Vastaus riippuu vähän siitä minkä kirkkokunnan mielipidettä kysytään. Ortodokseilla ei kait ole mitään teologista ongelmaa, vaan kyse on Kirkon traditiosta. Niin olen ainakin lukenut. Postaan tähän Luther-säätiön perustelut(joka on naispappeutta vastaan 100-0):

• Miksi ette hyväksy naispappeutta?

Se on pyhän Raamatun ja kirkon vuosituhantisen uskon vastainen ihmiskeksintö. Paimenvirka on Kristuksen asettama ja apostolien kautta välittynyt kaikkien aikojen kirkolle. Tämän mukaan Jumalan perheessä paimenvirka edustaa sitä, jolla on isän nimi. ”Minä notkistan polveni isän edessä, josta kaikki, millä isä on, taivaissa ja maan päällä, saa nimensä” (Ef.3:14). Tämä auttaa meitä ymmärtämään miksi Jeesus kutsui kaksitoista miestä apostoleiksi, vaikka monet naisetkin saivat häneltä opetusta. Samoin ne selventävät niitä kohtia, jotka opettavat paimenviran kuuluvan vain miehille (1.Kor.14:34-37; 1.Tim.2:1-12; 1.Tim.3:2).

Paimenvirka johdetaan apostolien virasta ja se on jumalallisesti asetettu ja sidottu Kristuksen testamentin toimeenpanijoiksi ja valvojiksi (Matt.24; Matt.28; Joh.20).

Paimenviran tehtävänä on:

1. evankeliumin saarnaaminen ja harhaoppien torjuminen

2. julkisen jumalanpalveluselämän toimittaminen

3. sakramenttien hoitaminen

4. kirkollisista toimituksista vastaaminen

5. julkisen avaintenvallan käyttäminen.

Luterilaista jumalanpalvelusta jäsentävät sana eli saarna ja sakramentti eli Herran Pyhä Ehtoollinen. Saarnatuoli ja alttari muodostavat kiinteän kokonaisuuden, joita ei saa repäistä irti toisistaan.

Niin kuin kaikkien pyhien seurakunnissa olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnan kokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niin kuin lakikin sanoo. Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa. … Mitä kirjoitan on Herran käsky. Jos joku ei tätä tunnusta, Jumala ei tunnusta häntä.’ (1.Kor.14:33-38)

Tekstiyhteys selvästi osoittaa, että kyse on jumalapalvelusjärjestyksestä, seurakunnankokouksista.
Tulkinta naisten puhekiellosta häiritseväksi puheeksi on tekstiyhteyden valossa kerrassaan keinotekoinen ja haettu tulkinta. Mitä mieltä on Kristuksen koko auktoriteettiin, Herran käskyyn vetoaminen moiseen pikku seikan takia, jos olisi kyse naisten kuiskuttelusta. ’Puhua seurakunnassa’ (lalein en ekklesia) on tekninen termi, jolla tarkoitetaan saarnaamista (vrt. Matt.9:18; Luuk.9:11; Apt.4:1; 17:19; 18:25; Room.15:18). Nainen ei voi Herran käskyä rikkomatta toimia saarnavirassa.

”Mutta minä en salli, että nainen opettaa seurakunnassa enkä että hän vallitsee miestänsä, vaan eläköön hiljaisuudessa” (1.Tim.2:12). Termi opettaa, didaskein ja sen kieltäminen naisilta tarkoittaa ei kaiken kattavaa opetuskieltoa vaan nimenomaisesti paimenvirkaan kuuluvaa julkista ja viran toimintamuotoon kuuluvaa opetusta seurakunnassa . ('Niin tulee seurakunnan kaitsijan olla …taitava opettamaan (1.Tim.3:2, vrt. 4:11); 'Tätä käske ja opeta' (4:16) 'Valvo itseäsi ja opetustasi'). Onhan kyse tässä juuri jumalanpalvelustilanteesta: 'Kirjoitan sinulle tämän, että, jos viivyn, tietäisit, miten tulee olla Jumalan huoneessa” (1.Tim.3:14-15).

