^onko vauvan odotus jo kuinka pitkällä? =)

• olen järkyttävän utelias*

Oiskohan vk15 jos en ihan kujalla ole.

^niin just :)
voi että. Ompa niin jännä ajatella että teille tulee vauva :-)
söpöä.

T. Muusaska joka ei osaa kirjautua omalla nimimerkillään :-D

ala-arvoista henkilökohtaisuuksiin menevää haukkumista. Vaikka hän muuta väittää, en ole itse koskaan tehnyt vastaavaa. Minä en ole haukkunut ketään enkä mennyt henkilökohtaisuuksiin koskaan.

http://www.radikaali.net/foorumi/aihe/1719/8#msg-53264

Oot kyllä aika klovni aikuiseksi sedäksi. Ai niin mutta sinähän vain puolustit silloin Jumalan totuutta :o

^aika hyvä veto :-D

Nuori_jellona, hauskaa kuulla, että sinulla on jäänyt jotain hampaan koloon! :-)

Nuori_jellona, hauskaa kuulla, että sinulla on jäänyt jotain hampaan koloon! :-)

^ Ei se ole jos sen tekee HERRAN NIMEEN. Kaikki on sallittu silloin.

Ideaalimpaa kuin se oma ikä on se oma perhetilanne. Kun kaikki kotona harmonista ja selkeästi tulevaisuutta ajatellen ok, lapsi saa tulla oli ikä mikä hyvänsä. Jos lapsi ei ole toivottu ei niitä pidä tehdäkään, olen aborttia vastaan.

Voi, minä haluaisin lapsia jo kohta.. Olen nyt sellainen noin neljännesvuosisadan paikkeilla oleva humanisti. Haluaisin lapsia nuorena. Toisaalta.. sitten otin kissan, ja jo siinä oli minulle tarpeeksi hoitamista oman rähjäisen elämäni ohella.. En jaksaisi nyt kyllä yhtään lapsia. Haluan ensin hoitaa pois alta opiskelut. ^herra auta^

Voi, minä haluaisin lapsia jo kohta.. Olen nyt sellainen noin neljännesvuosisadan paikkeilla oleva humanisti. Haluaisin lapsia nuorena. Toisaalta.. sitten otin kissan, ja jo siinä oli minulle tarpeeksi hoitamista oman rähjäisen elämäni ohella.. En jaksaisi nyt kyllä yhtään lapsia. Haluan ensin hoitaa pois alta opiskelut. ^herra auta^

kiitti luomumummo; tällaista palautetta olen muiltakin saanut. Välillä vaan tuntuu, että miten jaksan odottaa. Joskus minua alkaa itkettää, kun ajattelen, että minulla ei ole omaa lasta. Minulla ei ole miestä, eikä olisi tilaisuuttakaan alkaa perustamaan perhettä. On jotenkin outoa, miten sitä huomaa, että jostain syvältä se perheenperustamis ja suvunjatkamistarve vain tulee! Äiti on jopa ehdottanut, että ostaisin nuken ja hoitaisin sitä. Eeeiii.. En halua sellaista :D No, sitten Herra johdatti minulle kissan! Sitä olen hoitanut.

Mutta entä jos en koskaan löydä miestä????

Mutta entä jos en koskaan löydä miestä????

Joskus minua alkaa itkettää, kun ajattelen, että minulla ei ole omaa lasta. Minulla ei ole miestä, eikä olisi tilaisuuttakaan alkaa perustamaan perhettä.

Onpa ihana kuulla.. Opinnot kestäävät jokseenkin yhteensä 6 vuotta, siitä 2 vuotta jäljellä. Sitten olisin valmis. :-) Minullakin olisi täysin sama haave: soitan pianoa ja olen monta vuotta opiskellut yksinlaulua ja seurakunnassakin laulanut eri kokoonpanoissa. Minä vaan mietin, että toivottavasti löytys sellainen musikaalinen mies, joka soittas joko pianoa tai kitaraa. Heh :-)

Onpa ihana kuulla.. Opinnot kestäävät jokseenkin yhteensä 6 vuotta, siitä 2 vuotta jäljellä. Sitten olisin valmis. :-) Minullakin olisi täysin sama haave: soitan pianoa ja olen monta vuotta opiskellut yksinlaulua ja seurakunnassakin laulanut eri kokoonpanoissa. Minä vaan mietin, että toivottavasti löytys sellainen musikaalinen mies, joka soittas joko pianoa tai kitaraa. Heh :-)

Totta puhut. Olen nyt vaan ihan rauhassa vielä, ja odotan, että saisin sen tutkinnon päätökseen.

