Since nothing really happens here, I'll throw in some nonsenses.

Suojelupoliisi syötti mulle karkkia tänään. Supon kaverit on kivoja :) (Ups, tätä ei ehkä sais paljastaa julkisesti. Paljastinpa silti. Ette te niitä tiedä ku ne on anyways niin undercover että ei niitä muutenkaan tietäis, jos ei naamat ois tutut. Niihin törmää mitä ihmeellisimmässä paikoissa ja mitä ihmeellisimmillä keikoilla)

Eilen oli naistenpäivä ja Savon Sanomat katsoi sitten aiheelliseksi tehdä sen kunniaksi jutun naisesta, joka oli ennen mies. Ajattelin kirjoittaa kyseiselle medialle pienen kirjelmän siitä, että kiitos vaan naiseuden arvostamisesta ja siitä, että etsitte oikein tosinaisia noihin juttuihin, että varmasti on oikein naiset esillä ja arvostettuna kun on naistenpäväkin. Siis rehellisesti: ihan käsittämätön juttuvalinta. Mä en oo mikään feministi tai naisten oikeuksien puolustaja (heh, vähän niinku eläinaktivistit) ollenkaan, mutta tuo osoitti musta jo huonoa journalismia ja sitähän mä en sitten kestä ollenkaan.

Muuta avautumista ei nyt ookaan, mikä on ihan ihme ja kiitosHerralle -juttu, koska mä en oo ollu näin hetkityytyväinen varmaan kolmeen vuoteen. Amazing.

Ilahduin eilen niin kovasti, kun aurinko paistoi ja linnut lauloivat. Mutta mitäs tämä lumen tulo nyt oikein tarkoittaa? Eikö sen kevään pitänyt jo saapua?

Sain toimia tänään mm. järkkärinä, mikä oli mielestäni hyvin hauskaa. Tästä se Esmin ura urkenee! Muutenkin on kivaa olla töissä kolmen kuukauden laiskottelun jälkeen. Saa herätä aamulla aikaisin muiden ahkerien kansalaisten kanssa, tulla iltapäivällä kotiin "pitkän" työpäivän jälkeen ja tietää keränneensä kortensa kekoon tämän päivän osalta. Siunattua!

Henna, olen aivan samaa mieltä Savon Sanomien toiminnasta. Toivottavasti saavat paljon palautetta kyseisen jutun tiimoilta.

Michel, voimia sulle!

Jous. Mä oon nyt vähän lahna, (tai oon ollu Radin suhteen jo monta päivää) etten jaksa kovin paljon kirjottaa. Käyn täällä nykyään vaan lukemassa viestit, kun en jaksa kirjottaa mitään, ja noin en oo tehny aikoihin. Radi-lahna päällänsä.

Jep, Henna, eilinen meni ihan mukavasti. :) Kiva, kun Matlish on takasi. Yhdyn Savon Sanomien dissaukseen kyseisen jutun tiimoilta. Esmi, mukavaa, että viihdyt töissä. :) Michel, voimia! Jäikö jotain? En tiä. Kuulemisiin!

Mäki oon lahna.

Mutta ilahdutan itseäni ja kenties jotain toistakin kertomalla erinäisen sattumuksen eiliseltä päivältä. Nyt kannattaa psyykata itteensä sen verran, että muistelee, missä oon töissä ja erityisesti sitä, miten korrektia tämä businessmaailma oikein on. No, eilen oli kaksi isoa tilaisuutta ja ministeri kylässä ja ne Supon pojat kanssa ja muutenkin vähän sellanen ylivirallinen meininki ja sitten minä sain ravintolasta serkulta herkkuja (ylijäämiä ministerin vierailta ja muilta) tähän työpisteelle. No, sattuipa niin, että samaan aikaan kun serkkuni niitä herkkuja tähän hinasi ihan puhtaasta ystävällisyydestä, olin puhelimessa jonottamassa yhteen yritykseen ja odotin, että yksi hyvä tuttu sieltä vastaisi, joten uskalsin vähän irrotella siinä samalla ja lätisin serkulleni (kiitollisuudesta), että "I love you, we (minä ja työkaverit) will love you forever, these cakes are wonderful, we love you, we will always love you". Tietysti en kuunnellut sitä puhelimen hälytysääntä kovin tarkkaan ja kesken valtavimman "I love you" -lurituksen kesken toisessa päässä vastataan puhelimeen. No, ei hätä tämännäköinen, ajattelin, koska siellä piti olla yksi kaveri. No, ei siellä tietenkään minun tuurilla se sihteeri ollut, vaan puhelimeen vastasi kyseisen yrityksen toiminnanjohtaja.