Miehen vallitsemiskielto on ymmärrettävä juuri opettamiskiellon valossa. Juuri opettamalla nainen vallitsee miestä. Opettaminen eli vallitseminen seurakunnassa on tarkoitettu paimenviralle seurakunnan vanhimmille, ’jotka sanassa ja opetuksessa työtä tekevät.’ (1.Tim.5:17)

Nainen ei voi suorittaa seurakunnan paimenviralle kuuluvaa opetusta, mutta sen sijaan hän voi tehdä monenlaista muuta opetustyötä pyhäkoulu-, nuoriso-, nais-, perhe- ja avioliittotyössä sekä vanhustyössä. Uusi testamentti viittaa myös naisen opetustehtäviin. Paavali kiittää Timoteuksen isoäidin ja äidin vilpitöntä uskoa (2.Tim.1:5) ja toisessa yhteydessä muistuttaa siitä, että jo lapsuudesta saakka Timoteus on tuntenut pyhät kirjoitukset (2.Tim.3:15). Tästä käy ilmi, että juuri äitinsä raamattuopetuksessa Timoteus oli oppinut tuntemaa pyhät Kirjoitukset. Samoin Paavali kehottaa naisia olemaan ’hyvään neuvojia’ ja ohjaamaan nuoria vaimoja (Tiit.2:3-4). Ei myöskään mies sukupuolensa perusteella ole oikeutettu saarnavirkaan. Tulee olla sisäinen ja ulkoinen kutsu. Ei Luther-säätiön messussa kuka tahansa mies voi toimia saarnavirassa. Kaikki se mikä koskee naista koskee myös miestä seurakunnan jäsenenä.

Feministipappeja ei tarvita.

Feministipappeja ei tarvita.

Tarviiko olla feministi jos nainen on pappina?

”Mutta minä en salli, että nainen opettaa seurakunnassa enkä että hän vallitsee miestänsä, vaan eläköön hiljaisuudessa” (1.Tim.2:12).
Voisiko joku suomentaa, mitä toi tarkottaa? Että naisen pitää olla hiieri eikä saa sanoa omia mielipiteitä?

hillsong ; kertokaa mulle, miksi nainen ei vois toimia pappina?

http://www.vapaasatama.net/naispastorius.html
http://www.vapaasatama.net/naispappeus.html

No yhden teorian mukaan se tarkoittaa sitä, että tuohon aikaan kun saarna oli enemmän interaktiivinen, aktiiviset naiset eivät olisi halunneet antaa muille suunvuoroa ja varastivat uteluillaan koko shown. Paavali joutui siksi hiljentämään heidät ylikovalla teologialla. Toisen teorian mukaan se tarkoittaa sitä, että mies on tavallaan pomo ja päävastuussa niin seurakunnassa kuin perheessä, eikä sovi, että nainen ottaa tämän miehelle tarkoitetun paikan. Yksi mahdollisuus on se, että siihen aikaan naiset olivat vähemmän oppineita kuin miehet ja siksi miehet pystyivät paremmin arvioimaan, mikä on oikea oppi. Tai sitten olisi herättänyt liikaa pahennusta ja yhtymäkohtia noituuskultteihin, jos nainen olisi ollut näkyvässä asemassa seurakunnassa siihen aikaan ja siinä paikassa.

Miksi mä nään asian niin, että se on alistamista, kun Raamatun mukaan naisen tulee olla kuuliainen miehelleen?

Minusta tämä on hirveän hankala asia. Toisaalta tämä naisen eriarvoisuus tuntuu nykypäivänä todella ahtaalta ja väärältä ajatukselta, mutta toisaalta kai meidän pitäisi elää raamatun mukaisesti, oli aika mikä tahansa. Jos raamatussa annettuja säännöistä ruvetaan joustamaan jossain asioissa, niin mistä tietää mihin lopettaa?

