Niin.särjen vain omaa tunneelämääni masturboimalla sillä olen tunneihminen.
Olen highly sensitive eli läheisyys ja hellyys riippuvainen mutta yksinäisyyteni helpottamiseksi olen masturboinut.Eilen oli kyllä kiva kun sain pienen koiran syliini ja se nautti hellyydestäni<3

Sydämestä ne haureudet lähtee sanoi eräs iso J .. sinänsä filosofinen kysymys kyllä, en tiedä mikä olisi tuossa raja, että jatkaa sitä ajatuskulkua? Aiheuttaa sillä ehkä toiselle ihmisille harmia?
Toteuttaa fyysisesti tämän fantasian jollain tasolla loppuun? On niin paljon syitä ja seuraksia...

Tänään meinasin taas langeta masturbointiin koska laukeaminen aiheuttaa niin suuren mielihyvän tunteen,mutta tajusin ettei se ratkaise ongelmiani.
Se on vähän sama kuin kaipaa kunnon juhlaillallista mutta vetäseekin bic macin.

Big Macistakin tulee maha täyteen ja se usein maistuu hyvältä.. jos ei syö pidempään aikaan, niin tulee maha kipeäksi ja vihainen olo. Kun etsit herkkää puolisoa, niin en tiedä parantaako sun mahdollisuuksia se, että puhut näin avoimesti seksuaalisuudestasi. Ehkä asiasta kannattaisi puhua jonkun sielunhoitajan, uskollisen ystävän tai pastorin kanssa enemminkin?

Melkein kaikki uskovat ja ei-uskovat miehet masturboi säännöllisesti, jos siitä tulisi päästä eroon, niin etköhän olisi jo päässyt tai Jeesus olisi sut siitä vapauttanut.

Melkein kaikki uskovat ja ei-uskovat miehet masturboi säännöllisesti

Melkein kaikki uskovat ja ei-uskovat miehet masturboi säännöllisesti

"Säännöllisesti" kuulostaa aivan siltä kuin olisi hyväksynyt runkkaamisen osaksi elämäänsä ja kyseisestä asiasta olisi tullut tapa. Jokainen mies, joka rakastaa Jeesusta, ei tee masturboinnista itselleen tapaa sen vuoksi, että se on väärin. Siksi"säännöllinen" ei ole oikea termi kuvaamaan uskovan miehen runkkausta. Sen sijaan satunnainen tai epäsäännöllinen kyllä. Silloin tällöin tapahtuu lankeemus, mutta lankeemus ei useinkaan tapahdu säännöölisin väliajoin, vaan hyvin satunnaisesti ja harvakseltaan.

^Tuntuu olevan kovasti yksilöriippuvaista tuo masturbointi. Itse olen ei-uskovainen, mutta en ole koskaan tuntenut pienintäkään halua tai mielenkiinnon kipinää itsetyydtystä kohtaaan, mutta lienen tilastollinen poikkeama jonka ei vaan tee mieli harrastaa masturbaatiota (en ole siis aseksuaali kuitenkaan). Minä en koe tätä ihmeellistä taistelua halujen kanssa tai pohdintaa siitä, että onko se syntiä, koska en pode pienintäkään mielenkiintoa sitä aihepiiriä kohtaan. Olisi mukavan helppoa tuomita kaikki masturboimista edes ajattelevat mieleltään likaiseksi, kun itse ei pysty edes ajattelemaan moista toimintoa, mutta ehkäpä tänään tuomiot jäävät väliin. ^^

Muistaakseni oli Yhdysvalloissa tahdottu tehdä tutkimus, jossa olisi vertailtu itsetyydyttäneitä ja
ei-itsetyydyttäneitä, mutta tutkimuksesta täytyi luopua sillä tätä ei-masturboinutta väkeä ei löytynyt tutkimuksen tarpeisiin. ^^

Puhutaan aina siitä, miten rukoilemalla Jumala vapauttaa pahoista ajatuksista ym. mutta jotenkin kun tekstejä lukee, niin tulee vähän sellainen olo, että eihän se Jumala selkeästikään ole minnekään sitä masturboimishalua ihmisiltä vienyt jos kerta osa saa joka päivä taistella omia halujaan vastaan. Itse kuvittelisin, että jos Jumala tosiaan vapauttaa ihmisen näistä lihan himoista, niin tämä vapautettu ihminen olisi ajatusmalliltaan about kaltaiseni (pahoittelen omahyväisyyttä) eli joku, jolla ei nyt vaan ole pienintäkään mielenkiintoa moista syntiä kohtaan.

