Esmi, helmi mulla on :) Samoissa hinnoissa vuokrat liikkuu Kuopiossa ja Jyväskylässä, mulla on vaan ollu supersiunaus tuon asunnon kanssa. En tiedä vaikuttiko siihen se, että silloin meitä oli useampia siihen muuttamassa ja Jumala halusi osoittaa hyvyyttään mun kämppiksille vai oliko siinä sitten pidemmän tähtäimen suunnitelma - hyvin on kuitenkin pullat uunissa. (Peeäs, vihaan tuota sanontaa ja tuosta minun skeptisyydestä voidaan todeta, että hohhoijaa miten lapsellista Jumalan pienentämistä)

Mutta siis Esmi valtavan hienoa, jos vaan vielä työpaikka aukeaa - kaikinpuolin kuulostaa tuo
asunto ja seurakunnan läheisyys ja kiva kämppiskin hyvältä! Jee :) Jumala on uskollinen, eikö?

Tavallaan mäkin haluaisin muuttaa. Tai kai vaan sen uuden ja laittamisen takia. En mä tuosta asunnosta mihinkään halua lähteä. Sitä paitsi: sen sijainti on aivan loistava.

Joo mä suren kyllä kunnolla. Ja haluankin surra kunnolla, kun siten se asia tulee käsiteltyä eikä tule vastaan sitten joskus nelikymppisenä kun lemmikkimarsu kuolee tai tapahtuu jotain ylipientä ja yhtäkkiä onkin kriisi päällä. Asiat pitää käsitellä ennen ku ne kapseloituu (kiitos traumapsykologian opintojen) ja muutenkin kohdata. Ja nämä sukulaiset, jotka on alle vuoden aikana kuolleet on yhtä lukuun ottamatta olleet nuoria ja se jotenkin tuntuu vaikeemmalta kun vanhan ihmisen kuolema, vaikka ei se yhtään sen enemmän väärin mitenkään oo. En käsitä sitä, kun jotkut puhuu, että sen ja sen kuolema oli epäreilu - ei ole! Jos me ei voida syntymäämmekään määrätä, niin miten sitten kuolemaa? Eihän se elämä siinä välissä ole muuta ku lahjaa ja miten sen menettäminen vois olla epäreilua kenenkään kannalta?! Siltä se voi tuntua, mutta niinhän se ei ole.

Mutta niin. Minä olen surija, kriiseilijä ja hankala näissä asioissa kaikilta kannoilta katsottuina. Muitten hälläväliä -asenne tai muu sellanen omituisen ohut välinpitämättömyys tuntuu tosi etäiseltä. (Olen äitini tytär, ja isäni myös, että se kai selittää nämä seikat)

Mullakin on ehkä toisinaan vaikeuksia käsittää se, et kun joku kuolee, niin sitä ei oikeesti enää ole olemassa (niinku tässä elämässä). Mutta toisaalta oon tosi jäävi sanomaan, kun ei multa ole läheisiä pahemmin kuollu. Mummo kuoli, kun olin seittämän, joten silloisesta reaktiosta ei vielä kovin suurta analyysiä voi tehdä. No joo, enpä taida mennä syvemmälle tähän aiheeseen.

Jep, luulisin et tapahtu isoja, mutta en oikein osaa varmaks sanoo. Täytyy palailla astialle joskus myöhemmin.

Puolen tunnin päästä venäjän tunnit. Jee. Ei nyt oikein huvittais (taaskaan), mutta jos en tänään mee niin tiiän että ens viikolla huvittaa vielä vähemmän.

Mä siis niin rakastan aamuja, jollon herään pari tuntia ennen kellon soittoa työkaverin viestiin, jossa se kertoo, että on kipeänä ja minun pitää nousta sillä samalla sekunnilla ja kiitää töihin sitä tuuraamaan. So here I am ja oon ollu jo puoli tuntia ja saanko kertoa, että heräsin kesken unien, jotka oli lyhyet kun ei nukuttanu illalla ja ja ja...huoh.

Kyllä mä selviin.

Aion kirjotella tänne jokaisessa sopivassa välissä.

