Pahoittelen kirjoitusvirheitä.

Kumppanillani on kutsunnat parin viikon päästä.. ;/ Toivottavasti saisi vapautuksen, ihan älytöntä pelleilyä koko velvollisuus.

Meillä seurustelua takana reilu pari vuotta ja yhdessäkin jo jonkin aikaa on tullut asuttua. Totta kai odottaisin, jos kumppanini vuoden verran haluaisi siellä olla, mutta onneksi ei halua! Ei siitä nyt kovin helppoa varmaan tule, vaikka vaan sen puoli vuottakin joutuisi siellä olemaan, mutta eipä pahemmin vaihtoehtoja. Siiviilipalveluskin kun on niin typerän pitkä.

Niin.. mitään vinkkejä en siis tässä kohtaa osaa sanoa.

Kuulin, että vuoden 2009 tammikuusta lähtien minimiaika pidentyisi 8 kuukauteen?

Jaa, ei minun korviini vaan sellaista ole kuulunut.

Suosittelen teitä kumpaakin, puhumaan miesystävillenne siitä siviilipalveluksen mahdollisuudesta. :)

Jonttu, Miehet Inttiin, hintit sivariin!

"Kuulin, että vuoden 2009 tammikuusta lähtien minimiaika pidentyisi 8 kuukauteen?"

Joka vuosi tuota taitaa kuulla.

krutoi ; Jonttu, Miehet Inttiin, hintit sivariin!

... ja btw. krutoi, Newsflash: ko. asialla ei ole mitään tekemistä seksuaalisuuden kanssa.

Muutamia asioita joita tulee ottaa huomioon mihin ite kiinnitin omana varusmies aikana huomiota.

1. Tästä inttileski jutusta on tehty ihan liian paisuteltu. Se luo liikaa paineita ja seurustelu suhteet hajoaa pelkkään ajatukseen. "Et mitenköhän raskasta se on".
Ei kannata sitä kuormaa jo etukäteen kantaa vaan ottaa asian levosta ja rauhasta.

2. Ei kannata suuttua, jos puhelimeen ei vastava. Alokaskausi on hyvä esimerkki jolloin on todella vähän vapaa aikaa + leirit.

3. Sotilas kaipaa vkl myös lepoa . Ei kannata suuttua, jos ette heti perjantaina näe tai poika-tai tyttöystävä ei oikeen ole kiinnostunut lähtemään mihinkään.
Kun sotilas ei taistele (tällä hetkellä harjoittele) tai huolla joukkokohtaista materiaaliaa tai asettaan niin sotilas lepää/huoltaa itseään.

4. Jos teillä on ollut riitaa vkl ja asia selvittämättä niin kotona olevan osapuolen pitää muistaa kohta 2. Eikä käy sitä et nyt se ei halua puhua mulle kun on puhelin kiinni. Näitä tapauksia nähty ihan liikaakin. Tuvassa jätkät hajoomis pisteessä ku tyttöystävä ei ymmärrä et ei voi joka sec vastaa puhelimeen.

5. Älkää naiset odottako mitään hirveitä lirkuttelua puhelimessa. Siinä on vieressä 11 kuulemassa joka sanan, jos jätkä ei oo löytäny hyvää nakkisuojaa missä voi puhua rauhassa.

Älkää nyt siviilipalvelusta ajatelko. Hienoa olla lastenkodissa 12kk kun voit mennä maavoimiin ja päästä 6kk ;) Kyl se 12kk vaipan vaihto on miehekästä homma ;D

Ei kukaan pakota menemään "lastenkotiin", ja nykyään se on 11kk. ;)

Offtopic
Huoh, No niin saatiin taas sivari vs intti tappelu tänne.
aseetonpalvelus 9kk aina paitsi jos haluaa E kuskiksi (362) ;)
Jos jotain sivaria kaivelee vielä niin jatketaan tuolla intti vs sivari aiheessa.

Jonttu, ei kait hintit inttiin pääse, vai?

Eikai sen nyt luulis tuohon inttiin kaatuvan. Sieltähän pääsee nykyään melkein joka viikonloppu lomille ja toisaalta voi olla ihan hyväkin ettei näe koko ajan.

krutoi ; Jonttu, ei kait hintit inttiin pääse, vai?

Joskus ainakin legendan mukaan taisi saada vapautuksen väittämällä olevansa homoseksuaali, mutta enää ei taida onnistua.

Joo vanhaan hyvään aikaan intissä oli vain miehiä ja naistenmiehiä, ei hinttejä ym. epäsosiaalista ainesta. Miehet oli 11 kk ja naistemiehet 8 kk.

Mä kuulin tornarin, ettei 1/09 kotiudu koskaan.. :'O

Kustaa: "Eikai sen nyt luulis tuohon inttiin kaatuvan. Sieltähän pääsee nykyään melkein joka viikonloppu lomille ja toisaalta voi olla ihan hyväkin ettei näe koko ajan."

Jep. Luulisin, että jos suhde ei kestä inttiaikaa, se ei kestä paljon muutakaan. Siitä se jatkuu entistä parempana. :)

Vuosi on kuitenkin lyhyt aika, jos tähtäimessä on koko loppuelämän läpi kestävä suhde.

En ole sotaleski enkä sellaiseksi toivottavasti ikinä tulekaan. Itselleni ajatus puolestakin vuodesta olis kauhistus. Nostan kuitenkin hattua niille urhoollisille naisille, jotka tän koettelemusten ajan kestää. Olen kuullut, että se on ihan mahdollista:) Riippuu varmaan persoonista ja suhteen laadusta, miten paljon kitkaa toi inttiaika tuo suhteeseen. Siinä joutuu nainen ainakin tekemään vähän itsetutkiskelua, mutta voi olla hyvinkin kasvattavaa aikaa, jos ottaa sen haasteena eikä tappiona. Tosiaan kannattaa yrittää ymmärtää sitä uupunutta sotamiestä, joka saattaa tulla hieman sekavissakin tunnelmissa lomille kotiin.

