Esmi, se koko homma meni siis niin, että vr toimitti repun löytötavaratoimistoon ja ne laitto sen mulle postissa. (Se on tullu tänään, aion noutaa sen illalla:) Ja siitä perittiin jotain säilytysmaksuakin postikulujen lisäks ja varmaan vielä korvaukset työntekijöiden henkisistä kärsimyksistä ym.. mut eniveis, se on palannut kotiin, I'm happy.
Ja myöskin komppaan kannustuksia Esmille! Ole rohkea!

Meripeikko, tuo vertaistuki ryhmä kuulostaa kyllä tosi hyvältä. Täytyy kyllä ensin testata majoneesittomuutta hesessä, mutta eipä olisi tuokaan hassumpi vaihtoehto. Palataan astialle.

Huoh, meillä on hirvee vuori tiskiä.. kaikki lautaset on likasia eli viimestään aamulla on tiskattava.. :( tosin elättelen toiveita, että husband hoitais ne tällä kertaa, vähän jo vihjailin sille..!;) Toivotaan.

En tiedä, miten säälittävää nukkumispakoilua on se, että käy lauantaiyönä lukemassa työsähköpostia ihan vaan keksiäkseen jotain tekemistä.

Tarttis varmaan tehdä jotain.

Tänäänkään en halua nukkumaan enkä varsinkaan halua herätä huomenna töihin ennen ku päivä edes alkaa. Boring.

Katsoin tänään laatuelokuvia ja taidetta samaan DVD:n ympättynä, not bad.

Tämän päivän kummallisuus: siviilisäätyäni kysyttiin noin seitsemän kertaa. Tämän päivän vielä kummallisuudellisempaa: vastasin yhdelle, että "just dream on, I'd be a bitch anyway". Vasta kotona mietin, että olikohan se nyt parasta mitä siinä hetkessä keksin. Oli se.

Jee, tuo kitara on mitä kaunein ja kuvaa mua mitä parhaiten.

On aamu.

Taitaa olla päivä jo. Mun piti lähteä tänään heti aamusta töitä kyselemään, mutta on niin kooma (Hennalta opittu termi), etten taida pystyä. Kitara. Minkä takia sulla on siellä kitaran kuva?

Enempää en kykene avautumaan, vaikka asiaa kyllä piisaisi.

Mäkin voisin avautua, mutta päänsärky pitää minut hiljaisena. Ehkä ajatus ei juokse?

Jee, mä oon opettanu Esmille uuden termin. Kivaa. Matlishkin oli oppinu jonkun mitä se käytti viikonloppuna julkisesti. En tietenkään nyt just muista mikä se oli, mutta tunnistin sen omakseni.

Kitaran kuva? Sehän on niin mua. (Joskus mietin - viimeksi perjantaina - että ajoittain tulee sellanen olo, kun ei olisi miksikään hyödyksi Jumalan Valtakunnassa, jos ei ole liiemmin kiinnostunut tai lahjakoitunut musiikista/musiikissa kun tuntuu että koko loppu Valtakunta on. No, tottahan se ei ole ja hyvä niin. Ehkä siksi semi-ironisesti ja itseäni huvittaakseni myös tuo kitara tuossa.)

Matlish, mikä ihme se lause oli, minkä olin sulle opettanu?

Henna - en yhtään muista. Kun en muista tilannetta johon sen sanoin...

Ja niin mä saatan skitsahtaa pahasti seuraavan kerran kun joku kysyy: "are you married" tai muuten vaan kuvittelee/ toivoo/ yrittää saada musta jonkin sortin tyttöystävää tai jotain. Kiintiö epätoivoisiin miehiin on pahasti ylittynyt vähäksi aikaa. Onni on, että yksi vakioasiakkaista ei ollut tänään lähtärillä ja mä sain vähän huohahtaa. No kyllä tämä taas tästä...

Vai on tytöillä kysyntää!