Ups.

Mulla oli hetken pasmat vähän sekaisin ja niin oli kyllä silläkin. Nyt se luulee, että mä rakastan sitä.

Tekevälle sattuu ja mulle varsinkin.

Noniin, Henna, kerropa mulle miten lyhyesti ja OIKEESTI TAJUTTAVASTI selitetään nollahypoteesi. Mä älysin jo Khii-testin. Ilmeisesti nollahypoteesin testaukseen voidaan käyttää myös t-testiä? Aion läpäistä TMP:n (eli kvantin). Aion!

Samoin TJK:n ensi viikolla. Henna osaatko kvantia ja tilastoja yhtä hyvin kuin kvalia? Olethan tutkimusmetoditukeni.

Olen vähän pöllähtänyt nyt, luettuani aamun kvantimenetelmiä. Mielialani vaihtelee toivon ja epätoivon välillä. Miksi näitä on niin vaikeaa tajuta?

Paitsi tutkimusmetodituki, sä olet myös ehdottomasti edustavin asiakaspalvelija ever. Rakastatko muakin, jos soitan kesken kakkupäivän teille? (mäkin muuten näppäilin työpuhelun eilen väärään kohteeseen ja aloitin puhelun "näin sitä on ihmisellä hyvä muisti, mutta niin kovin lyhyt". Toisessa päässä vallitsi hämmennys.)

Haski, harmiksesi joudun tunnustamaan, että niin paljon kun tutkimusmetodit onkin mun sydämellä, kvanti on mun ymmärryksen tavoittamattomissa.

Nollahypoteesi kuulostaa hyvin kaukaisesti tutulta (okei, okei, oon ehkä tehny siitä jotain esseevastausta), mutta että osaisinko selittää sen lyhyesti, oikeesti ja tajuttavasti? No way. Mun mielestä tosin t-testiä voidaan käyttää sen testaukseen. Miten? No idea. Kaavaa? No way man.

Periksiantamattomuus on kuitenkin hyväksi, moni tentti päältä kaunis ja läpäistävissäkin vielä. TJK ei oo puolikskaan niin monimutkainen, miltä se saadaan näyttämään, vaan lopulta ihan selvitettävissä oleva kokonaisuus. Nimimerkillä sain ruokaterapiaa tenttiinvalimistautumisen aikana (kiitos Matlishkselle siitä) ja voin kertoa, että edeltävä ilta oli yhtä epätoivoa ja maansamenettämistä. No, tentti meni läpi vaikken vieläkään tiedä mitään tilastoista tai siitä tieteestä, joka niiden takana piilii.

Vaikeatajuisuus johtuu siitä, että kvantia eikä tilastotieteitä ole tarkoitettu yhteiskuntatieteilijöille, jotka sattuu olemaan sosiaalitieteilijöitä.

Kiitän edustavimman asiakaspalvelijan 4eva -tittelistä :) Mä rakastan sua ihan vaikka soittasit kakuttomanakin päivänä ja voin sitä julistaa monilla kielillä, jos haluat? ;)

Myötätuntotsempit täältä. Hyvin sä vedät ja nollahypoteesi on varmaan perkeleestä tai ainakin läheltä, sen verran tajutonta se on.

Voih, tuli melkein ikävä kvalia.

Huoh.

Never again.

Mäkin rupesin taas vähän laiskaksi radin suhteen. Täältä käyn joka päivä lukemassa viestit, mut en oo kovin innokkaasti kirjottanu vähään aikaan, niin aattelin et nyt pitäis jotain laittaa ennen töihin lähtöä.
Niin siis muahan ahistaa se, et tyttöystävä jätti mut noin viikko sitten. Olin sen luona kuitenki viime viikon ja nyt kun tulin takas kotiin, ei mitenkään päässy ajatuksiaan pakoon ja rupes hirveesti ahistaan kaikki. Ei oikein jaksais kiinnostaa töitäkään tehä, mut minkäs voi, kun on pakko :) Onneks me ollaan kaveriväleissä vielä sen entisen tyttöystävän kans. Mut nytten eilen sanoin sille tosi pahasti ja pitäis nyt koittaa saada asiat jotenki korjattua.

Mut mitäs sit muuten... Pidän taas vaihteeks suklaalakkoa :D
Hiihtolomakin meni ihan mukavasti (vaikka aika maassa olin) loppujen lopuksi, vaikka ei tullu hiihdettyäkään.