Voi Henna poloinen, Henna poloinen. Myötätunnot on lähes sun puolella. Ainakin osittain. Minä puolestani olen tässä viettänyt rauhallista aamua ja ah, kun on ollut mukavaa.

Joopa, nyt on kahvin aika. Sit alkaa asteikkojen jamittaminen. Sairasta? Ehkä. Outoa? Kyllä. Hullua? Totisesti.

Pitäis varmaan alkaa harrastaa aikasia aamuja enemmänkin. Tosin herään joka tapauksessa ennen kahdeksaa aina, että kai sekin lasketaan aikaiseksi.

Valituksen aiheet just nyt: nälkä (eikä ruokatuntia lähimaillakaan), töissä tosi hiljaista (eli samalla hieman puuduttavaa eikä ilmaista aamupalaa, bummer!), täysi päivä (taas) ja koti on kaaoksessa (hyvä puoli pitkässä työpäivässä: ei joudu sitä kattelemaan, hitsi, tämä ei kuulu valittamislistalle)

Kiitoksen aiheet just nyt, tasapainoksi: ruokatunti koittaa vielä (ihan niinku Jeesuksen paluukin, väistämättä), Runebergillä on päivä tänään (eläköön suomalainen kulttuuri ja kirjallisuus), Prismassa on appelsiinialennus (ja hernekeitto myös, vink vink kaikki ihmistenruokkijat - älkää kysykö, miksi sellainen flash, että aiotte tarjota hernekeittoa Lähätillä joku päivä), huomenna on saamelaisten kansallispäivä (saamelaisuskovat on maailman innostavimpia Jeesuksen omia), tänään on pullapäivä (JEEEEE!).

Ja joojoo, totta kai oon kiitollinen elämästä ja Jeesuksesta ja siitä että on uskossa. Kyllä me kaikki nämä tiedetään.

Aijoo, kiitos Meripeikko tuosta myötätuntopuuskasta. Melkein ulottui tänne asti :)

Apua, oliko mulla enemmän kiittämistä ku valittamista? Mitä ihmettä mulle on tapahtumassa??

Sala muuten, kiitos tulkkauksesta eilen. Toivottavasti se ei ollu liian turhauttava setti?

Oh man, kirjoitan yhden lauseen viestejä.

Teen siitä parannusta. Nyt kato ihan heti, enkä huomenna.

Tuo "kato" tuo aina mieleen Glory Backmanin.

Come on, praise God, you know!

Henna - sympatiat sun puolella.
Jos yhtään lohduttaa niin mäkin riuhdoin itseni sängystä jo seittemän jälkeen...

Mun pitäs lähteä tuossa kohta lauleskelemaan ja tod. näk. järkyttämään mun opettajaa seikalla, että en ehkä pysty osallistumaan niiden musikaali -workshoppiin ainakaan jos biisejen toteutus on lähelläkään alkuperäisiä...

Ja joo en enää kuvittele että selviäisin kaupunginteatterin Chigagon katsomisesta...

Matlish, mähän sanoin, ettet selviä siitä. Järkytä sitä opea, pliis. Illalla sit hovikampaajapalvelut?

Mun elämä on omituista. Oikeesti. Teen töissä ennakkoon asioita ja tiiän, että alotan tekemään jotain just nyt, kun just nyt mun työkaveri kuitenkin soittaa just tästä asiasta ja sitten se soittaa just siitä ja mä oon just tekemässä sitä kun se tuli just mun mieleen, vaikkei sille oo mitään järkevää selitystä, kun ei sen pitäis tulla eikä sen työkaverin varsinkaan pitäis siitä soittaa ja mainita eikä ainakaan just nyt.

This freaks me out.

En tiiä, miten selviäisin aikasista aamuista. Tai aikasemmista ku nyt. Eilen yritin nousta kaheksalta, mutta sen sijaan torkutin viiden minuutin torkulla 1 h 15 min ennen kun pääsin ylös.. Henna, oot kone.

Ja joo, oli se tulkkaus kyllä kieltämättä ehkä hirvein setti ikinä, 2/3 afrikkalaisista lähti kesken puheen pois ja sillee, että se voi kertoa jotain tulkkauksen tasosta.. mut ei siinä, onhan sitä vaan tehtävä jos meinaa oppia yhtään mitään, eli no problemos. :) Pikemminkin kiitos Haskille, pelastit sen alkukoksan.