Voi, minä haluaisin lapsia jo kohta.. Haluaisin lapsia nuorena. En jaksaisi nyt kyllä yhtään lapsia. Haluan ensin hoitaa pois alta opiskelut. ^herra auta^

Täysin sama tilanne täällä (vielä on gradu tekemättä).
Välillä mietin, että jos lopettaisin ehkäisypillerit heti ja välillä taas ajattelen, että pitää lykätä vielä, että saa opinnot päätökseen..

Ahdistavaa kun ei oikein tiedä uskaltaisiko lopettaa heti vain pitäisikö vielä odottaa.. Onko kellään kokemuksia siitä, sujuuko opinnot lapsen saannin jälkeen vai jääkö ne roikkumaan? Onko lapsi ja opiskelu mahdoton yhtälö?

^Ei ole kokemusta, mutta ajattelin vain, että jos gradua tekee määrätietoisesti (eli ei niinkun allekirjoittanut), niin eihän siihen nyt kamalan kauaa tarvi mennä. Pillereiden lopettamisen jälkeen taas ei todennäköisesti tule ihan heti saman tien raskaaksi. Itselläni pillereiden lopettamisen jälkeen kuukautiset tulivat milloin tulivat - jos tulivat - melkein vuoden verran, joten tuskinpa kovin tehokkaasti olisin raskautunutkaan tuona aikana. Eli ehkäpä voisit tehdä sitä gradua vaikka 3-6 kuukautta ja sitten heivata pillerit, näin ehtisit hyvin todennäköisesti valmistua ennen mahdolliselle äitiyslomalle jäämistä.

Kiitos tiedosta Paratiisi! :)

Itse tulin äidiksi (ja vaimoksi) 21-vuotiaana. Saman ikäisenä, kun äitini oli minut saadessaan.
Täytän loppuvuodesta 23, tyttäreni on n. 1,5 vuotias. Koettiin mieheni kanssa, että aika lapselle on oikea. Ei tahdottu lähteä siihen junaan, että odotellaan parempaa taloudellista tilannetta, ikävuosia (lähinnä minulle ;)), valmistumista tai muuta vastaavaa.

Hienosti kaikki on mennyt. Aloitin juuri unelmieni opiskelupaikassa, josta valmistun jo kahdessa vuodessa aiempien opintojeni vuoksi. Toinen lapsi on haaveissa. Kunhan koulusta pääsen niin sitten. ;)

Lapsia nuorena vai vanhana? Tai sitten ei ollenkaan...

Itse haluaisin lapsia jossain siinä 30 +/- ikävuoden paikkeilla ... aikaisemmin en, sillä aikomukseni ei ole elättää perhettäni kelan & sossun turvin. ^^

Paratiisi ; Onko lapsi ja opiskelu mahdoton yhtälö?

testify ; Ei tahdottu lähteä siihen junaan, että odotellaan parempaa taloudellista tilannetta, ikävuosia (lähinnä minulle ;)), valmistumista tai muuta vastaavaa.

testify ; Toinen lapsi on haaveissa. Kunhan koulusta pääsen niin sitten.

... omasta mielestäni hyvä "nyrkkisääntö" on se, että mikäli lapsia haluaa nuorena, kannattaa unohtaa jatko-opinnot ja keskittyä siihen olennaiseen, eli ko. lapsen kasvattamiseen. Myöhemmin sitten vaikka hanttihommiin tai osa-aikaiseen työhön; kokoaikaisesta ei kannata uneksiakaan, mikäli mielii lastaan auttaa koulunkäynnissä & läksyissä, harrastuksista puhumattakaan. "Nimimerkillä sivusta seurannut".

Joo. Eikös opiskelu ole kuitenkin lepsumpaa kuin työnteko noin yleisesti (siis verraten korkeakouluopiskelua ja korkeakoulututkintoa vastaavaa työpaikkaa)? Mikä ihmeen burn-out siinä voi tulla?

