Minusta on todella väärin, että uhrejä syyllistetään tapahtuneesta ja hyväksikäyttäjät saavat "anteeksi" ja jatkavat tehtävissään samalla tavalla kuin ennenkin. Miksi näin? Miksi uhri on se, joka joutuu lähtemään seurakunnasta pois (useimmiten käytännössä käy näin, koska hyväksikäyttäjä saa jäädä) ja miksi hyväksikäyttäjä saa jäädä?

Ilman omakohtaista kokemusta tai edes kuulopuheita ei ole oikein mitään kättä pidempää millä kommentoida. Maryel, mistä sinun mielipiteesi (hyväksikäyttäjä jää, uhri lähtee) on peräisin?

Olen keskustelun aloittajan kanssa kevyesti erimieltä uskovien synnintekemisen syistä. En usko, että edes tosissaan-palavasti-aikuisten-oikeasti uskossa oleminen peittää (tai tappaa) ainakaan omaa syntistä luontoani ja tällä olemuksella on seurauksensa. Kuitenkaan oma syntisyys ei oikeuta tekemään syntiä. Ehkä meillä on eri näkemykset pyhityksestä.

Koska hyväksikäyttäjä saa jäädä seurakuntaan, useinkin varmasti uhri kokee sen ahdistavaksi ja lähtee pois. Kuka nyt ei kokisi sitä ahdistavaksi? Jos itse olisin töissä jossain ja työpaikalla saisi jatkaa töissä joku, joka olisi raiskannut minut, hyvin todennäköisesti hakeutuisin pois siitä työpaikasta. Näin varmasti tekisi kuka tahansa muukin seksuaalista väkivaltaa kokenut ihminen. Siksi sanoin, että uhri lähtee, hyväksikäyttäjä jää. Mm. Tapio Sopanen on sanonut, että hyväksikäyttäjät saavat jäädä koska Jumala on heille jo anteeksi antanut. Kuka seksuaalista hyväksikäyttöä kokenut uhri haluaa käydä seurakunnassa, jossa kaikki lakaistaan maton alle, hänestä tehdään syyllinen ja hyväksikäyttäjän annetaan jatkaa toimintaansa, koska Jumala on antanut anteeksi?

Enkä nyt sano, etteikö pitäisi antaa anteeksi, mutta jotenkin minusta tuo on todella kohtuutonta.

http://www.ristinvoitto.fi/sisalto/uutiset/kirkoissa_epailyt_ohjataan_vi...
Sanoisin että Tiittainen puhuu asiaa! Ihan turha jauhaa mistään lankeemuksista ja hairahduksista ja siitä kun me ollaan syntisiä ja voi voi kun tälle ei voi mitään. Seksuaalinen hyväksikäyttö on RIKOS josta tulee rangaista tekijäänsä. Suomen lainsäädäntö on valitettavan lepsu tässä asiassa. Juuri kukaan ei täällä joudu vankilaan seksuaalirikoksista. Uhrille jää todennäköisimmin elinikäiset traumat jo itse teosta.. saati sitten siitä että tekoa puolustellaan jollain "kaikkihan me syntiä tehdään ja onneksi Jumala armahtaa" jutuilla. Vaikka Jumala armahtaa niin teoista on kannettava vastuu.

Ja mitä lehtijuttuihin tulee niin ketä uutisissa nyt hyvässä valossa tuotaisiin julkisuuteen eihän se ole mikään uutiskynnyksen ylittävä asia että valtakunnassa kaikki hyvin. En minä ainakaan siitä loukkaannu pätkääkään jos uskovaisista tulee julki tuollaisia asioita mielestäni se on vaan oikeus ja kohtuus että vihdoin näistä uskalletaan puhua julkisesti. Ehkä joku muukin hyväksikäytetty uskaltaa vihdoin kertoa omista kokemuksistaan.