Nonii, mut nytten lähen töihin.

Pitääpä tulla taas illalla jatkamaan.( Jos ehdin. Saattaa Jeesuksen kans pikkusen venähtää juttelut.)

Myötätunnot, Michel. Noi jutut on aina kurjia. Mutta hyvä, et oli kuiteski hyvä loma. Mullakin ehkä nimenomaan just sen takia, ettei tullu hiihettyä.. ;)

Henna, oot ilmiö. Oikeesti. Sun työkavereitten työnteko olis todennäkösesti paljon tylsempää, jos sä et ois siellä.

Haskin viestiä lukiessa tulee sellanen olo, että kiitos Jumalalle, mun ei tarvii ymmärtää sanaakaan tuosta viestistä! Ei siinä mitään, kannustan kyllä ja silleen, mutta yliopisto ei totisesti taida olla mua varten. Tsemppiä, Haski!

Mä kävin äsken Hesburgerilla. Kerrosateria on tarjouksessa. Taivaallista.

Hyvä Salla, niin sitä pitää. Kerrosateria kunniaan... Mäkin sinne vähän mielin mutta kun syömäkaveri oli jo täyttänyt sisälmyksensä valkosipulilohkouuniperunoilla. Niin joten joudun tyytymään kotitekoiseen hampurilaiseen Hesen valkoisella majolla. Sekin on hyvä.

Michel mä luulen että molemmille on ihan hyvä jos annatte tilaa toisillenne... Tie seurustelusta ystäviksi kun ei yleensä ihan hetkessä onnistu. Mut tsemppiä sulle.

Hannalle sympatiat. Ja Salalle huiskuti, huiskuti...

Henna - mun ruokaterapia palvelut on aina sun käytettävissä. :)

Minun uusi elämäni avoimempana Esminä sai pahan kolauksen, kun jouduin keskustelemaan melkein vieraiden uskonsisarien kanssa aiheista tuleva puolisoni ja armolahjani. Oli aivan karmeeta, mutta selvisin siitä silti hengissä.

Joo, ei ole yliopisto minunkaan paikkani. Mutta onneksi tulevan vahtimestarin ei tarvitsekaan sellaisia kouluja käydä.

Ruokavaliooni kuuluu nykyään puolen litran jäätelöannos päivässä. Se näkyy, ainakin naamassa. Ja siitä saa myös hyvin energiaa, joten suosittelen lämpimästi kaikille herkkusuille!

Kerrosateria tarjouksessa? Nam.

Voi Essi, voin kuvitella tuon tunteen ja tilanteen - onneksi selvisit hengissä. Elämä aina vähän avoimempana vaatii joskus tiukkoja hetkiä, mutta kyllä se siitä aukenee, rohkein mielin vaan.

Michelille myötätuntoilua täältä. Vaikea tilanne, mutta ei onneksi ylitsepääsemätön.

Esmin jäätelöannos kuulostaa kadehdittavan hyvältä. Mä haluan päästä tuohon vielä joskus. Tällä hetkellä en ihan voi asettaa sitä tavoitteeksi, mutta ehkä joku päivä sitten. Huoh.

Haskille sympatiaterkut täältä vielä ja lohdutus, että binomi-diskreetti-kaksoiskorrelaatiojakauma ei onneksi ole kuin ohimenevä elämänvaihe, että siitäkin jää henkiin. Kerro sitten, miten meni nollahypoteesit ja muut.

Matlish, kiitos, ruokaterapiapalvelut voi hyvinkin tulla tarpeeseen esimerkiksi yhden tähystyskäynnin jälkeen.

Salalle moi.

Mulla tuli ristiintaulukointi-blackout tentissä ja unohdin kesken kaiken että miten se riippuvuus havaitaan.

I suck at ristiintaulukointi.

Mutta jos muuttujana on kovakantisten kirjojen määrä vastaajan kirjahyllyssä, muuttuja on silloin suhdeasteikollinen ja havaintoyksikkönä kirjahylly, eikö niin?

Ja jos pituus selittää 16-25 prosenttia työelämässä menestymisestä, silloin korrelaatiokerroin on selityasteen neliöjuuri eli kyseessä korrelaatiokerroin vaihtelee välillä -0,4 ja -0,5 tai 0,4 ja 0,5 riippuen siitä onko riippuvuus negatiivista vai positiivista? Eikö joo, eikö joo?

