Jep, jos ne lapset olis omia.

Onko Haski menos kesäksi lappiin tai jotain?

Arskan näkyminen oli todella jee!

Mikä on ihmisen itsehillinnän taso, kun pitää töissä lukita suklaalevy kassakaappiin, ettei tuu niitä syötyä?, kyselee yks vähän epätoivonen täältä Kuopiosta.

Esmi, toi kotiäitiys kuulostaa tosi hienolta.

Siunaavaa tuo Esmin kotiäiti-henkisyys. Vau. Tuota ei ole nykypäivänä monella. Mulla ehkä oli vielä pari vuotta sitte, mut tällä hetkellä se on ehkä enemmänkin kauhuskenaario. Mutta kunnioitettavaa, Esmi!:)

Hehe, suklaat kassakaapissa.. I like your thinking, Dude.. ;D Moi sinne. Ja jep, mamavierailulla. Can you believe it? Ja siitä oli ehkä jopa hyötyäkin.

Mä oon ollu tänään yllättävän hyväntuulinen, aika jänskää. Heitin jopa läppää yhen inhottavimman ja hankalimman ja ärsyttävimmän Lähtis-asiakkaan kanssa ihan hymyssä suin. :O When did this happen? No more cynicism? Noh, katellaan ens viikolla. Lähen kohta venäjää opiskelemaan, en ollu viime viikolla, joten saa nähä mitä siitä tulee.. mutta tein jopa eilen vapaa-ajallani läksyjä ja kaiken maailman tehtäviä siitä kirjasta, ja se se vasta on jotakin!:)

Iltaan.

Ai niin, ja jep: kevät on täällä!!:) Hurraa.

Kiva kun löyty tällanen ketju. Oon ite asunu Kuopiossa ja nyt viikonloppuna kävin pitkästä aikaa :D

Asuit siis ennen Kuopiossa, mutta tällä hetkellä Jyväskylässä etkä kuulu mihinkään seurakuntaan? Hyvin tuttua! Joten teretulemast vaan tänne aikuisten akkojen pölinäpalstalle :)

(Mitä ihmettä minä täällä taas teen? Aloitan nettipaaston joku kaunis päivä.)

Ja Henna, voit lähettää mulle sen suklaan, niin se lakkaa kiusaamasta sua. Mä olen erikoistunut suklaan tuhoamiseen. Mutta hyvä, että teillä on se kassakaappi.

Kommentoin lisää tuonnempana, mikäli ehdin.

Tänään teen yhden ihmisen toimintatutkimuksen ja selvitän, vastaako yksi sosiaalityöntekijä kolmea ap-sihteeriä. (Palkkaus ei vastaa, mutta sehän me kaikki tiedettiin).

Meitä on normaalisti kolme täällä, mutta tadaa, tänään vain minä.

Nytkin on jono, mutta pidän puhelimen luuria korvalla, niin näyttää kun ois vähän muuta tekemistä ku kohdata asiakkaita ja voin rauhassa kirjottaa tänne :)

Pakko mennä.

Fantastista päivää kaikille. I'll sure have one.

(En oo vielä ratkassu, miten pääsen kaupunkiin kahdesta kolmeen, mutta tämähän on vaan selkeä järjestelykysymys, joka vaan odottaa vastausta)

Ja murtaudun suklaavarastolle ihan heti ei tästä muuten tuu mitään.

Ja suklaavaraston saa tänään ahmia, koska ei oo mitään tsänssiä pitää ruokista. Eli se on ihan ok. On!

Tutkimustulokset so far: kyllä, yksi sosku = kolme ap-sihteeriä.

Suklaat on syöty.

Mynthonitkin melkein.

Buranat loppu jo alkumetreillä.

jouhei, roope muuttaa kuopioon pariks kuukaudeks huhtikuun alusta lukien!

Teretulemas Roope.

Henna - musta se on aika siistiä, että pystyt tekemään kolmen ihmisen hommat yksinäsi.
Taivaanlahja vai mitenkä se oli? :)

Sairaalloinen, se se oli :)

Jep, Kuopioon vaan Roope, kyllä tänne mahtuu.:)

Jeesuksen oma, mukava että tykkäät ketjusta, jää toki rupattelemaan.

Henna, kuinka sulle aina käy noin?! Sä pystyisit varmaan pyörittämään yksin koko sitä rakennusta jos ois pakko, oot sen verran tehari. Mut jep, suklaavarastolle vaan, kipin kapin. Siu.

Nyt ei voi jäädä jaarittelemaan, mentävä kohtauksille Meripeikon kanssa. Täytyy ehkä palailla astialle myöhemmin.

