni. Täällä joku kaukana keskustastakin oleva 16 neliön yksiö maksaa enemmän.

Mulla no harvinaisesti elämässä sellanen tilanne, että kaikki on ihan auki. En tiiä mitään mitä pitäis tehdä enkä yhtään, millaisia ratkaisuja minkäkin suhteen.

Ihan hullua.

Hei kaikki. Tuntuu luksukselta, kun tunti ihan aikaa vaan olla... Mitä se on?

Henna- Kyllä se siitä kirkkenee. :)

Tässä oon, kirkkeni tai ei.

On tässä päivässä jotain hauskaakin.

Hesarin verkkosivut uutisoi seuraavasti:

"Ilmastonmuutoksen epäillään tuovan merille lisää suuria jäänkappaleita. "

Kuningatar voi henkisesti sitten valmistautua vaan ottamaan vastaan ;)

Tää on jo kolmas kerta tänä vuonna, kun en tiedä että a) mihinkä muuttaisin, b) mistä saisin työpaikan. Hevonen ja kärry vaan puuttuvat, muuten tää olis taas ihan täydellistä mustalaisten viettämää perinteistä kiertolaiselämää.

Unelmastani ei ole kuulunut mitään. Ja sen sijaan, että haaveilisin muutosta ynnä muusta mukavasta, niin eiköhän mun pidä ruveta hommaamaan jotakin inhottavaa salmonellatodistusta. Jes!

Mutta vakioärsytyksiä lukuun ottamatta kuuluu hyvää. Mitä nyt se sikis vähän jännittää, kun tuo potilas valitteli tänään flunssaista oloaan..

Kiva ku Matlish oli käynyt!

Sikis on mahtava termi, otan sen käyttöön!

Uutisia täältä: a breakthrough! Hitto, mä oon elossa.

Elossa! Whoa!

Jee, Henna!

Jee, mustakin!

Mä oon tosi yksinkertainen ja panikoin asioista, joista ei tarvii vielä panikoida ollenkaan. Opettelen elämään päivän kerrallaan - luontoni vastaista, mutta eikö kaikki tässä Valtakunnassa oo?

Jep, ja se kai siinä monesti hiertääkin.

Mun pitäs varmaan olla yksinkertasempi. Tai että oiskohan mulla vähemmän ongelmia ja huolia ym, jos kaikki ei ois mulle niin monimutkasta?

Sain tuossa keskiviikkona selville sellasen piirteen itestäni (ja parista muusta), jonka oon tienny olevan olemassa, mutta en oo varsinaisesti tienny, mikä se on. Menikö vaikeeks? Siis oon tienny pitkään, et on olemassa joku x-piirre, joka yhistää, mutta vasta keskiviikkona ymmärsin, mikä se on. En oo vielä päättäny, että onko se hyvä vai huono ja pitäsikö siitä päästä eroon vai ei. Ehkä aika näyttää. Tai Jumala.

Sala, niinpä, samaa mietin: jos ois yksinkertaisempi ois varmaan onnellisempi eikä tekis asioista niin tajuttoman vaikeita. Enkä yksinkertaisuudella tarkota tässä nyt mitään sellasta valopäisyyttä, joka sekin ois tervetullutta varmasti, vaan sitä, että suhtautus vaan asioihin kyllä tai ei ja ois onnellinen siitä yksinkertaisesta toisesta. Huoh.

Onko se x-piirre synnynnäistä vai matkalla mukaan tarttunutta?

Joo, kyllä mäkin mietin ihan himpun verran yksinkertasempaa luontoa, ei nyt kuitenkaan liiallisuuksiin ruveta. ;) Mutta varmaan sitä vois olla onnellisempi, kun asioihin suhtautuminen olis helpompaa. Tai ei vaatis elämiseltä ja olemiselta ja onnellisuudelta niin paljoa, ymmärtäis tyytyä vähempään.

Siitä piirteestä en kyllä tiiä, mistä se on tullu. Kenties matkan varrelta. Pidän siitä itessäni, mutta se aiheuttaa mussa sitä, että suhtaudun äärimmäisen nuivasti muihin, joilla se on. Toisin sanoen en halua olla missään tekemisissä niitten kanssa. Eli ei taija olla hirveen tervettä, ja se vois kertoo siitä, että ois parempi päästä siitä eroon. Tai lakata olemasta niin omistushaluinen sen suhteen. En tiiä.

;) Joo aamen, ei mikään superhypersimple tarvii varmaan elämässä olla - siis silleen että erottaa hirven hevosesta ja kukan rodun toisesta :) Mäkin epätoivoisesti yritän opetella tyytymään vähempään mitä jotenkin alitajuisesti odottaa. Samalla vimmalla totuttelen pettymyksiin toisensa jälkeen eläen siinä toivossa, että joku päivä ei enää pety.