Kyllä se läpi menee.

Mä kyllä tiedän ettei teistä oikeasti ketään kiinnosta ko. aihe, pahoillen avautumista joka ei ole verbaalisesti edes mitenkään räiskähtelevää. Borebore.

Jep, Kertsari tarjouksessa. Toivottavasti pitkään. Saatanpa tänäänkin hyödyntää sitä, koska tulin just en-kerro-täällä-mistä (huomaatteko, osaan sensuroida yksityiselämääni!) ja en oo syöny ja meille tulee kohta kaks miestä, joitten kans en halua hengata ja oon sen verran kanveesissa, etten taatusti laita ruokaa vaan itteni takia. Oon kohta satakilonen tällä syönnillä, mutta eikös sitä sanota, että lihavat on lepposia, so bring it on! (Älkää, ihmiset, loukkantuko tuosta, en minä pahhaa tarkota..)

Matlikshelle huiskutukset ja Hennalle moit. Kiva, kun ootte.

Ja Esmi, kuulostaa kyllä hyvältä tuon jäätelömäärän sisällyttäminen ruokavalioon, täytyypä ottaa harkinnan alle. (Like I said, bring it on!;)
Ja yhdyn täysin tuohon 'armolahja/puoliso' -keskustelun kamaluuteen vieraiden kanssa. Otan osaa.

Siu kaikille.

Pää pursuaa ideoita, suunnittelen täällä nimittäin häitä. Ei, en omiani tietenkään, vaan yhden kaverin. Minusta ja työkaverista tuli ylikaasot ja me saatiin päättää hääpäiväkin kaverin puolesta :) Nyt on teemavärit, ajankohta, paikka ja vieraatkin jo hyvin hallussa ja suunnitteluaikaa takana kokonaiset puoli tuntia. Tehokkuus, ystävät, vie tuloksiin.

Haski, hyvinhän sen tempun tentti kuului menneen! Jee :) Korrelaatiokertoimet oli kohallaan.

Ihan tosi, Henna, pääsittekö oikeesti kaasoiks?? Tai siis, että onks se oikeesti menossa naimisiin vai hommasitteko vaan työpäiviin täytettä..?!;) No mut siistiä kuitenki. :)

Sala, ihan oikeesti :) Nyt on niitten hääpäiväki lähes varmistunu ja työkaverini avomies oli ihan myöntyvä ollu, eli wedding planning on hyvässä vauhdissa. Mulla on tähän yllyttämiseen joku kummallinen voitelu.

Mun pitäis vaan mennä isoveljen häihin Juhannukseksi. (Väärä sanamuoto toi pitäis, kyllä mä innolla niitä häitä ootan :D)

Hennalla on kyllä joku käsittämätön taito siinä, että kaikki ihmiset sen ympäriltä: kämppikset, työkaverit, ystävät menee naimisiin... Tai ainakin melkein kaikki, sillä mä en tietääkseni ole menossa naimisiin. ;)

Häitä on tiedossa tässäkin suunnassa... Ainakin kahdet. Isoveljen häät missasin kun menivät jo joulun aikaa ilmottelematta sen kummemmin sukulaisille. Mutta pääasia että menivät naimisiin... :)

Tilitystä. Niin. Nyt saatte sitä kuulla.

Kyllä, olin grillillä(kin) ja ne hampurilaiset on luvattoman hyviä. Olen unelmoinut, että kodistani voisin avata vain ikkunan ja tadaa, siinä olisi grilli josta saisi tajuttoman hyviä hamppareita. Toistaiseksi tämä ei ole toteutunut (hartaasta polvirukouksesta huolimatta). Niin, saisipa hampurilaista.

