Keskusradiossa soi Yön parhaat enkä tiiä miks mulle tulee tosi paha angsti sitä kohtaan joka kerta kun kuulen pätkänkin. Ei Meripeikolla sattumoisin olisi tähän vastausta?

Henna, kyllä! vastaus on Vietnam! Ehdottomasti Vietnam!

Jeesus elää!

Vietnam my ass. Vastaus on Kelloniemi! Ehdottomasti Kelloniemi.

Ja aamen, Jeesus elää!

Työttömän ihmisen päivä: pelkkää noikalehtamista ja vetkuttelua. Mulla on ihan pää kipeä tästä laiskottelusta, mutta en vaan viitsi tehdä mitään hyödyllistä. Ehkä se lomittaminen voittaa tämän nahjustamisen, muuten musta tulee samanlainen kuin pitkäaikaistyöttömistä. Eli hiiret ja rotat voivat painua mun puolesta hevon kuuseen, ainakin siksi aikaa kun minä yritän ryhdistäytyä.

Voi Esmi, mitäs kivaa me sulle keksittäis? Ei susta puutunutta pitkäaikaistyötöntä saa kun olet kuitenkin silleen vahvasti työorientoitunut. (Mua kiinnostaisi tutkia pitkäaikaistyöttömien sielunelämää ja sitä, miten tehokkaasti tekemättömyys lopulta passivoi). Hiiohoi, lomittamista kohti!

Minulla on tiedossa varsin mielenkiintoinen ja tapahtumarikas päivä: työpaikan varausjärjestelmä, sähköposti ja avainhallintajärjestelmä on kaikki pölyä mun jalkojen alla eli eivät tänään toiminnassa. Se tarkoittaa huutavaa puhelinta, vihaisia asiakkaita ja tajutonta trafiikkia huomiselle.

Tänään ois ollu sama jäädä vaikka kotiin.

Esmi, haluutko tulla tänne töihin?

Kaikille yhtäläinen huiskutihuiskuti ja Jeesukselle sellainen toive, että voisko tällä viikolla olla yksi ylimääräinen päivä pliis, kun miten näissä puitteissa ehtii tehdä kaiken? Niinpä, ei mitenkään. Mutta että jos sun aikataulut on täydelliset ja silleen niin mä taivun niihin ja katellaan sitä lisäpäivää vaikka sitten ensi viikolla, vai miten?

Toivottavasti sä Henna siellä tsemppailet. :) Jos yhtään lohduttaa, niin mullakin on käsittämätn juoksupäivä tänään. Ja huomenna pitäs olla se tutkimussuunnitelma valmiina....

Facebook ei toimi ja se vähän nyt ärsyttää mutta mitäpä tuosta. Pienet on ongelmat mulla, jos se on mun suutein huoli tällä hetkellä. :)

Hei vaan kaikille muillekin... Haski minnekkä olet hävinnyt?

Ja tähän Vitnam - Kelloniemi sitaatteihin mulla on vain yksi sana: TÄPLÄRAPU! :)

Ai niin Henna - meillä on kai Laulu Workshopissa jossain vaiheessa inhotuimmat kappaleet teemana ja ajattelin tod. näk. valita Yön Joutsenlaulun. Ainoo ongelma siinä on, että pelkään sitä, että se esityksen jälkeen soi kestolla mun päässä ja sitä en kestäisi. Eli jaamme samat angstit.

Kiitos yhteisangsteista. Tänään soi taas yksi kyseisen yhtyeen kappale ja minä suljin koko keskusradion, kun en kestänyt. Nyt on sitten hiljasta joka paikassa, enkä aio laittaa sitä systeemiä päälle ennen kuin joku tulee anelemaan. Olen julma mutta hyvin onnellinen.

Varokin sitten laulamasta sitä biisiä minun läsnäollessa. Voin aloittaa kolmen vuoden puhelakon ja jatkaa sitä toisella samanlaisella, jos ei tule loppua.