Raamatullisesti ajatellen ei ole mitään syytä sille, miksi nainen ei voisi toimia pastorina. Raamatussakin on useita naisia sellaisissa tehtävissä, joita nykyään pidettäisiin pastoreina. Tosin naisia on nykyäänkin sellaisissa tehtävissä ja on aina ollut, mutta usein siinä on sitten koitettu jotenkin kiertää asia. Esimerkiksi siten, että onkin kutsuttu naistyöntekijää vain evankelistaksi tai seurakunnan työntekijäksi.

”Minä notkistan polveni isän edessä, josta kaikki, millä isä on, taivaissa ja maan päällä, saa nimensä” (Ef.3:14)

Kirkon perinteiden vaaliminen naispappeuden kohdalla on taas hiukan kyseenalaista, sillä esimerkiksi pappien selibaatti on katolisen kirkon vanha perinne, jolla ei ole virallisia perusteita Raamatussa vaan ensisijaisesti paavin ja kirkolliskokouksen päätöksessä. Luterilaisuudessa selibaatti syystäkin lakkautettiin.

Niin kuin kaikkien pyhien seurakunnissa olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnan kokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niin kuin lakikin sanoo. Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa. …

Mitä kirjoitan on Herran käsky. Jos joku ei tätä tunnusta, Jumala ei tunnusta häntä.’ (1.Kor.14:33-38)

Ilmeisesti tilanne kuitenkin on niin kuin eräs nimettömän liikkeen jäsen tiedekunnassamme kovaan ääneen pohti: "On se kumma, miten Jumala kutsuu naisia papin työhön, vaikka kaikki naispapit joutuvat Helvettiin."

Ilmeisesti tilanne kuitenkin on niin kuin eräs nimettömän liikkeen jäsen tiedekunnassamme kovaan ääneen pohti: "On se kumma, miten Jumala kutsuu naisia papin työhön, vaikka kaikki naispapit joutuvat Helvettiin."

Tähän voisi sanoa aamen...

Ehkä Jumala joutuu kutsumaan naisia työhönsä kun miehet eivät ole vastanneet kutsuun? Ja miksi Jumala tosiaan kutsuu naisia jos se ei ole "Raamatun mukaista"? Hmm.

Mun mielestä on aika epäjohdonmukaista kieltää naisia saarnaamasta tai opettamasta aikuisia, mutta samanaikaisesti (ja vieläpä samat ihmiset!) kannattavat, suosittelevat ja kehoittavat naisia toimimaan aktiivisesti lapsityössä ja opettamaan pyhäkouluissa! Millä ihmeen perusteella nainen sitten saa opettaa pyhäkoulussa? Mun mielestä siinä on selkeä ja räikeä ristiriita. Jos kerta naispappeus on syntiä niin sitten naiset myös pois pyhäkoulun opettajan paikalta ja laitetaan miehet pyhäkoulun opeiksi!

Itse olen nainen ja opetan lapsia mm. pyhäkoulussa. Enkä tosiaan voi ajatella että lasten opettaminen olisi jotenkin vähemmän vastuullista, haasteellista ja vaativaa kuin aikuisten, useimmiten jo uskossa olevien seurakuntalaisten opettaminen.

Itseäni hämmentää, miten naispappikysymystä edelleen kohdellaan luterilaisessa kirkossa mielipidekysymyksenä. Asiasta ei pitäisi keskustella enää kahdenkymmenen vuoden jälkeen, vaan ryhtyä todellisiin toimiin protestoivia pappeja vastaan. Omantunnonvapautta en keneltäkään kiellä, mutta sen ei tulisi vaikuttaa työhön. Itse olen ottanut melko johdonmukaisen kannan naispappeutta vastustaviin teologeihin ja toivotan heidät keskustelun jälkeen tervetulleiksi työskentelemään toisessa tunnustuskunnassa.

kertokaa mulle, miksi nainen ei vois toimia pappina?