Tänään taas tanssi. Saa nähdä mitä tällä viikolla. Viime kerran jälkeen harkitsin vakavasti lopettavani koko touhun, joten voitte vaan kuvitella, kuinka innoissani oon tästä kerrasta. Pitää ehkä tehä parannusta tästä asennevammasta, vois helpottaa..

Joillakin sitten ei ole muuta tekemistä kuin jauhaa yksityiselämästään, ikään kuin tämä olisi joku privaattitsätti. En tosin olen teidän juttujanne lukenut.

Kiitos Raketti tästä hyvin perustellusta ja erinomaista Kuopio -threadin tuntemusta osoittavasta kommentistasi. Asiakaspalvelumme ottaa sinuun pian yhteyttä jotta voit täyttää täsmällisemmän palautelomakkeen ja kiinteistöyksikkömme käsittelee sen tulevassa kuukausikokouksessa.

Sillä välin aiomme todellakin jatkaa yksityiselämämme avaamista, käsittelyä ja tilittämistä täällä ihan entiseen malliin - kuten olemme tehneet jo viimeisen neljän radivuoden ajan. Ja näin omasta puolestani voin ystävälliseen palautteeseesi vastata, että kiitos, kyllä minulla on muutakin tekemistä kun jauhaa yksityiselämästäni, mutta täytyyhän sitä ihmisellä sosiaalisia jauhamisyhteisöjä olla, hyvä aika, elämme 2000-lukua :)

Joten Raketti, osallistu toki keskusteluun, janoamme kuulla mielipiteesi ja jos uskallat, avaudu vaan privaattitsättimäisesti ihan kaikesta, mitä sulla on sydämellä. Olemme tukiryhmä, joka aidosti välittää ja kuuntelee, trust me.

;) Oh Holy God.

(Ei hitto että naurattaa)

Eiku ei näitä yksilauseisia viestejä. Oho.

Eiku sori, ei näitä yksityiselämää jauhavia privaattitsättiviestejä. Pylly.

Eiku saiko tota sanaa täällä käyttää?

Sai!

Hehe, Dude on tulessa!:D oi ja voi. On tämä virtuaalielämä vaan niin hauskaa, kovin ois tylsää ilman tätä ketjua.. xD Mutta Raketti, mikäli oikein ymmärrän sun viestistä, että olet vielä vailla omaa 'privaattisättiä', niin olet toki vapaa liittymään tähän kuten Hennakin jo kutsun esitti. Toki ymmärrän noiden toisten ketjujen viehätyksen, onhan se mukava tapella ja riidellä ja aukoa päätä nimettömänä sillä tavalla ihanasti ihan uskovien, veljien ja siskojen, kesken. Siinä vasta onkin jotain. (Raketti ja muut, puhun ihan yleisellä tasolla, enkä kohdista kommentteja keneenkään yksilöön, don't get mad.) Mutta eikös se Raamattukin puhu siitä, että "keskinäisistä kaunoista ja riidoista heidät tunnetaan Jumalan lapsiksi" ja sillee. Vai mite se meni?!? Muistatko Henna?

Aamen, näinhän se oli, hyvä Sala kun muistit! Siellä on myös se "katsotaa että jos toinen toisianne purette, niin perin hävittäkää toisenne" ja "kantakaan toinen toistenne kaunoja" - mikä on btw, yksi väärintulkituimmista raamatunkohdista ;)

(Rakastan virtuaalielämää)

Oi ja voi ja aamen tuolle Salan pohdinnalle tappeluista, riidoista ja päänaukomisista. So behind ya.

Naurattaa eilinen ja tämänpäiväinenkin:

Asikas soitti ovipuhelimelta. (Haluaa puomin auki, että pääsee roudaamaan kamoja saunatiloihin)
"Minne matka", kysyin
"Tuonne seitsemänteen taivaaseen", vastaa (tarkoittaa siis meidän saunatiloja, mutta kuulostaa tosi koomiselta)
"Niin joo sinne. Minäpä lasken!", huutelen ja sitten vasta tajuan, että seitsemäs taivas voi olla jotain muutakin kuin saunatila, tai siis onkin. Asiakas repesi toisessa päässä ja minä tietysti täällä. Portinvartija.