Miten niin Facebook ei toimi. Mä pääsen ihan jees. Se onkin ainoa asia, mikä on tänään toiminut :)

Olennainen huomio: käytän puhelakkoa uhkauksena ja samalla kiristyskeinona, ikään kuin se olisi uhkaus ja kiristyskeino. Älytön ajatus. Ikään kuin mun puhumisella tai puhumattomuudella olisi joku syvempi merkitys, jota hallitsemalla voisin hallita ympäristöäni.

Naurattaa.

(Naurattaa silleen samalla tavalla kun se, että lainoppineet tuli väittelemään Jeesuksen kanssa ihan satasella ja pokkana ikään kuin niissä asioissa ois ollu jotain väittelemistä. Aina kun luen sen kohdan Raamatusta naurattaa ihan älyttömästi.)

Unohdin: aamen täpläravulle.

Ihana päivä tänään!

Ja töihin tuun ihan mihin vaan, oikein odotan niitä aikaisia heräämisiä, vihaisia asiakkaita ja sitä kun pääsee kaikkensa antaneena takaisin kotiin. Ja saa odottaa viikonloppua :)

Muakin kiinnostaa pitkäaikaistyöttömät (pelottaa lähinnä), että kuinka jotkut heistä menevät lopuksi siihen tilaan, etteivät kykene tekemään enää yhtään mitään?

Henna, tein muuten oman ratkaisun yhden asian suhteen, ihan vaan varmuuden vuoksi.

No ei toiminu mulla kun kävin, mutta nyt toimii. Joten ei syytä suurempiin hätätoimenpiteisiin kuten soittoihin asiakaspalveluun, atk-tukihenkilöille, infotädeille tai 112 hätänumeroon tai muuallekaan...
Mulla oli luokka ja jouduin ulos ennen kuin ehdin harjoitella just sitä mitä mun piti. Mähmä. Nyt istun Musakeskuksella ja kuulen jostain Lapasen lurittelevan jotain korkeassa äänialassa. Ei näköhavaintoa, mutta niinhän yleensä linnutkin tunnistetaan ennemmin ääni kuin näköhavainnon perusteella. Lisää havaintoja Matlikhsen tietopalvelusta myöhemmin päivällä.

Halleluja, Esmi, saat mun työpaikan vaikka tänään :) Tervetuloa. Todellakin saat sitten odottaa viikonloppua ja opetella rakkauden rajojen venyttämistä vihaisten asiakkaiden kanssa.

Minkä ratkaisun? Varmuuden vuoksi? Liittyykö se minuun?

Matlish, ilahduttavan informatiivista viestintää. Kiitos. Mua huvittaa tuo Loposen bongaus, meillä on seurakunta täynnä ihmisiä, joiden läheisyyden tunnistaa ensisijaisesti siitä, että kuule niitä.

Sala, mitä oot tehny tänään oikein niinku?

Meripeikko kävi asioimassa minun työpisteessä ja voi että naurattaa vieläkin. Lääkärit on ehkä joskus vähän skeptisiä, mutta niin osaa olla potilaatkin ;)

Täpläräpu! Aamen! Vietnam! Aamen! Kelloniemi! Aamen! :) Hih...
kaikenlaista.

Olipa hauska reissu kysiin. Voi pojat, meinasin tikahtua nauruun!

Jumala on hyvä! Meillä on Kaikkivaltias Jumala! Jeesus elää!

En ymmärrä miksi pitkät yöunet saa olotilan tuntumaan kaksi kertaa väsyneemmältä. Vääryys.

Nämä marraskuun kylmät aamut on kauniita. Kaikkein parasta on, kun on niin kylmä, että sen tuntee poskissakin kun kävelee töihin. Miksei aina voisi olla marraskuu?

Tiedättekö miten raivostuttavaa on, kun yrität lukee jotain (vaikkapa tätä ketjua) ja näyttää mahollisimman epäsosiaaliselta, ja sitten koko ajan tulee joku siihen viereen puhumaan ja kyselemään ja jaaruamaan niitä näitä ihan vaan sen takia, kun ei osaa olla hiljaa? Joutuu lukemaan kaiken moneen kertaan kun ei millään pysty keskittymään lukemiseen, jos joku pajattaa korvan vieressä jatkuvasti kaikkee turhuutta. Hirveet ongelmat mulla taas, mutta minkäs teet. Kun hiertää niin hiertää.