Sitten tuhon vanhimman tehtävään - Tiitus kirjeessä on kohta jossa vanhemmat naiset opettaa toisia nuorempia naisia:) voisivatko he olla vahhinten vaimoja:) Nähkääs kun Jumalan valtakunnassa yleensä avipari palvelee yhdessä :) Kumpi on silloin arvokkaampi -mies vai nainen jos molemmat ovat uskossa:) Viekkaampa että Raamattussa molemmat menevät taivaaseen:)

Mutta yhden papin -Johtavan papin seurakuntamallia en löydä Raamatusta :) likö tuo niiden "raatelevien susisen aikaan saantia" Minusta sen henkilön motiivi tuhon tehtävään tulee olla -kutsuttu palvelemaan Pyhän Hengen kautta , jos taas motiivina on jollekin näyttäminen -metsään mennään..

Tosin tämäkin voiko -Pyhä Henki kutsua naisen -opettamaan Jumalan Sanaa? jakaako Pyhä Henki tahtonsa mukaan lahjat? - uskon molempiin että voi -ja ut:n seurakunnassa ei ole -hierarkista johtajuutta- Miksi muuten Jumala olisi antanut vanhimmat seurakuntaa?

Tosin myös hedelmä on oleellista tuossa kutsussa:) hedelmän tulee olla Raamatun mukaista ( ei siis niin että lesbot , homoseksuaalit yms. alkavat esiintyä Jumalan kutsumina seurakunnissa)

Miksi mä nään asian niin, että se on alistamista, kun Raamatun mukaan naisen tulee olla kuuliainen miehelleen?i

Raamatusta löydetään usein ne kohdat joissa naisia kehotetaa alistumaa jne. Mut valitettavan harvoin puhutaan esim siitä et sama Paavali, joka kehotti naisia alistumaan, kehotti miehiä myös rakastamaan vaimojaan "niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi henkensä sen puolesta." (Ef. 5:25)

Pietari kielsi Jeesuksen kolmesti ja silti Jeesus armahti häntä ja vielä kuoli ristillä hänen puolestaan. Toisin sanoen, Raamatun mukaan siinä vaiheessa, kun nainen on lähtenyt menemään ja kieltänyt jopa edes tuntemasta koko miestä, uskollisen miehen tulisi vielä olla valmis kuolemaan naisen puolesta. Raamattu kehottaa miehiä uhrautuvaiseen rakkauteen, sellaiseen jossa oman kunnian ja ylpeyden uhalla ollaan valmiita puolustamaan vaimoa. Luonnollisesti tälläinen mies ottaa perheen päänä päätöksiä tehdessään myös naisen mielipiteet huomioon. Valitettavasti me miehet olemme kuitenkin mokanneet melko pahasti, sillä olemme alkaneet käyttää Jumalan meille antamaa oikeutta perheen päänä väärin.

Raamattu kehottaa miestä kuitenkin kunnioittamaan ennen kaikkea Herraa. Surullisen monta kertaa nainen on mennyt miehen edelle, näin kävi jo Raamatunkin aikana esimerkiksi Simsonille. Mutta jälleen luonnollisesti Herraa pelkäävä mies rakastaa vaimoaan eikä tahdo tälle pahaa.

Ja tohon naispappeuteen. Musta jos meidän miespapit ei uskalla evankeliumia nii hyvä et on tullu naisia tueks. Mutta siinä on taas se juttu, että Jumala on luonut meistä erilaisia. Mies on vahvempi joissakin asioissa, nainen taas toisissa. Hengellisissä asioissa Jumala on kuitenkin jostakin syystä tarkoittanut miehen johtajaksi. Tämä näkyi jo Mooseksenkirjoissakin: Mooseksen sisar Mirjam sai toimia maallisena johtajana, mutta hengellisissä asioissa johtajana oli aina mies. Ehkä miehet ovat suoraselkäisempiä Jumalan Sanassa pysymisen suhteen. En väitä tämän olevan absoluuttisesti totta, mutta ainakin toistaiseksi homopareja siunanneet papit ovat esimerkiksi olleet naisia.