Jeesus ei tuota pettymystä, vaikka ihmiset sen tekis kerta toisensa jälkeen, että sinänsähän tässä ei ole suuria vaaroja tiedossa. Paitsi se, että ihmisten kanssa on vaan pakko elää. Jumalalla on ollu siinä joku suunnitelma, en käsitä, miks.

Näinpä, ja mä luulen, et meitä molempia vois huoletta veistää ihan hyvän matkaa yksinkertasemmaks ennen kun ois mitään vaaraa liiasta yksinkertasuudesta. Toisista liikenis enemmän, toisista ei passais ottaa ollenkaan ja toiset tarviis jo kipeesti lisää mutkia. :)

Mäkään en oo vielä kässänny sitä salaisuutta ihmisten kanssa elämisessä.. Onkohan se vaan Jumalan kieroo huumorintajua??

Mitä mä tarvin? Lisää mutkia vai suoristuksia? Analysoikaa!

Tällä hetkellä mä haluaisin asua ihan yksin, mut muuten mun mielestä ihmiset on ihan mahtavia. Ja sen takia just haluaisinkin nimenomaan ison yksiön, et vois kutsua kavereita usein kylään.

Voi Meri, ootko kuinka suloinen? :)

:) Eiku veitsi heilumaan vaan, here I am!

Ihmisten kanssa elämisessä on joku salattu siunaus, mikä avautuu kai kaikille joskus? Mä oon vaan niin tajuttoman kompleksinen, että toisaalta oon mielelläni toisista pois pyrkivä ja toisaalta joku hölmö ihmisyys minussa laittaa jatkuvasti elämään toisiin liittyvänä - siinä ei tunnu olevan kompromissin paikkaa sitten millään. Sitten yrität olla riippumaton ja tajuat, että Valtakunnassa ei sitä voi olla ja sitten räpiköit siinä välissä tietämättä, miten päin pitäis olla ja mikä ois hyvä ja mikä otollistakin. Huoh.

Monimutkaista, mähän sanoin.

Esmi, en mä tiiä, kumpaa tarviit. Entä jos oiski sopiva kertaheitolla?

Yksin asumista ei voita mikään, superkannustus ja jee sille!

Mä en muuten ehkä ikinä enää voi ajatella negaatioita humppakellarin sekoiluista. Eilisessä oli jotain tajutonta. Mä en ees osallistunu ja silti jotain ihan sekopäistä tapahtu siinä jossain tanssin äärellä ja yhtäkkiä mä tajuan, että hitsi, mähän sulan ja että mulla on jotain elävää jossain mussa sitten kuitenkin jäljellä.

Mä luulen, että Jumala oli siinä.

Mä luulen, että ei me turhaan niitä lattioita siellä itsellämme luututa.

Mä luulen, että se onkin instrumentti, se tanssi. Sellanen, jota Jumala käyttää.

Vai että Esmi pitäis analysoida.. Mun täytyy kyllä sanoo, että en oikeesti tiiä, onko sussa mutkia liikaa/liian vähän vai ihan sopivasti. Sen varmaan tiiät vaan ite, I guess. Ja jos ei siihen oo ite kiinnittäny mitään huomiota tai ei tunnu siltä, että pitäis kiinnittää, niin eikös sitä sillon oo ihan sopiavasti?

Ja Merihän on aina sulonen ;)

Henna, lohdullista kuulla välillä hyviäkin kokemuksia tanssikellarista. Mä en vieläkään tiiä, pitäskö mun ees oikeesti olla siellä..

No kertaheitolla en oo sopiva. En osaa nytkään päättää, että olisinko onnellinen niistä kaikista hyvistä asioista, joita elämässäni tällä hetkellä on vai pitäiskö olla jo valmiiksi ahdistunut ensi vuodesta? En viihdy tässä epätietoisuuden tilassa, mutta kumminkin sen verran tiedän, että asioilla on tapana järjestyä.

Joo, kai se Meri on sit aina suloinen. :)

Ja tanssi on kyllä yleensä tosi kaunista ja puhuttelevaa. Siis ainakin ylistys-sellainen..

Halleluja, Jeesus on hyvä - mullekin!

:)

Olin ihan unohtanu tän tosiasian.

:) Hyvä.

Se on huomenta!

Olo on ku ois tullu hakatuksi yöllä ja kuntoillu itsensä sen jälkeen henkihieveriin, mutta se ei haittaa, Jeesus on Herra ja tämä päivä ihan hyvä päivä!

Ajattelin käydä työterveyssedälle näyttämässä vähän niskapuolta ja kysymässä, mitä laillisia droppeja sillä olis siihen tarjota :) Kuningattaren lääkekaappi nääs tyhjenee valtavalla vauhdilla tätä menoa kun kaaso napsii kaiken mitä käsiinsä löytää. Ei hyvä.