Henna, jos joskus menet naimisiin afrikkalaisen miehen kanssa, niin lähetä mulle hääkuva, jookos? Ja sä osaat sentään laulaa, ja muutenkin mulla riittäisi asiaa aiheesta kellä niitä lahjoja on, ja kellä taas ei, mutta yritän tehdä parannusta aiheesta itseni vertaaminen toisiin, joten en jatka enempää.

Minä olin tänään luistelemassa. Yhtä kompurointia lukuun ottamatta pysyin pystyssä, ja sitäkään ei olisi tapahtunut, ellei jäässä olisi aina niitä typeriä railoja.

Esmi, sitä kuvaa saat odottaa ikuisuuteen asti ja silti oisit oottanu turhaan :)

En aio mennä naimisiin afrikkalaisen miehen kanssa.

Tuo ei ole sitten mitenkään rasistinen kommentti, jos sitä luulitte.

Sun pitäis joskus lähteä luistelemaan Meripeikon kanssa. Siinä ei paljoa kompuroida ja hankeenkin voi luistella ihan sujuvasti ja vauhdilla. Oon todistanu sitä.

Tuun tänne hengittelemään kun on niin älyttömiä asiakkaita.

Yhdelle sanoin tyynesti, että kuule kaveri, jos haluat alkaa hankalaksi, oot ihan vapaa, mutta tiedä, että sun auto on sakkopaikalla ja mua ei kiinnosta se yhtään enempää oli sun mielipide mikä tahansa.

Se uhkasi lähteä kotiin.

Mä sanoin että ole hyvä.

Siis mielessäni, en ääneen.

Tuo kitara naurattaa mua vieläkin.

Otan sen pois sitku se ei enää naurata.

Menee ehkä 32 kuukautta tai enemmän.

Esmi - Tuota ei voi ilmaista noin kun ne äijät on kaikki a. ikäloppuja b. säälittäviä c. ei suomalaista elämän menoa ymmärtäviä. Joten nämä edellä mainitut varmaan yrittävät jokaista, joka on tunnistettavissa naiseksi. Me ollaan vaan satuttu olemaan paikan päällä...

Mulla piti olla tänään ohjelmassa kahden muksun päiväkodista haku ja matkustamista niiden kanssa linja-autolla sun muuta. Mutta se peruuntu. Harmi parin alle kouluikäisen pojan seura olisi voinut olla kovin virkistävää - pienissä määrin. :)

Pikkumuksujen seura on pääosin virkistävää, aamen. Minun muksun tapaaminen kerran viikkoon on ajoittain päivän ja viikon pelastus. Kaksi tuntia mä oon onnellinen ja sit jos tapaaminen pitkittyy, alan muistuttaa läheisesti hermorauniota. Pienissä määrin siis tämäkin onnellisuuskokemus on nähtävä.

Aamen myös tuohon Matlishksen ensimmäiseen kommenttiin.

"I'd be a bitch anyways" soi mun päässä. Hymyilyttää vähän.

Tuo kitara on kyllä suloinen.

Voisinkohan avautua kämppiksestäni? Hän on minua pari vuotta vanhempi, opiskelee yliopistossa ja soittelee harva se ilta äidillensä parkumispuheluita. Eli kahta ensin mainittua asiaa lukuun ottamatta hän on kuin ilmetty minä.

Oon muuten miettiny sitä, että aina sanotaan, että "lapset on kivoja niin kauan ku ne ei oo omia", mutta sen sanoo aina sellanen, jonka omia ne lapset ei ole.

Mutta äidit, jotka ihan oikeesti rakastaa niitä lapsiaan ja on eläny sen yhdeksän kuukauden odotusajan (oikeesti, odotusajan) ja kaiken muun läpi joka solullaan ja unelmoinu sen lapsen tulevaisuuden ja elämänkin, tykkää niistä lapsista ihan aidosti pääasiallisesti koko ajan, non-stop, aina ja välillä vaan menettävät hermonsa ja miettivät, että voi näitä meidän muksuja. Mutta ne ois ja on valmiita kuolemaan niitten lasten puolesta ihan millon vaan ja suojelemaan niitä kaikelta, mitä ikinä ne keksiikin pelätä.