Mutta yhden papin -Johtavan papin seurakuntamallia en löydä Raamatusta :) likö tuo niiden "raatelevien susisen aikaan saantia" Minusta sen henkilön motiivi tuhon tehtävään tulee olla -kutsuttu palvelemaan Pyhän Hengen kautta , jos taas motiivina on jollekin näyttäminen -metsään mennään..

Raamatusta ei löydä selkeää hierarkista mallia (mutta viitteitä siihen). Jos aihe kiinnostaa, on olemassa kirja "Apostoliset isät", johon on koottu Raamatun kaanonin ulkopuolelle jääneitä kirjeitä ja tekstejä n.70-250 luvuilta. Yksi näistä, "Apostolien opetus" pitää sisällään tarkat ohjeet seurakunnan järjestyksestä. Teksti on noin vuodelta sata, eli samanikäinen evankeliumien kanssa. Tuossa lueteltavia seurakunnan virkoja ovat piispat, diakonit, profeetat (opettajat) ja apostolit (kiertävät saarnaajat).

"kertokaa mulle, miksi nainen ei vois toimia pappina?"

Tärkein syy taitaa olla isäin perinnäissäännöt.

Naispappeja on luterilaisen kirkon lisäksi helluntaiherätyksessä, vapaakirkossa sekä metodistikirkossa. Joten mikään niistä ei näe estettä naispappeudelle. Toki muutama perinnehenkilö pistää vastaan.

Olisihan se masentavaa, jos seurakunnan kaitsija olisi nainen. Tuo virka kuuluu vain miehille.

Voi hyvä luoja, voi hyvä luoja. Onneksi en ole Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Tyydyn polkemaan naisten oikeuksia yhteiskunnassa ja harrastamaan mielipidekysymyksiä, isäin perinnäissääntöjä jne. jne. rakkahan kansakirkkomme ulkopuolella.

Tähän keskusteluun on jo ilmestynyt niin hienoja helmiä, että haluni v... eikun ilmaista mielipiteeni on pohjaton, mutta tyytynen vain muutamaman kommenttiin. "Välttäkää turhia väittelyitä" ja muita hurskaita tekosyitä. Tähän joku pyhimys-hymiö.

Firefox

Naispappeja on luterilaisen kirkon lisäksi helluntaiherätyksessä, vapaakirkossa sekä metodistikirkossa. Joten mikään niistä ei näe estettä naispappeudelle. Toki muutama perinnehenkilö pistää vastaan.

welzu:

Raamatussakin on useita naisia sellaisissa tehtävissä, joita nykyään pidettäisiin pastoreina.

Profeetta, seurakunnan opettaja, diakoni.

Me olemme tulleet pitkälle apostoliselta ajalta, kiitos melkein 2000 vuoden kirkkohistorian. Monet puolet kirkon viroissakin ovat muuttuneet, kun kirkkon/kirkkojen on ollut pakko mukautua uuteen asemaan. Mainitaan nyt ensimmäisenä isona Rooman valtiokirkoksi muuttuminen 300-luvulla.

Profeetta, seurakunnan opettaja, diakoni.

Profeetan virka on minulle vähän hämärä käsite - varsinkin UT:n aikaan, joten siihen en osaa sanoa oikein mitään. Paitsi sen, että johan VT:ssä oli naisprofeettoja, mutta silti naispappeus oli käsittääkseni kovasti tuntematon käsite. Voisin vetäistä puolittain hatusta teorian, että ei se VT:n ja UT:n pappeus niin kaahiasti eroa toisistaan. Molempien perushomma on uhrin toimittaminen; mitä nyt UT:ssa se vaihtui verellisestä verettömäksi: eukaristiaksi.