Mä oon sairausmagneettien työkaveri ja tosi hyvilläni siitä, niinku voitte arvata.

Alan rukoilla täällä kovaan ääneen tästä lähin ja paastotakin ja jos ei rupee jokainen työkaveri parantua ja tulla uskoon, niin jo on kumma. (Noniin näsäviisaat, ei se tietenkään minun rukousteni seurausta ole, ikään ku voisin ketään parantaa tai pelastaa, mutta todennäköisemmin ne uskoon tulee ku rukoilen)

Saan kohtauksen.

Oon opetellu tänään juoksemaan korkkareilla, hymyilemään, vaikka sattuu, huutamaan asiakkaitten perään että "hei sinä punatakkinen mies, sun avaimet jäi tänne ja jos vielä teetät mulle lisähommaa, saat tulla ite tähän istumaan", roudaamaan pöytiä itsekseni samalla kun pitäis olla kolmessa paikassa myös jakautuneena varmaan, syömään suklaata ahmimalla, vastaamaan puhelimeen, että "hei kuule, soittelenpa takaisin tuossa viiden tunnin päästä, nyt on vähän kiire", valehtelemaan, että pärjään mä, ei hätää ja unohtamaan kaiken, mitä oon just luvannu.

Että ei hassummin. Harvemmin sitä oppii näin montaa asiaa yhtenä päivänä.

Sit joku siellä viisastelee, että punk, miten sä muka täällä ehdit sitten kirjottelemaan ja roikkumaan. No, punk oot ite, mä oon kymmensormi-ihme ja kirjotan tosi nopeesti, luurin ku laittaa korvalle, asiakkaat luulee, että ne ei voi häiritä and look, mä oon uskova, että kai sä iteki tiiät, miten radiin kerkee vaikkei pitäis keretä.

Joo, tiiän, radi kirjotetaan isolla.

Mä oon raastavinta seuraa, mitä tiedän.

Ymmärrän perisuomalaisen "ei pidä nuolaista ennenku tipahtaa" (slangitukset kirjoittajan) sananlaskun syvimmän olemuksen nyt kun kuulin, että työkaverit ei tule vielä huomennakaan töihin ja minä jo kerkesin ajatella, että selvisin.

Ei siinä mitään, mutta huomenna on kuun viimeinen päivä.

Ai mitä sitten? No se, että laskutukset pitää tehdä huomenna ja mä oon sosiaalityöntekijä. Tai siis en oo, mutta voisin olla.

Ai mitä sitte? No se, että mähän en tajua numeroista mitään muuta ku sen, että Jeesus on ykkönen.

No, Henna koitahan kuitenki jaksaa ja siunausta sulle.

Jeesuksen oma, kiitos. Kyllä mä selviin ja Jumalahan on aina hyvä.

On vähän tekemistä oman pään kanssa tänään, mutta armoa armon päälle niin kyllä tämä tästä.

Henna, sinä tiedät näemmä kaikista oleellisimman asian numeroista. Toivottavasti saat lisää suklaata, että jaksat rehkiä (jos siis mahasi kestää sitä).

Eilen oli hauskaa pitkästä aikaa, joten odotukset ovat korkealla tämänkin illan suhteen. Jos on pitkään ollut sellaista ihan tavallista, niin sitten se kivuus tuntuu oikein kivalta, kun sellaista saa kokea. On kivaa kun on kivaa!

Ja mulla on nyt imuri: kallis, keskikokoinen, hyvä, söpö, mahtuu just ja just komeroon, siihen saa pusseja, 2-vee takuu, joten oikein pitkää ikää sille tai sitten se saa luvan mennä rikki nyt heti.

Pitkää ikää Esmin imurille.

Suklaata ei oo, mutta eipä oo tilitystäkään kun mun työkaveri raahautu töihin. On siis edelleen olemassa lähimmäisen rakkautta, aitoa solidaarisuutta ja "kaveria ei jätetä" -henkeä ihan maailmankin keskellä. Tänään on kivaa olla sen kohteena.

Olen ratkaissut Kyynisen K******** (sukunimeni) mysteerin kuin Neiti Etsivä konsanaan ja tästä on kuulkaa kiva lähteä eteenpäin.

Luvassa äärimmäistä julmuutta, joka lientynee lempeyden esiasteeksi tuossa 50 vuoden paikkeilla. Eli kanssaihmiset, kärsivällisyttänne kaivataan, minun myös.

Perjantai-iltapäivät on mun elämässä yleensä niitä hervottomimpia.

Tai ainakin tällä viikolla.

Pitäis ohjelmoida hissejä, mutta eihän tästä tuu ku nettisurffausta ja hysteriaa. Apuaaaa.