Ja kyllä, lahnaus sujui oikein loistavasti, ja meinasinkin itseasiassa nukkua puoliksi lattialla. MUTTA...niinhän siinä sitten kävi että minä tuosta Jeesuksesta vähän innostuin ja sittehän se homma ihan repes käsistä. Oli kovin vinha ilta ja tulipa pojat luvattua Jumalalle jotain juttuja, joita olen jo katunut syvästi. Tai en edes ole. Mutta voisin. Ja ehkä en ihan onneksi ymmärrä niitä ihan täysin (siis en lähellekään tai olisin jo matkalla timbuktuun tai johonkin muuhun mukavaan paikkaan). Niin...en tiedä millä Jumala mua jujutti, että olin moisessa tilassa. Kaikkea sitä ihminen lupaakin. Ja jos vielä lupais ihmiselle, mutta minä oon sen verran hölmö, että lupaan suoraan "Pomolle". Kaikenlaista. Melkein olisi hampurilaisen paikka nyt. Niin...ja sitten jos tämä olisikin jäänyt tähän, vaan ei, ehei. Turha luulo, lurha tuulo. Eräs nimeltämainitsematon henkilö (jonka älykkyys on yhtä suuri kuin vihanneksen) löytää paria iltaa myöhemmin itsensä hieman vastaavanlaisesta tilanteesta, jossa Pomolle jälleen lupaa samoja asioita ja tuntee tuskaa mitä kummallisimmista asioista. Voi elämä. Ja jälleen seuraavana päivänä mietin, että voi ei. voi ei. voi ei. Olen vakuuttunut siitä, että jopa porkkanalla on suurempi älykkyysosamäärä kuin tällä nimeltämainitsemattomalla henkilöllä. Luvata vielä tuplasti. Idiootti. Saisinko menolipun Timbuktuun? -Kiitos.

VOi, ja minä olisin vielä päässyt sikahalvalla viikoksi epsanjaan...ja niin...minä hölmö en sitten lähtenyt. Tyhmätyhmätyhmä. Ja täällä minä olen ja palelen ja naapurissa on bändiharkat ja mun sänky tärisee kun niillä on mm. akustiset rummut siellä ja tämä talohan on tunnetusti todella hyvin äänieristetty ja silleen. Niin. Julma elämä. Täytynee syödä jäätelöä lohdutukseksi.

Niin. Tässä tilitystä erään aivottoman ihmiseläjän viimeviiko(i)sta. Kaikenlaista. Ja nytkin unelmoin hampurilaisesta.

Esmin jäätelöruokavalio alkaa hiljalleen muistuttamaan omaani sen kulta-aikana. Nykyään olen kovin penseä jäätelönsyönnin suhteen, mutta olen vakaasti päättänyt siinäkin tehdä parannusta. Lähden siis hyökkäämään pakastimeen.

Hieman vielä.

Katsoin juuri erään vaateliikkeen postimyyntikuvastoa (kaikki varmasti tietävät minkä), ja kun viimein totesin, että voi, onpa tässä kivan näköisiä vaatteita...hirmu kivoja... niin. tietenkin se osasto oli big and beautiful, eli, se siitä. Ihmettelinkin hetken, että miksi eräs paita saa yhden ihmisen näyttämään hirmu ison kokoiselta...ja mietin jopa hetken, että tekisikö se minutkin näyttämään leveämmältä. Selitys siis löytyi kun tajusin mikä osasto oli kyseessä. Ja ei, en ole siis tilaamassa edes ko paidan pienintä kokoa, joka sattui olemaan kokoa L. Saattaisin näyttää hieman säälittävältä pukiessani ko vaatteen päälleni. No. Se siitä sitten.

Jäätelöoperaationi päättyi kehnosti, edessä oli mm. karkkirasia, leipäpaketti ym. ja en päässyt jäätelöihin asti käsiksi.

Säälittävää.

Tämä vaikenee. Lopettaa tilittämisen.

Hyvä Meri, hienoa avautumista!

Minä voin jatkaa tätä loistavaa ketjua avautumalla tästä päivästä. Ensinnäkin harkassa oli vaikeita tilanteita, joista selvisin vähemmän loistavasti. Meinasin jopa kiukustua erääseen uskonsisareeni, jonka kanssa aamulla yhdessä rukoilimme varjelusta töihimme. No, onneksi maltoin mieleni ja sain hillittyä itseni. Olisi voinut olla hieno todistus meistä uskovista niille työntekijöille, jotka eivät vielä tunne Jeesusta. Sitten eräs mies häpäisi minut ihan julkisesti sanomalla, ettei noin pieni tyttö jaksa painavia laatikoita kantaa. Sain myös kuulla olevani pieni pirpana (se sanottiin kyllä ihan rakkaudella), joten nyt mietin omia nosto kykyjäni.

Ja sitten tämä ilta. Odotin niin paljon kaikenlaista kivaa, mutta mitään tajunnan räjäyttävää ei tapahtunut. Juuri ne ihmiset, jotka olisin halunnut tänään tavata, ovat kuka lie missäkin reissussa. Miksei ihmiset voi käyttäytyä juuri niin kuin minä haluan?

Kun elämä on ollut viimeiset pari viikkoa niin jännittävää, niin lataisia hetkiä on vaikea sietää. Ja oli tässä päivässä kaikenlaista hyvääkin, joten ei pidä liikaa valittaa. Joten kiitos Jeesus tästä päivästä!