Mainitsisitkos niitä seurakunnan opettajattaria nimeltä...? Naisdiakonit muistaakseni opettivat aikoinaan naiskatekumeeneja, joten opettamisessa ei välttämättä ole mitään sen ihmeempää.

Diakoni? Missä piireissä sekoitettaan pastorin ja diakonin hommat keskenään? :-S

Monet puolet kirkon viroissakin ovat muuttuneet

Jaa jotta nämä ovat esimerkkejä naisten pastoriviritteisistä hommista?

Paitsi sen, että johan VT:ssä oli naisprofeettoja, mutta silti naispappeus oli käsittääkseni kovasti tuntematon käsite.

Diakoni? Missä piireissä sekoitettaan pastorin ja diakonin hommat keskenään?

Käsittääkseni ainakin vanhemmissa kirkoissa diakoni on yksi välietappi matkalla pastoriksi. Sen lisäksi diakoni on myös oma virkansa.

Welzy ehti pitkälti sanoa kaiken, mitä aion itse vastata.
Profeetan ja seurakunnan opettajan "virat" sekoittuvat melko nopeasti, mutta voidaan puhua evankelistan, saarnaajan ja tekstien tulkitsijan hienoisesta yhdistelmästä. Noiden kolmen käsitteen rajat ovat muutenkin pitkälti päällekäin.

Suurimman ongelman Paavalin kirjeessä ilmenevälle kohdalle "nainen vaietkoon seurakunnassa" ja sen pohjalle rakennetuille argumenteille iskee juuri se, miten ilmeistä on, että naiset lukivat tekstejä, profetoivat ja opettivat varhaisessa seurakunnassa. Tämä on ilmeinen todiste sen puolesta, että tekstiä on vahingossa ja jopa tahallaan tulkittu ja opetettu puhtaasti väärin.

welzu:

Käytännössä kuitenkin jo Uudessa testamentissa on nähtävissä se, että silloin naisetkin tekivät samoja asioita kuin miehet.

Uuden testamentin mukaan kristinuskossa on vain yksi vanhatestamentillinen pappi ja se on Jeesus. Toisaalta Uudessa testamentissa kerrotaan vanhatestamentillisen pappeuskäsityksen murtumisesta ja sanotaan, että kaikki uskovat ovat pappeja (siitä termi yleinen pappeus).

Ehtoolliseen liittyen joku sanoi jossain hienosti, että Kristus on sekä uhraaja, että uhrattava että se, jolle uhri kohdistetaan. Ei pap... anteeksi, seurakunnan vanhin toki lähde uhraamaan aina uusia ja uusia uhreja ihmisten syntien takia VT:n tyyliin, vaan kyseessä on aina sama uhri, minkä Kristus uhrasi. Elikä vaikka meillä onkin/olisikin vain yksi uhripappi, niin silti "tämä on minun ruumiini ja vereni, joka murretaan ja vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi".

Vanhimmat, diakonit ja muut saavat esikuvansa muualta. Osittain juutalaisesta synagogajärjestyksestä, jossa synagogan vanhin saattoi olla muukin kuin leeviläinen.

Käsittääkseni ainakin vanhemmissa kirkoissa diakoni on yksi välietappi matkalla pastoriksi. Sen lisäksi diakoni on myös oma virkansa.

Torres

Suurimman ongelman Paavalin kirjeessä ilmenevälle kohdalle "nainen vaietkoon seurakunnassa" ja sen pohjalle rakennetuille argumenteille iskee juuri se, miten ilmeistä on, että naiset lukivat tekstejä, profetoivat ja opettivat varhaisessa seurakunnassa.

Ottaisin muuten edelleen mielelläni vastaan niitä tarkempia esimerkkejä opettajattarista.

Ernesti, toinen käsky!