Viikonloppu on ehkä tämän hetken onnellisimpia asioita. Kivat vaan niille, joilla alkaa loma. Jos teitä yhtään kiinnostaa, niin mä en tykkää teidän lomista niin kauan ku mä en tiedä, mikä hiihtoloma on.

Kuka muutenkaan jaksaa hiihtää?

(Vastaus: minä. Hiihtäisin vaikka maan ääriin, jos vaan lunta riittäis Siperiaa lähempänä)

Mittään ei tapahdu missään.

Näyttää siltä, et tää alkaa mennä Hennan yksinpuheluksi. Pakko siis iteki kirjottaa tänne jotain, vaikkei mitään asiaa ookkaan.(ei taida koskaan olla :D)

Pitäis lähteä sunnuntaina matkustelemaan toiselle puolelle Suomea. Huomenna vielä töitä...

Jeesuksen oma, tää on monesti mun yksinpuhelua, mutta se kuuluu asiaan - tää meidän tsätti täällä on just sitäkin varten, että voi vaikka kirjottaa omaa henkilökohtaista elämänkertaansa päiväkaudet ja on silti ihan kiva :)

Ensin tekee viikon töitä hulluna odottaen viikonloppua ja unta ja sitten kun se viikonloppu tulee ja ois uniaikaakin, uni ei tule.

Okei, se saattaa johtua myös siitä, että nukuin kahden tunnin päikkärit alkaen klo.19, että joskus tollasilla rajattomilla uniajoilla voi olla vaikutusta yöunen saapumiseen, mutta en nyt oo ihan varma.

Teen henkilökohtaisia kuolemantuottamuksia Jumalan yllyttämänä ja se jos mikä on kivaa. Trapetsitaitelijalta vaaditaan riskinottokykyä, opin sen tänään.

Laitampa itekin jotai tänne ex-kuopiolaisena :D
Taitaa tää olla suosituin ketju tässä Radissa :D

Hei tulin sanoon vaan et sunnuntai ja hereillä ja menossa juhlimaan intialaista jotain eli syömään hyvää ruokaa. Oisin halunnu lukee teidät kaikki läpi mut en vaan jaksanu. Ehkä myöhemmin. Ehkä.

Esmi, en tiedä mistä kuulit, mutta joo Lappiin :D Enkä vaan kesäks vaan toistaiseksi määrittelemättömäksi ajaksi, mies meni jo, minä meen perässä. Ensi vuonna sitten Herra tietää minne. Jalkapallo vie. Elämä on jännää.

Jee, taas uusi immeinen täällä!

Minun täytyy ihan julkisesti tunnustaa, että olen aliarvioinut helluntailaisia tosi pahasti. Koska omalla kotipaikkakunnallani on niin ahdistava helluntaiseurakunta, olen tuominnut koko Suomen helluntaiseurakunnat samanlaisiksi paikoiksi. Mutta hellarit onkin just hyviä, samoin kuin vapikset, metrolaiset jne.

Jumala on muutenkin avannut silmäni näkemään monia asioita ihan eri tavalla kuin ennen,
esim. oman tulevaisuuteni. Jumalan ajatukset ja suunnitelmat ovat niin paljon korkeammat, että ihan hävettää omat pienet ajatukseni. Olen pitkästä aikaa juopunut rakkaudesta, joten voisin varmaan kirjoitella koko päivän tänne Jumalan ihanuudesta ja siitä, kuinka mahtava Hän on! Ja Hän on myös varannut meille kaikille niin kivoja yllätyksiä, etten tiedä mitään sen jännittävämpää, kuin olla Hänen omansa. Elämä on suuri seikkailu.

Joten siunattua sunnuntaita kaikille, ja odotetaan ensi viikkoa oikein innolla!

Täällä Sala, Äetsän kirjeenvaihtaja. Toisin sanoen, saavuttiin juuri Äetsään, on sillä tavalla aika virkistävää olla vähän niinku keskellä ei mitään ja irti kaikesta. Eipä siinä, luulen, että tiistaina on jo ihan mukava taas palata kotiin, oon nääs vähän kehno reissaaja. Mutta kiitos Jumalalle, tämä viikonloppu on takana ja sitä ei tuskin koskaan tarvitse elää uudelleen, oli se sen verran epämiellyttävää elää läpi. Kohta saunaan pitkästä aikaa ja sit voi pyyhkiä koko viikonlopun muistista.:)

Henna, toi sun työtilanne oli kyllä ihan uskomaton.. toivottavasti ne on ens viikolla jo terveitä.

Ai mut nyt tuli kiire, täytyy jatkaa myöhemmin.