Ja lopulta, eikö me kaikki oltais? Vaikkei ne edes ois omia?

(Laskematta Meripeikkoa tähän mukaan tietty. Siis ihmisenä, äitinä. Ei lapsena. Eiku miten?)

Oho, Esmin kanssa taas yhtä aikaa. Avaudu toki!

Joittenkin äidit on niitten parhaita kavereita.

Niinku esim. mun.

Aamen, tuo kitara on sulonen. Ja Esmi, mitä se sun kämppis opiskelee? Se voi kertoa paljon tästä harva-se-ilta-harrastuksesta.

Voi, minä haluaisin hoitaa vauvaa! Nyt kun joudun elämään ilman Olli-Kollia, niin en tiedä että mihinkä kaiken hoivaamisviettini tuhlaisin.

Voiko täällä paljastaa liikaa kämppiksestään?

Esmi, osta marsu. Mä voin järkätä sitten hautajaiset ihan omakustanteisesti.

Kämppiksistä voi paljastaa liikaa, oot oikeessa.

Mun kaksi, eiku kolme entistä kämppistä tosin on täällä ja ne paljastaa ihan omaehtoisesti sellaisia asioita, mitä näkevät hyväksi, että mulla ei tietääkseni ole tässä suuret riskit.

Nythän mulla ei ole kämppistä, että riskit on sitäkin pienemmät.

Älä kerro sitä opiskelualaa, en halua tietää liikaa.

Olen yrittänyt jo kolme kertaa soittaa eräälle henkilölle, mutta hän ei vaan suostu vastaamaan. Huoh!

Nykyään leimataan tosi helposti rasistiksi. Minullakin on ihan omat mielipiteeni Suomen maahanmuuttopolitiikasta, mutta taitaa olla parempi pysyä hiljaa.

(Ihan välikommentti. Esimies ei osaa sanoa sanaa "nappula", se puhuu koko ajan "nappilasta" ja mua naurattaa välittömästi ihan kamalasti.

"Painanko minä nyt tästä nappilasta?", se kysyy.
Mua naurattaa niin, etten pysty vastaamaan yhtään mitään. Yhtään.

Mullakin on mielipiteet tuosta maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikasta ja varsinkin yhdestä jos toisestakin kansakunnasta, mutta olen päättänyt olla hiljaa niin kauan kunnes mulla on Kristuksen kaltainen sydän. Sillä välin äpisen vaan Jumalalle ja totean joka kerta, että voi hitsi, oon niiiiiin väärässä.

Hetken kieltämättä mietin ton kitaran ja Hennan yhteyttä, mutta ei kait siinä, ihan hyvät perusteet. ;) (niinku Hennan muka tarviis tekemisiään perustella, mut kuitenki..) Mun kone ei anna laittaa tänne ainuttakaan kuvaa. :/ En pysty klikkaamaan siitä 'lisää kuva' -kohasta, niin enpä sit saa yhtään kuvaa laitettua. Apinasuodatin, perhaps?

Mä kirjotin tänne viestin jo eilenki, mut sit nettiyhteys katkes ja kaikki hävis. Ärsytti ja en jaksanu kirjottaa uudestaan.

Aamenet tuohon Hennan 'äidit kuolis muksujensa puolesta' -pohdintaan. Ja vaikka muitten mielestä ois miten raivostuttava muksu tahansa, niin ei se äiti sitä vaihtais mihkään. Unbelievable. Is that a connection or what?! Mä olin eilen mamavierailulla Julkulassa, se oli ihan mukavata, yllättäen. Se isompi muksu huuti mua jatkuvasti nimeltä, noheva likka muutenki. Ja rohkenin jopa pitämään pikkunyyttiä sylkyssä, eli en ehkä oo täysin toivoton. All together, not that bad.