Yksi ongelma on sekin että kuvitellaan alkuseurakunnan "jumalanpalvelusten" olleen sellaisia kuin nykypäivän luterilaisessa kirkossa. Esim. että sakramenttien jakamiseen tarvitaan erityinen virka, vaikka missään kohtaa Raamatussa ei ole sitä sanottu.

Toisekseen, miten "jumalanpalvelus" eroaa muusta seurakunnan kokoontumisesta? Viikonpäivänkö suhteen? Ja mitä tarkoittaa "jumalanpalveluksen toimittaminen"?

Jos ajatellaan esim. Korintin tilannetta 1. Korinttilaiskirjeen kirjoittamisen aikaan, sieltä ei hakemallakaan löydä merkkejä nykyisenkaltaisesta virkapappeudesta tai virkajärjestyksestä. Pikemminkin käytäntö viittaa siihen että kaikki tekivät kaikkea. Paavalin ohjeet eivät kuitenkaan sisältäneet kaaoksen selvittämiseksi sitä että tietyt tehtävät jakaantuisivat eri viranhaltijoille.

Kirkon virkajärjestys on muuttunut alusta asti ja muuttuu edelleen. Eri virkojen tehtävät sekoittuvat toisiinsa. Enkä minä ainakaan näe sunnuntaijumalanpalvelukseen liittyvässä opettamisessa tai saarnaamisessa mitään eroa siihen miten naiset opettavat muissa tapahtumissa tai vaikkapa kirjoittavat kristillisissä lehdissä hyvinkin saarnanmuotoisia kirjoituksia. (Ja usein erittäin hyviä!)

En myöskään ajattele että seurakunnassa olisi tarkoitus olla mitään auktoritatiivista, virkaan liittyvää opettamista, joka olisi viran vuoksi vastuullisempaa kuin muu opettaminen.

Varhaiskirkon seurakunta- ja jumalanpalveluselämästä tiedetään melko paljon.

Tällä hetkellä lähinnä alkuseurakunnan jumalanpalvelusta taitaa olla ortodoksinen kirkko, jonka aamupalveluksesta iltaan asti yltävät palvelukset ovat kaikkein lähempänä ensimmäisten kristittyjen toimintaa: auringon noustessa lauletaan kiitosta, illalla vietetään ehtoollista. Ehtoollinen oli aluksi todellinen uskovien ateria, jolle kokoonnuttiin yhdessä - ehtoolliselle otettiin varsinaisesta ateriasta leipää ja viiniä, jotka siunattiin.

En myöskään ajattele että seurakunnassa olisi tarkoitus olla mitään auktoritatiivista, virkaan liittyvää opettamista, joka olisi viran vuoksi vastuullisempaa kuin muu opettaminen.

No ei sitä opin säilymistä minusta ainakaan papinviralla säilytetä.
Minusta perusjuttu tässä oppikysymyksessä on yksinkertainen. Se on evankeliumi. Kaikista muista jutuista on sitten vääntöä pienissäkin piireissä. Jopa pappispiireissä.

Kuten toimittivat jumalanpalveluksia ja jakoivat sakramentteja?

No jos se pappi-sana häiritsee, niin voidaan toki puhua seurakunnan vanhimmista, kaitsijoista, 12 apostolista jne. ja luonnehditaanhan jo VT:ssä koko Israelia pappisvaltakunnaksi ja muuta mukavaa eikä se silti nihiloinut erityistä pappeutta mihinkään.

Elikä vaikka meillä onkin/olisikin vain yksi uhripappi, niin silti "tämä on minun ruumiini ja vereni, joka murretaan ja vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi".

Niin...? Eihän se ole sekoittamista.

Onne silti kovasti kaksi eri virkaa.

Vaikka nainen voikin olla diakoni, niin emmie siltikään ymmärrä, millä logiikalla siitä saadaan aikaiseksi argumentti naispappeuden puolesta. Mina ei ymmartaa.

Tähän ongelmaan oma ratkaisuni on oletus siitä, että on opettamista ja opettamista.