Toinen asiakas roikkui tässä tiskillä ja odotti kopioita. Kopioinnissa kesti ja se tuskastui odottamiseen:
"Saanko käydä tässä välissä vessassa?", kysyi ikään kuin se olisi jotenkin minun vallassa, saako hän suorittaa erinäisiä ihmiselämää helpottavia elintoimintoja.
"Joo, ole hyvä!", vastasin.

Mä oon liian sellanen tilannekomiikkayksilö. Pitäisi lakata ajattelemasta asioita liian kirjaimellisesti.

Yksityiselämätsätti, täällähän me.

Olen ollut yksi ja puoli päivää käymättä täällä, ja tuntuu taas hassulta "palata". Testaan nyt uutta mokkulaani uudessa asunnossani, ja olen jännittynyt. Ei mitään tietoa, mitä täällä teen, kauanko täällä asun, mutta ei kai sitä ihmisen tarvi kaikkea tietääkään. Olen onnellinen.

Mä olen koko ajan odottanutkin, että joku "ulkopuolinen" käy kommentoimassa. Arvasin, että tämä ketju ärsyttää monia, mutta kukaan ei oo vaan kehdannut sanoa sitä.

Siupat kaikille!

Esmi, SIIS SÄ MUUTIT JO??

Jep, se tuli kaikesta odottelusta huolimatta yllättäen. Kuten sanottu, en tiedä mitä mä täällä teen, mutta tulipahan nyt sitten muutettua. Lisää paljastuksia yksityiselämästäni: Otin pösöön mukaan, ja tuolla se sakkopaikalla seisoa nököttää.

Mua nauratti ajatus Hennasta ja marsusta. Kuollut marsu, ja Henna mustiin pukeutuneena suremassa.

No olit nopea kyllä :) Wau. Onnea siis uuteen kotiin ja kyllä varmasti Jumala sun päivät puuhalla täyttää, älä huoli.

Muakin naurattaa ajatus Hennasta ja marsusta. Kelatkaa: kalman kellistämä marsu jäykkine jäsenineen pienessä suklaarasiassa pumpulialustalla makaamassa, minulla surupuku, ohut must huntu silmien edessä (niinku vanhoissa elokuvissa aina, tiedättehän) ja iso kukkalaite kädessä (jossa olisi yhtä monta ruusua kun meillä oli yhteisiä vuosia sen marsun kanssa, eli luultavasti puolikas) ja nenäliina toisessa. Sitten veisaisin virttä epävireisesti sanoja osaamatta ja nyyhkisin aina säkeitten välissä.

Kaikesta raadollisuudestaan huolimatta ihan tosi siisti ajatus :)

Marsuhautajaisiin vielä pieni lisäyksityiskohta: sellanen tosi sekavan oloinen kanttori, jolla on iso maha ja harmaat vaatteet, koska se ei enää mahdu sen mustaan virkapukuun, isot urut (korostamassa sen marsun minimaalisuutta siinä alttarilla. (Heh, nyt ihan sivuajatusflash: eläinuhri. "Lord I give you my all...")) ja tosi kaikuisa kivikirkko.

Apuaaaa. Pakko lopettaa, koska tämä voi saada mittasuhteet, jotka saa herkemmän loukkaantumaan, eläinaktivistit itkemään ja minut hyvälle tuulelle.

Voisko tää olla yksityiselämätsätin lisäksi sellanen osa-aikaisesti määräaikainen työelämätsätti myös? Mietin vaan kun postailen aina jotain työsekoiluja tänne. Tai sitten senkin ohella vielä sellanen yhteydenpitokuulumisvaihtotsätti ainakin puolipäiväisesti (kun eihän me täällä yleensä öisin kirjoitella, vaan päiväaikaan ja sehän on vähän niinku puolipäivää ku ei oo kokopäivä ku ei oo yö mukana?)?

Tsättianalyysi, here I come.

Tai hei: tsättielämä?? Oispa kiva.