Mulla olis taas paljon ajatuksia ja sanottavaa, mutta en vaan saa puettua niitä paperille. Tarkoitan näytölle. Tein tänään kymmenen tunnin työpäivän, joten ehkäpä se vaikuttaa tähän itsensä ilmaisemiseen.

Nyt pitäis jo toden teolla suunnitella ens talvea. En haluaisi jatkaa tätä nykyistä työtä, mutta eipä taida parempaakaan olla tarjolla. Olen tainnut avautua tästä ennenkin, mutta mielestäni yksi iso vika henkilökohtaisen avustajan työssä on työkavereiden puute. Kaipaan vertaistukea, ja muistelenkin lämmöllä kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat joskus osuneet kanssani samoihin työpaikkoihin. Nyt on vain minä ja pomo, pomo ja minä.

Vai ei Henna suostunut kommentoimaan kissoja. :)

Mä luin tota Lue tämä- keskustelua, ja heti tuli ällöttäviä mielikuvia päähän.

Ääh, mä inhoan olla ensimmäinen kirjoittaja puhtaalla sivulla!

Jee, onhan täällä elämää!:) Good to have you here, boys!

Henna, en halunnu hätistellä sen sähköpostin kans, mietin vaan et ootko saanu sitä ollenkaan, kun normaalisti oot tehari vastaamaan, mietin et tökkiikö meijän mailisysteemi taas. Mutta ei siis mittään, palataan astialle. :)

Matlish, jaan tuon tunteen talviaamuista. On inhottavaa nousta ylös ku on pimeetä, koska mun mielestä se tarkottaa sitä, ettei pitäis olla vielä aamu.. :/

Btw, aion muuten jatkaa hymiöiden käyttämistä, vaikka kuultiinkin tänään niistä eriävä mielipide.

Mun täytyy kyllä myöntää, että musta ei olis henkilökohtaseks avustajaks, ei sitten millään. Joten Esmi, hillittömät rispektit siitä, että teet sitä. Jostain syystä kammoksun sitä työtä tosi paljon. Ehkä just siks, että se on niin henkilökohtasella tasolla. Onneks Jumala ei oo kutsunu mua ainakaan diakoniks..

On muuten outoo, että oon kotona ja vielä tähän aikaan valveilla. Nykyään se on menny siihen, että oon ihan poikki ennen kymmentä ja valvon myöhempään vaan hyvästä syystä. En muista millon viimeks se ois ollu näin päin, et Mister nukkuu ja minä istun pimeessä koneella ja syön jätskiä. Uskomatonta.

Mä ompelinkin tänään pitkästä aikaa ja se oli äärimmäisen miellyttävää! Pienet asiat saa ihmisen onnelliseks.. Nyt sattu vielä sellanen kaava ja ohje, jonka kans ei tarvinnu taistella, vaan se oli tosi smooth jatkuvasti, ja nyt oon enemmän ku tyytyväinen. Vinonauhan ompeleminen on harvinaisen tyydyttävää ja onnellista. :) Kiinnostiko??

Kiinnosti, mutta mulla ei ole kyllä hajuakaan mistään vinonauhan ompelemisesta. Mutta käsityöt on kyllä kivoja, itse virkkaan parhaillaan päiväpeittoa (voi kyllä olla, etten jaksa kovin suurta peittoa näpeltää).

Mä en jaksa mennä töihin. Mut nyt on vaan pakko. Onkohan mulla taas joku radiriippuvuus, kun pitäis olla jo kovaa kyytiä menos, mutta silti tänne piti tulla avautumaan?

Ääh, hyvin menee, kun en saa edes sukkahousuja oikein päin jalkaan. No pakko lopettaa tämä, hei hei!

Hui, Esmi on ollu täällä anivarhain!:O
Parempi onni ens kerralla sukkahousujen kanssa!:)

Mulla on sellanen fiilis, että tästä päivästä ei tuu hyvä. Varmaan siihen vois vaikuttaa omalla asenteella, mut en oo varma huvittaako.. päätän myöhemmin.

Heimoimoihei!

Nyt on tovi aikaa kirjottaa kun työkaveri on hammaslääkärissä. Sillä on aina samat vaivat ku jollain muulla työkaverilla - mä kävin maanantaina hammaslääkärissä.

Mäkin aion jatkaa hymiöiden käyttämistä. Musta ne on tavallaan ilmaisun rikkautta eikä köyhyyttä: hymiö on kuva ja kuvalla ilmaistaan monesti asioita, joita ei sanoin kykene saamaan kuvatuksi. Hymiöt on nykyilmiö ja osa vivahteikasta kommunikointia ja mä puolustan niitä sano kuka tahansa mitä tahansa (paitsi jos Jeesus kritisoi niitä, sitten mietin vähän) :)

Mä kans ehdottomasti respektaan Esmin henkilökohtaista avustamistyötä - musta ei ikinä ois sellaseen, joten todellakin jee että jostain on!