Täällä ois nyt niin monta juttua, mitä pitäs kommentoida, mut en taida ennättää kun nettiyhteys varmaan taas katkee.. noh, näköjään just katkes. :( Mutta kuulostais kuitenki siltä, että ainakin Hennan ja Matlikshen osalta ne pirskeet oli ihan antosat, eller hur?!;D

Mikä olisikaan sen ihanampaa, kuin oma vauva? Saisi olla vaan kotona sen kanssa, käydä päivisin puistossa kävelyllä ja osallistua vauvakerhoon. Kotiäiti, minun unelma-ammatti! Mutta Jumala onneksi pystyy poistamaan kaikki pakkomielteeni, jos en lasta tule saamaan.

Joo, ehkä minäkin suhtaudun väärin pakolaisia kohtaan. Tiedä mitä kaikkea hyvää siitä seuraa, kun Suomi on parin vuoden päästä täynnä somalialaisia. Somali herätys?

Ja tytöt, on olemassa myös äitejä, jotka kykenevät jopa murhaamaan omat lapsensa. Ja kaikkea muuta pahaa. Mutta senhän te toki tiedättekin, en edes tajua, miksi halusin sen tänne lisätä ja pilata muuten niin ihanan keskustelun.

Henna. Minä oivalsin jotakin hienoa: jos kerta kitara on suloinen ja kuvaa hyvin sinua, niin silloin täytyy sinunkin olla suloinen! Ja kansa sanoo Aamen!?

Miksei uni tuu? Tule, uni, tule, kiss kiss (ei pusuja, vaan sitä ääntä, millä houkutellaan kissaa.)

Voi Victoria, kuinka ihanaa! Olen niin onnellinen hänen puolestaan. Aivan kyyneleet tulvahtivat silmiini, kun kuulin tämän loistavan uutisen!

Mieletön kommentointivyöry oli mielessäni eilen, mutta aamu saapui ja mieleni tyhjeni.

No, lyhyestä virsi kaunis (varsinkin jos on tuntematon virsi ja sellanen mitä ei osaa).

Sala, mamavierailulla? Cool. Pikkunyytit on suloisia, kiva että teillä synkkasi :) Bonding, you know. Omien lasten kanssa sitä taitaakin sitten bondautua vähän syvemmällä tasolla. Varsinki ku ne kasvaa napanuoran päässä tosi bondattuna 9 kk.

Esmi, kyllähän niitä onnettomia äitejä on, jotka ei oo musta mitään muuta ku äitejä nimeltään, mutta sydämet on siitä kaukana, jotka siis tappaa lapsensa tai kiduttaa tai ei vaan hoida eli on täysin välinpitämättömiä. Lapsiperheyksikössä näki monenlaista vanhempaa ja ai että. Yleensä ottaen niillä "huonoilla äideillä" on oman itsensä oleminen ja eläminen lapsen elämää tärkeämpää ja ne on tajuttoman itsekkäitä, mistä johtuu kaikki se epä-äitimäinen käyttäytyminen. Toki siellä on mielenterveys- ja päihdeongelmaisia myöskin ja tiedän äitejä, jotka rakastaa huumeita ja viinaa lastaan enemmän.

Kiero maailma, let me tell ya.

Okei, miksi keskustelen lapsista ja äideistä? Siksi, että tekin.

Tänään oli valoisaa ensi kertaa sitten viime kesän ja on niin täydellistä tämä kevätelämä että jee. Haski, mieti, saat tuijotella yötöntä yötä koko kesän. Mäki haluun!

Victorialle onnea. Vissiin aika kivaa olla prinsessa ja kaikkien katseitten alla ja sitten vielä suunnitella kuninkaallisia häitä, joita ei muuten koko maailma seuraakaan :) Kivat siis Victorialle. Ja mikäs sen äijän nimi oli...ettei se ollu raamatullisesti Daniel?

Esmi, haluisitko sä olla sitten kotiäiti niinku 24-7 aina? Silleen, että se ois sun päiväduuni ja aina ois lapsia ympärillä?