Lucil puhui aika järkevästi tästä aiheesta.

Minun mielestäni Jochananin kuvailema tuo "harvakseltaan lankeilu" on kuitenkin säännöllistä, oli se miten epäsäännöllistä tahansa. On se aika outoa miten jos uskoo noin, niin joko uskova ei joko osaa tehdä parannusta kunnolla koko sydämestään, tai halua olla uskollinen Jumalalle tai sitten vaihtoehtoisesti Jumala ei vapauta ihmistä synnistä vaikka "vapauteen Kristus meidät vapautti"... kumman olette valmiit hyväksymään näistä vaihtoehdoista?

Jos kyse on taas lihasta ja "synnistä joka minussa asuu"... niin tuolloin jos "syntiä en tee enää minä", niin miksi tämän tulkinnan perusteella tuota tulisi edes laskea itselleen synniksi, jos sen tekee ihmisen liha eikä ihminen itse, joka on hengellinen eikä enää lihallinen?

Jos taas kyse on siitä, ettei täytytä riittävästi Hengellä, niin kuinka suuri määrä rukousta ja Henkeä tarvitaan, jottei kokisi painetta jalkovälissä enää ollenkaan?... joku voi laittaa vaikka kokemuksia tästä, jos on todella "vapautunut masturboinnista".

Terveimpiä vaikuttaa olevan ne jotka on kuten Lucil, eli joiden ei tee mieli tai ne jotka masturboi, mutta eivät tee asiasta itselleen likaista tai nosta hälyä asiasta. Ne taas jotka "lankeilee" ja säännöllisesti "kamppailee" sekä pitää meteliä asiasta vaikuttaa tässä porukassa vähiten säädyllisiltä.

Näkisin, että toiset on vaan seksuaalisempia kuin toiset ja tuomitsijat ovat yleensä niitä, jotka ovat vähemmän seksuaalisia. Uskon myös, että masturboinnilla ja synnillä ei ole mitään tekemistä keskenään.

Elämässä kaikki on epäpuhdasta ja potentiaalisesti vaarallista.

Ps. Rabin on hyvä purkaa täällä, niin on valmiimpi kun kiva kimma osuu kohdalle..kukapa näitä lukee suuressa mittakaavassa.

Osaisiko joku kertoa niitä Raamatun paikkoja, missä puhutaan siitä että masturbaatiota ei ole hyvä harrastaa? :) Ihan mielenkiinnosta,... itselle vielä vähän vaikeata tämä, kun vasta vuosi sitten tullut uskoon ja harrastanut ennen sitä miten paljon tahansa...

Paheen masturboinnista tekee lähinnä se, että se on välittömän tyydytyksen ansa joka samentaa mielen ja vie ajatukset pois uskon tiestä. Vähän niin kuin imeskelis tuttia. Tai söis karkkia. En mä sit tiedä onko se ny niin miten tarkkaa...

Se on ihan kiva harrastus. Suosittelen.

Mikään ei ole muuttunut niinä vuosina, jotka olin täältä poissa. Samat keskustelut vaan jatkuvat. Vaan masturbaation henki asuu minussa vahvana

Päätitpä sitten heti osallistua parhaaseen keskusteluun. =) Kauanko olit poissa?

On kyllä aivan loistavaa, että on vuosia poissa ja ainut keskustelu jota vuosien jälkeen kommentoi liittyy wankkaamiseen :D

Oon kyllä ihan samoilla linjoilla SirJonin kanssa!! Raamatussa on selkeästi kerrottu, että seksi on tarkoitettu miehen ja naisen väliseen avioliittoon. EI naispareille, EI miespareille, EI avioliiton ulkopuolelle, EI yksittäiselle ihmiselle (koska Jumalan säädöksen mukaan seksiin tarvitaan kaksi henkilöä). Ei Jumala ole sanonut että " seksi on tarkoitettu miehen ja naisen väliseen avioliittoon sekä jokainen voi harrastaa itsensä kanssa seksiä masturboimalla". Ei näin.

Toisten tekee enemmän mieli kuin toisten.
Se on hyvä muistaa muita tuomitessa sekä puolisoa valitessa.