Sala, ei hätää, en ottanu sun viestiä hoputuksena ;) Mä oon kyllä yleensä aika tehisvastaaja, mut nyt jotenkin ollu monta säädetävää kuviota ja viesteilyä kaikkeen suuntaan että ei pysy pää mukana.

Mä oon pääsy tänään osalliseksi uunituoreen äidin tunnoista, siitä syvästä ilosta ja onnesta jota ei käsitä kai muut ku sen saman kokeneet ja oon ollu onnellinen tämän äidin puolesta ja voi vitsi, ymmärtäny ehkä ihan vähän Jumalan sydäntä ja aivoituksia noin niinku uuden elämän näkökulmasta. Voihan vanhemmuus ja äidin ihmeellinen rakkaus - mysteerimaailmoja molemmat aina ja iankaikkisesti.

Mäkin mietin ihan samaa, hymiöt täydentää ja rikastuttaa viestejä. Ja selventää. Hymiöillä välttää monet väärinkäsitykset, esim. jos joku laittaa sulle viestinä jonkun ilouutisen omasta elämästään ja sä vastaat "Iloitsen sun puolesta.", niin ainakin mulle se jättää arvailun varaa, että tarkottaako se oikeesti sitä vai sanooko vaan velvollisuudesta. Livenä sen eron näkee, mutta viesteissä jää epäselvyyksiä. On eri asia, kun laittaa perään huutomerkin ja leveen hymyn. :)

Teillä taitaa, Henna, olla jo vähän rauhallisempi tilanne töissä? Melkein tarpeeks työntekijöitä ja sillee?

Maakolla on kyllä totisesti parantamisen armolahja, tänään se paranti mun netin. :) Jei! Hurraa Maakolle.

Mulla on äärimmäisen tylsää. Ei oo mitään tekemistä! Ärsyttävää olla 'väkisin' jossain paikassa, kun ei oikein voi tehä mitään. Haluisin mennä kotiin ompelemaan, mutta sekin vaatis rahaa, joten ei ehkä onnaa.. Pitää varmaan alkaa neulomaan, se tulee halvemmaks.. Ja valittaa vähemmän, niin muilla on kivempaa.

Sala, onhan tää rauhallista nyt, mutta maanantaina kuultiin, että homma lisii entisestään ja resursseja ei nosteta, että onnea vaan tähän elämään. Melkein tarpeeks työntekijöitä indeed! ;) No, onneks mä oon vaan osa-aikainen sekoilija tässä yhteisössä, että voin kävellä millon vaan ulos ja sanoa, että hoitakaa ite sotkunne, mä en enää jaksa. Ainoo vaan, että Jumalalla on yleensä jotain sanottavaa mun lähtemisiin ja jäämisiin, että ei tässä ihan millon vaan voi feidata.

Maakon armolahja hymyilyttää mua :)

Sala, tulihan mun maksuasia sun tilille?

Jep, Jumalalla on kummallinen tapa puuttua kaikkeen..

En oo kattonu tiliä, mut eiköhän se oo tullu. Vilkasen sen kunhan muistan.

Sukkahousut kiristivät jotenkin oudosti koko päivän, eli aamuisesta taistelustani huolimatta ne taisivat jäädä väärinpäin. Kiire tietää aina ongelmia sukkahousujen kanssa.

Sala, valita vaan. Sitä vartenhan tämä radi on? Ja jos tarvit rahaa, niin lähetä mulle sun tilinumero. Mä voin aloittaa jo joululahjojen jakamisen (sä voit olla mun toinen Operaatio Joulun Lapsi- kohde).

Henna, kiva työkaveri sulla. Mua ehkä ärsyttäis tuollainen matkija.

Mä en osaa vieläkään sanoa, että onko mun työ kivaa vai ei. Siinä on niin monta eri asiaa, joista muodostuvaa yhtälöä en osaa lukea. Helppoa työtä, mutta potilas vaan välillä ärsyttää (välillä=joka päivä). Ja koen välillä oloni niin turhautuneeksi ja NÄLKÄISEKSI. Pitäis ehkä panostaa eväisiin, niin jaksais paremmin.

Mut mä juttelin tänään mun ihanan pastorin kans, ja sen seurauksena aion liittyä ihan virallisesti lempiseurakuntaani. Siis omasta aloitteestani otin asian puheeksi, kukaan ei ole todellakaan painostanut tai mitään. Oon niin iloinen tästä ratkaisusta, vaikka vähän jännittääkin. :)

Ja huomenna on solu. Ekana on pitkä ja hikinen työpäivä, mutta sen jälkeen on solu!