Henna, enpä ennättäny eilen tuohon kuulumiskysymykseen vastata, johtuen kenties siitä ovien takana hengailusta..mutta ei ihmeitä. Voimia töihin sulle.

Esmi, toivottavasti löydät tekemistä ja työtä itselles.

Sala, ym-mär-rän! Siinä tekis mieli sanoa silleen vähemmän ystävällisesti, että kiitos nyt pidä turpasi kiinni pitkään. Eikä siinä mitään, jos se on asiaa, mutta kun ei. Ja miks aina oletetaan, että jos joku vaikuttaa epäsosiaaliselta ja haluaa olla siinä ihan vaan, että se nyt jotenkin kovasti kaipaa siinä seuraa tai sitä, että sille kerrotaan kaikki tädin kissasta lähtien?? Vertaisangsti täältä. Tämä työ opettaa paljon. (Nyt jos joku miettii, että en kai minä ole sinulle noin koskaan tehnyt, niin ei hätää, peilaan tähän vaan työkokemuksiani)

(Ja miks oletetaan, että asiakaspalvelija jaksaa aina (!) jutella kaikesta niinku esim. huoltomiehen ja tämän vaimon interrail-matkasta vuodelta 1982, asiakkaan perjantaitansseista tai sihteerin lasten lentopalloturnauksesta. Ei ne aina jaksa eikä varsinkaan halua.)

TYLSÄÄ.... TÄNÄÄN ON TYLSÄÄ....

Kiitos, Henna, vertaisangstista. Arvelinkin, että oot right there with me. What is wrong with people?!? (Or is it just me?) Tänäänkin kuuntelin vuodatusta siitä, miten turhaa käteinen on, kun joka paikassa käy visa electron (mikä ei edes pidä paikkaansa) ja ei ihan hirveesti napostellu kuunnella. But you just gotta suck it up, right?

Olis nukkumaanmenoaika.

Minä voisin kolmannen lomituspäivän jälkeen avautua hiiristä ja rotista sen verran, että ne ainakin ovat ihan syvältä ja turhia otuksia. Ja ettei kenellekkään vaan jää epäselväksi, niin minä INHOAN siimahäntiä koko sydämeni pohjasta.

Saldoni: kaksi elävää pientä hiirtä ja yksi iso kuollut hiiri.

Kuuntelen just Ana Paulan johtamaa ylistyskonserttia. Mikä rakkauden ilmapiiri! Niin kaunista ja puhdasta. Kuinka kukaan voi edes olla niin puhdas sydämminen?

Kiitos Herralle Anasta ja tietysti mun isästä!

Vietän isänpäivää harjoittelemalla koululla huomista konserttia varten.... Plaa.
Isänpäiväonnittelusoitonkin hoidin vahingossa jo eilen, joten ei ole enää sitäkään fiilistelyä tälle päivälle... Jumalalle kyllä toivotin hyvää Isänpäivää ja mietin, että tekeeköhän sille kukaan Isänpäiväkakkua, kun Jumalalla on enemmän lapsia tässä maailmassa kun kellään koskaan on ollut. ;) Ehkä Jeesus vois tehdä taivaallisen hyvän Isänpäivä kakun mun puolesta... Kun se on sillai kuitenkin erityisasemassa - THE SON - ja me ollaan vaan adoptiopoikia ja tyttäriä...

Joo. Meripeikolle onnea uudesta työpaikasta. ;)

Tiedetään - Isänpäiväkakku on yhdyssana.

Hei missä te kaikki ootte? Kerrankin kun meikä on aktiivinen niin kukaan ei kirjoita... Oon käyny täällä tuhat kertaa vain toteamassa että kukaan muut ei oo...

Meripeikko - onko Uolevin ja Kuolevin uinti aika tänään?

Heipo Matlish, mä palasin linjoille.

Mä olin Pieksussa ja sain uuden tukan. Se on kiva.:) Nyt koitan myllätä Ikean sivuja läpi ja miettiä, mitä tarviin ja sen jälkeen miettiä, mitä niistä OIKEESTI tarviin. Ei oo helppoo.