Eiku joo! Nyt puhuttiin rahasta! Rahallahan kasvatetaan oikein mallikelpoisia kansalaisia: kaikki on hyvin, kun on turvattu talous ja on rahaa jolla ostaa kultaiset krusifiksit, hienot Raamatut ja gourmet-hengenravintoa. Halleluja!

Sivuhuomautus: tulen rikkaasta perheestä. Siitä huolimatta olen häiriintynyt luuseriääliö. Pureskelkaa sitä. Oikein jauhaen.

kokoaikaisesta ei kannata uneksiakaan, mikäli mielii lastaan auttaa koulunkäynnissä & läksyissä, harrastuksista puhumattakaan.

Tästä on pakko olla eri mieltä. Oman kokemuksen valossa. Uskon, että nämä asiat ovat yksilö- ja perhekohtaisia eikä niistä voi vetää kauhean pitkälle meneviä yleistyksiä. Jokainen tehköön kuten parhaaksi itselleen ja perheelleen näkee, toisten hyvääkin tarkoittavat mielipiteet aiheuttavat usein turhaa mielipahaa.

Ja mitä tulee hanttihommiin...kaikki työ on arvokasta. Valitettavan usein näkee käytettävän termejä hanttihomma, paskaduuni tms. Enkä näe kovin hyväksi tehdä sellaista työtä vain työn tähden, josta ei saa mitään tyydytystä ja jossa ei viihdy yhtään. Se syö vain omaa jaksamista ja kiristää ihmissuhteita. Been there, done that.

slslsl että sä oot hyvä jätkä :)

Useinhan lastenlaittoa lykätään juuri taloushuolien tähden. Se on aika hassua sikäli, että taloushan on turvattu oikeasti vasta eläkkeellä, eikä silloin voi kuin hädin tuskin adoptoida, jos sitäkään.

"aikaisemmin en, sillä aikomukseni ei ole elättää perhettäni kelan & sossun turvin."

Noo.. Vaikka kuinka yrittäisi hankkia lapsia juuri silloin, kun taloudellinen tilanne on hyvä, niin ei se nyt välttämättä silti onnistu. Aina voi jäädä työttömäksi / sairastua vakavasti / tms., jolloin voi joutua hakemaan sosiaaliavustuksia. Oli ikää 20 tai 30 tai 60 vuotta.

"On. Toki on mahdollista "tasapainotella" näiden kahden välillä, mutta siinä kärsii vain kummatkin ja myös itse henkisesti (mahdollinen "burnout"), ellei siten kylmästi lykkää lasta vanhemmilleen kasvatettavaksi tai joillekin muille; mikäli omatunto antaa myöten, kuten yleensä nyky-nuorisolla on tapana; johtuen siis juuri opinnoista."

Yhtälailla se lapsi on laitettava päivähoitoon töiden ajaksi.. Toki opiskelu ei lopu siihen, kun luento yliopistolla loppuu, mutta mitä pahaa siinä on, jos vaikka omat vanhemmat välillä (mielellään) lasta katsoisi? Ei se tarkoita, että niille lapsensa kasvatettavaksi antaa.

"omasta mielestäni hyvä "nyrkkisääntö" on se, että mikäli lapsia haluaa nuorena, kannattaa unohtaa jatko-opinnot ja keskittyä siihen olennaiseen, eli ko. lapsen kasvattamiseen.-- Myöhemmin sitten vaikka hanttihommiin tai osa-aikaiseen työhön; kokoaikaisesta ei kannata uneksiakaan, mikäli mielii lastaan auttaa koulunkäynnissä & läksyissä, harrastuksista puhumattakaan."

:D Aivan... Sitten ei tule elämään sossun rahoilla? Kyllä se kuule niin on, että kun lapsi täyttää sen 3 vuotta, niin kyllä sitä sitten on töihin lähdettävä.

Kyllä mä tunnen opiskelevia äitejä, jotka ovat onnistuneet opiskella lapsien ohessa. Esim. kaverini äiti vei yliopistonluennolle aina välille kaverini ja hänen pikkusiskonsa. Siellä he piirsivät kaikessa rauhassa, kun äiti istuu luennolla lääkiksessä.
Kyllä voi opiskella ja olla äiti, mut se vaan että opiskelut pakkaa vähän venyä... Ja nii...