Ja tänään on seurakunta. Eikö oo ihanaa, kun pääsee seurakuntaan? Mun on kyllä pakko mennä nyt nukkumaan, ettei siellä sitten nukahda...

Esmi, jee! Onnea seurakuntasitoutumisesta, mahtavaa! :)

Mun sairauksiamatkiva työkaverini on kyllä vähän hermojani koetteleva, mutta kas, taitaa olla sillä paikalla ihan Jumalan asettamana ja armosta - kasvattaa mun kärsivällisyyttä, rakkautta ja sietokykyä maksimaalisiin mittoihin. Huoh.

Ihan hassu ambivalenssi elämässä. Kaikki hyvin vs. mikkään ei hyvin. Ollako vai eikö olla ja jos olla niin mitä olla?

Mulla saattaa olla Meripeikolle kaasomainen ehdotus, mutta mä nyt mietin sitä vielä.

Oon töis. Karkasin ihan vaan huvin vuoksi nettiin.

Joo siis kärsivällisyyttä, rakkautta ja sietokykyä yritetään kasvattaa täälläkin. Kasvaispa ne vaan pian, tarvitsisin niitä kaikkia ominaisuuksia sekä töissä että kotona (kämppis tuhersi maanantaina yhteen pöytään pinaattikeittoa, eikä ollut vielä tänäkään aamuna siivonnut sotkujansa pois. En aio kyllä itse siivota niitä pois, teen joskus vielä väitöskirjan aiheesta kämppikseni siivoustottumukset).

Pitäis palata töihin.

Esmi, jee, onnittelut uudelle seurakuntalaiselle!:)
Ja kiitos valitusluvasta ja avun tarjoamisesta. :)

Tuleekohan tänään hiljanen päivä Metrolla? Osa on ilmeisesti kursseilemassa aamusta asti ja kello on muutenki jo vartin yli kymmenen, eikä meitä oo täällä ku kaks. :O Ai niin, ja Miss T:n muuttokin tais olla tänään, johtuukohan tämä hiljasuus kenties jo siitä? Hmm, mysteeri..
Aah, nyt saapuukin jo yksi sielu lisää, ei hätää.
Nyt ois ehkä se hetki ku pitäis keksiä jotain järkevää tekemistä tälle päivälle. Blaah.

Voit kirjoitella tänne ahkerasti, oliskohan se järkevää tekemistä?

Mä olen ollut tämän viikon tehari, ihan siis supertehari. Eilenkin tein kymmenen tunnin työpäivän, ja silti ihan puhkun energiaa. Ihminen jaksaa halutessaan yllättävän paljon.

Väitöskirjaa edeltävä tutkimus etenee seuraavanlaisesti: pinaattikeiton tahroja oltiin eilen ihan selvästi yritetty pyyhkiä, mutta kumminkin niin kevyesti, että tahrat vaan nuhjaantui vähän päältä. Johtuneeko se kämppikseni vähäisestä lihasmäärästä, vai miksei se voinut pyyhkiä niitä vähän voimakkaammin? Vai tekeekö hän kenties omaa tutkimusta jostakin itiölajien rihmastoitumisesta, vai mistäköhän mahtaa olla kyse? No okei, mun on pakko pyyhkiä ne tänään pois.

Viikonloppu. Mä menen sunnuntaina pyhäkouluun avustamaan, hauskaa pitkästä aikaa päästä lasten kanssa touhuamaan.

Esmi, arvostan tuota sun tutkimusotetta. Hyvähyvä.

En mäkään keksi tänään mitään järkevää. Jotain on meneillään ja argh mä vihaan tällasta. Saako elämäänsä pelätä?

Sala, ootko Metrolla joskus kahden aikoihin jos tuun pyörähtäänkäymään? (Opettelen tässä sellasta uutta voin-olla-ilman-suurta-tarkoitusta-seurakunnalla-se-on-ihan-ok -tyyppistä toimintamuotoa elämässäni)

Kevät on ihan auki. Apuaaa. Mä en siedä näköalattomuutta ja nyt just oon siihen astumassa. Hirveetä. Pahempia ku hirvet itse. Hrr.

Eiku ei oo: hirvet on pahempia.

Typerät sarvipäät ku menee aina inhokkilistan kärkeen.

Esmi, sun tutkimus on kyllä riemastuttava. Pitäsköhän munkin alottaa joku tutkimus Mr:n toimintatavoista? Houkutteleva ajatus. Mutta pidäpä, Esmi, meijät ajantasalla, mä oon jo ihan hooked!

Henna, en tiiä saako elämäänsä pelätä, mut mä ainaki toisinaan pelkään.. tai en tiiä pelkäänkö varsinaisesti, mut kammoksun tai jotain.. tai en ehkä analysoi sen enempää, ku hämmennyn vaan kokonaan!;)
Ja oon Metrolla sillon. Tai en ollu suunnitellu olevani, mutta ei mulla oo mitään menoo sillon ja periaatteessa mun kuitenki pitäs olla täällä aina siihen aikaan, joten kyllä olen, tervetuloa.