Ja Henna. Mä annan mun isosiskon numeron sulle, niin sä voisit soittaa hänelle ja puhua avioliitosta, jos sulla sellainen lahja kerta on. Minä haluan kesällä häihin, enkä muutenkaan pidä avoliitosta.

Tämäkin lopettaa. Seuraava, olkaa hyvä!

Heräsin tänään 6.30, mikä on aika outoa, koska koko viikon olen odottanut viikonloppua. Nyt sitten syödä mussutan aamupalaksi keksejä ja pohdin syntyjä syviä. Jäätelö on valitettavasti loppunut johtuen siitä, että meillähän ei ole kunnon pakastinta, vaan jääkaapissa on ainoastaan pieni pakastinlokero. Sinne ei mahdu kunnon varastoja. Sitten itse asiaan. Mieltäni siis vaivaa omat unelmani, koska en tiedä, että ovatko ne Jumalan tahto minun elämässäni. En osaa taaskaan selittää asiaani hyvin, mutta haluaisin vaan välttää turhaa unelmointia.

Näyttää siltä, että päivästä on tulossa kaunis.

Ite heräilin jo 5.20, kun kaveri soitti ja sit en enää saanu unta. Taitaa tulla kahvintäyteinen päivä.

Mulla yleisesti ottaen jo, aika paljon on helpottanu ahistus mut välillä niin kun nytten, ahistaa ihan hirveesti. En tiedä, et mitä mä oikeen voin tehä :( Jotenki pitää vaan jaksaa elämässä eteenpäin. Onneks oon töissä, niin pystyy jotain koko ajan tekeen, et aika kuluis nopeemmin. Töissäki on vaan vaikee keskittyä, kun koko ajan vaan aattelee et miten mukavaa meillä oli tyttöystävän kans.

Muuten, tuli tässä mieleen, että onko kellään tietoa vapusta? Eli onkohan tulossa jotain samanlaista toritapahtumaa, kuin viime vuonna tms? Itse siellä viimeksi olin, mutta nyt kun en siellä Kuopiossa enää asu, en oo oikeen noista perillä.

Michel: Luulisin että Vappuna on melko samanlaiset kuviot,.. Jos meinaat sitä Ihme-aktiointia?

Kyllä mä sitä meinasin. Pitää kattoa jos sinne sit pääsis tulemaan.

Tilitystä jälleen.

Meidän naapurissa on jälleen bändiharkat. Tein jo vastaiskun ja ylistin Jumalaa täällä, mutta tuloksena oli se, että mun korvat hieman soi nyt. ups.Pieni tila. aivan liian pieni tila.

Nuo aloitti dingon levottomalla tuhkimolla (ou mai gaad...) ja nyt soittavat mitälie. Kaikenlaista.

VOi Esmi, osanottoni jäätelön loppumisesta. Mekin elettiin aikaisemmin pakastelokeron armoilla, ja meillä se varsinaisesti oli vain pakaste kouru, eli siellä ei edes mikään säilynyt tuntia pidempään. Sittemmin hankimme kunnon pakastimen, ja nyt on hyvät jäätelövarastot täällä. Mutta siis. Ymmärrän pakastelokero-vähän jäätelöä tilanteesi.

Toivottavasti saat jostakin korvatulpat. Mitä jäätelön puutteeseen tulee, niin onneksi kauppa on sentäs lähellä. Mutta ei olisi silti kannattanut totuttaa itseään jokapäiväiseen makeaan, sillä nyt tekee tuskaa olla ilman herkkuja. Ai niin, tein tänään ihan itse hampurilaisia ja ne olivat tosi hyviä. Voittavat grillin herkut 6-0 :)

Mitenkäs tämä meni taas niin ruokapainotteiseksi?

Tässähän vois ihan nälkä tulla, kun näitä lukee :D Kuitenki just tulin syömästä.
Just tuli mieleen et oon käyny hesessä viimeks syyslomalla. (mites se nyt sillai on päässy käymään?) Kuopion Rax tuli testattua vasta kuukaus sitten. Siellä asuessa ei vaan sattunu käymään. Nyttenhän asustelen keskisuomessa.

Menipä toikin ruokapainotteiseks :D

Kirjottelen tänne vaikken kuopiolainen oo syntyjäni enkä nykysinkään asu siellä. Noo, eipä kukaan oo kieltänykkään ;D