Haski, sun korvikset on kulkenu mun matkassa maailmaa jo jokusen päivän. Jos jonain päivänä satutaan törmäämään, niin vaadi ne itselles, muuten en ehkä koskaan muista antaa niitä. :)

Hennalle moi.

No kun mä oon ollu kiireinen ja ei mulla ole ollut mitään kirjoitettavaa oikein henkilökohtaisen helvetin keskellä, joten sillä vähän hiljaisempaa.

Salan uus tukka kuulsotaa kivalta, haluaa nähdä, haluaa nähdä. Ikea-vertaistukea täältä päin. Joko on hyperventilaatio? Lievää hengenahdistusta? Kiitos moista. Se on joskus kiva, että joku sanoo moi. Tai terve.

Kaikille yhteisesti siis moi.

Matlishkselle hymymoi kun naurattaa tuo äskeinen puhelu vieläkin.

Kuulin eilen iltasadun. Se oli hauska. Siinä oli haisunäätä. Sen nimi oli Histamiini.

Vähän naurattaa vieläkin.

Kuulsotaa? :) I am bad.

Miks' laadullinen tutkimus ei aukene mulle, on pääni syynä tää...

Haluaisin avautua tosi pitkästi aiheesta "laiskuus, tyhmyys ja saamattomuus" tukeutuen Samuli Putron hienoon ko. käsitteistä rakentuvaan bermuudankolmioon. Eksyin sinne. Ja edellinen lause muistuttaa niin kipeästi niitä kirjoja, joita olen koko päivän lukenut, koska selkäni venähti eilen (taas) ja tänään olen ollut kotona ystäväni panadolin kanssa. Hieno tilaisuus velloa akateemisessa kirjallisuudessa ja tappiomielialassa.

En kuitenkaan avaudu. Sen sijaan kerron, että kävin Tukholmassa, missä Gamla Stanin pienet kapeat kujat ja Riksdagshusetin edustalla tuoksuva merivesi saavat ajatukset hetkeksi irti eilisestä ja huomisesta. Ja nyt minulla on kuva, missä seison ja hymyilen samassa paikassa kuninkaanlinnan edustalla kuin 8 vuotta sitten. Ja kuten 8 vuotta sitten, tälläkin matkalla ihmettelin suomalaista risteilykulttuuria. Jos halutaan juoda hirveä määrä viinaa ja ylensyödä buffetissa, niin mihin sitä isoa venettä siinä tarvitaan? Siis oikeasti. Helpommalla pääsisi, jos pämppäisi ensin jossain Valkeisenlammen läheisyydessä paikallisessa pikkukapakassa, kävisi vetämässä hervottomat mätöt vaikka sotella ja soutaisi ympäri Valkeisenlampea kumi- tai kirkkoveneellä seurueen suuruudesta ja kokemuksen autenttisuuden tarpeesta riippuen. Rehellisesti sanottuna en kyllä soisi viinahuuruisten ja ylensyöneiden suomalaisten seilaavan missään, mutta hyvä taivas, miksi ihmeessä risteilyalus? Miettikää nyt. Kierros Ruotsiin, vaimikäsenytoli, ja takaisin, ja kaikki mitä reissusta muistan on astuminen laivaan ja hyvässä lykyssä sieltä pois.

Salla, miten ihmeessä sulla(kin) on mun korvikset? Olen toivoton kylvämään niitä kaikkialle. Vaan onneksi (?) niitä on niin paljon, ettei puuttuvaa paria yleensä huomaa. No, koitan vaatia, jos muistan.

Haluan myös julkisesti julistaa rakastavani Emmiä joka kutsui minut ja tuon toisen Ruotsiin kanssani seilanneen kylään tänään. Kaipaan edellämainitun kestoseuran lisäksi laajempaa sosiaalista kanssakäymistä - ei sillä että herrassa mitään vikaa olisi, vaan sillä että ainaisessa televisionkatselussa ja ei-minkään-tekemisessä on.

Aijoo ja Meri, työpaikka, missä mikä?

KAMALAN PITKÄ!!!