Mun pitäis mennä hoitamaan Aseman kauppajutut, mutta mullahan ei oo autoo tänään, joten saa nähä, miten ne hoituu.. toivottavasti sieltä ei puutu hirveesti, koska en tiiä, mistä taion kaiken pelkästään jalan.. :/ Huoh.

Sala, jos tarvii, voin olla sun kantojuhta sillon kahen aikaan! :)

Joo, Henna, mietitään sitä. Onks sulla minkä verran aikaa? Andos myös tarjos autoapua, mutta en muista mikä sen takaraja oli, mutta mietin, että jos teijän aikataulut sointuu yhteen, niin vois mennä ool tugetör?? Mutta selvitän ylipäänsä sen auton tarpeen ja aikataulun ja palaan astialle. :)

Siis muahan ei oota kotona ku siivous, että ei oo kuule mikkään kiire mihinkään. Voin olla monta tuntia käytössä kevyesti.

Ookke, no mäpä selvittelen!

Hei, pojat, rikottiin äsken 2000:n viestin raja!:D

Voi voi, nyt uhkaa tutkimus loppua. Siis tahrat ovat (yllätys yllätys) yhä paikoillaan, mutta mutsi on tulossa kyläilemään. Kyllä mä vähän jo mietin, että mitäs jos mä vaan peittäisin ne sotkut jollakin liinalla äidin vierailun ajaksi ja selittäisin, että siellä alla on väitöskirjaa varten matskua odottamassa, mutta se taitais olla jo vähän liian oksettavaa. :) Ja äiti on vielä niin kovin utelias, että menis kumminkin kurkistelemaan liinan alle ja sais jonkun slaagin. Mutta ei hätää, tutkimuskohteet eivät valitettavasti tähän lopu.

Ja Sala, älä vaan tee mitään tutkimusta Mr:n toimintatavoista. Mä olen nimittäin yhä shokissa siitä matto episodista. :)

Mun pitää mennä tänään töihin, yhyy! Se on ihan vaan puolen tunnin keikka, mutta siltikin yhyy!

Niin mullahan olis ihan kunnon asiaakin...kun mä en millään meinaa muistaa mun kastepäivää, niin löytyisköhän se jostakin metron arkistoista tai jostain?

Mä osaa nyt keskittyä mihinkään. Ja pian pitäis lähteä auttamaan avustettavaa.

Henna, tervetuloa joukkoomme tummaan. Siis siihen kuuluisaan joukkoon, joka ei tiedä ensi keväästä tuon taivaallista. Tai siis toivottavasti taivaallisista jotakin tiedettäis...

Niin joo, se vois olla liian järkyttävää materiaalia tällaselle yleiselle foorumille, jos tutkimuksen tekisin.. se pitäs aina laittaa eka jollekin arvostelijalle, joka vois halutessaan länätä kanteen jonkun 'K15' -tarran tai tyyliin 'Parental advisory, explicit content', jotta kaikki osais varautua tuleviin kauhuihin.

Mutta pojat, mäkään en tiedä mun keväästä mitään noin niinku tammikuusta eteenpäin, joten samassa veneessä ollaan tälläkin suunnalla. Sopimus loppuu vuoden vaihteessa ja sit ei taas tiiä, mitä on eessä.. jeejee..

Ja Esmi, kyllä mä veikkaan et kastepäivä on jossain ylhäällä. Kastajalla?

Tänään synttärikemut. Ihan kiva pitkästä aikaa, ainakin parit edelliset on menny multa ohi. :)

Huomenta.

Esmi, pitää kysellä Jaakolta sitä kastepäivää ja kyllä sen pitäisi munkin vanhasta kalenterista löytyä ku vähän pengon. Taisi olla toukokuu tuolloin?

Mä oon ihan ulapalla ja voi mähmä, että se on tyhmää.

Eilen oli ihan kivaa.

Tänäänki todennäköisesti.

Andokselta terveiset. Andos analysoi Hennan kirjotustyyliä ja -maneereja tuossa mun selän takana.

Jeah, ulapalla ei oo kivvaa. Drifting ain't fun.

On turhauttavaa ymmärtää, että tyytymättömyys omaan elämään ja elämiseen ja kykenemättömyys onnellisuuteen on todennäkösesti vaan oma vika, eikä sille osaa tehdä (tai pysty tekemään oman välinpittämättömyyden takia) mitään. Kyllä eläminen on hieno asia, vai mitä, pojat? Ehkä vielä jonain päivänä uskon tuon.

Muksaa päivää kaikille.