Kaikki eivät ehkä tätä tiedä: varuskunnassa suurimpia houkutuksia on porno. Jos siis seurustelukumppani siihen sortuu, niin on hyvä tietää, että siltä ei silmä voi siellä välttyä. Ei ainakaan minun aikanani voinut, mutta tietenkin jokainen tekee oman valintansa kiusaukseen joutuessaan.

"sortuu" .. :D Onpas se nyt niin kamala asia.
Joo, onneksi asia ei henk.koht. haittaa minua pätkän vertaa.

oceansoul ; "sortuu" .. :D Onpas se nyt niin kamala asia.

Älkää nyt hyvät ihmiset alkako intin perinnepornolehdistä meuhkaamaan. Ei niitä oo mikään pakko lukea, jos kantti kestää olla rohkeasti se porukan erilainen. Ja vaikkei kestäiskään, niin entä sitten? Ei pornokuvan näkeminen ihmistä saastuta, vaan se, millä tuntemuksilla lähtee niitä kuvia katselemaan (ei se, mikä menee sisään, vaan se, mikä tulee ulos ;).

Ja mitä homoihin tulee, niin armeija on Suomessa se laitos, joka katsoo homoja vielä kirkkoakin nihkeämmin. Homous on armeijassa yksiselitteisesti kielletty. Väärin. Ei näin, patteri...

Sivarit ja reserviläiset tarkistavat otsikon ja pitävät päänsä kiinni aiheista, jotka eivät tähän keskusteluun kuulu. Aiheena oli käsittääkseni inttileskeys, ei se, miten poikaystävä saadaan vapautettua palveluksesta.
Säälittävää ruveta toisten keskustelunaloitusten kustannuksella puimaan ikiwanhaa "varusmies vs. sivari" liekkisotaa. Kun tulen sotaleskikeskusteluun, en välitä lukea täällä samoja "syntiä" ja "hinttari" -argumentteja, mitä joudun silmät verellä lukemaan muualla. Jos ketjun aihe ei kiinnosta, menkää muualle.

Priitu_
Itse olen intissä sinä taistelevana osapuolena ja kotiuduin viime kesänä. Vuosihan siellä vierähti, mutta ei se ollut niinkään paha. Muutamia huomioita voisin antaa, jos vaikka haluatte keskustella vakavissanne, miten vuodesta selvitään.
1. Ei se ole selviämistä. Vuosi erossa ei ole niin vakavaa, itse asiassa yllättävän vapauttavaa, kunhan suhde on hyvällä pohjalla ennen sitä. 5 kuukautta on aika vähän, mutta tehkää työtä.
2. Intistä liikkuu todella paljon juttua ja varuskunta on aidan sisällä aivan oma, suljettu maailmansa. Ensimmäinen kuukausi menee totuttautuessa ja kaiken ihmeellisen innostelua (varsinkin, jos asenne on "vuosi!"). Tästä seuraa, että intistä puhutaan paljon. Saat oman osasi tornijutuista ja kaikesta siitä kauheudesta, mitä mies saa kestää. Samoin slangi tarttuu: ruuasta tulee muonaa, sängystä punkka, tetsari, sirpa ja muu hupaisa slangi seuraa myös lomille. Itse annoin tyttöystävän kestää täysilaidallisen verran kaikkia mahdollisia tarinoita.
3. Se on miehinen maailma ja muuttaa ihmistä - todella v-mäiseksi. Varsinkin, jos pääset RUK-koulutuksen makuun. Se ei ole pysyvää eikä aina kovin vakavaakaan, mutta kestää jonkin aikaa siviilin ulkopuolellakin. Pidät vain hyvää huolta ja rakastat sellaista pientä varusmiesjohtajaakin, niin kaikki on hyvin.
4. Kaikkein pahimmaksi itse koin, että normaali sosiaalinen elämä kärsii kovasti. Aidan sisäpuolella ollaan vähintään viisi päivää viikossa, joten ei kauheasti jää ns. normaaleja puheenaiheita. Intti vie kaiken ajan, eikä siellä pahemmin katsota telkkaria tai muuten vain olla ja ajatella syntejä ja syntyjä syviä. Lomilla saat sitten kavereiden kanssa keskustella, miten oli hauskaa keikalla tai esim. MN-festareilla. Viime vuoden festareiden pääkonsertin aikaan istuin itse poterossa johtamassa taistelua, RUK:n loppusodassa. En ole paljoa puhunut Stryperistä.

Kaikenkaikkiaan vuosi ei ole paha. Alussa on rauhallista lukuunottamatta hylsyjuttuja. Ensimmäisenä viikonloppuna ei lomille päästä ja voi olla, että esim. iso leiri aiheuttaa peruskaudella toisen kiinniolon, mutta pääasiassa on yhteisiä viikonloppuja. Aliupseeri- ja reserviupseerikoulu taas tuovat tullessaan pitkät kiinniolot ja niissä voi olla molemmin puolin kestämistä. Yhdessä vietetyt viikonloput ovat avain selviämiseen. Hyvänä puolena saa itsenäistyä - vaikkei se vielä taida olla tuossa vaiheessa ykkösongelma.

Ois tässäkin ketjussa valvoj(a/i)lle työtä, anybody?

Haluaisin kuulla kokemuksianne miten selätitte intin poikaystävänne tai tyttöystävänne kanssa? jotain vikkejä tai muita ajatuksia?

Pyh. Itselläni on päinvastaiset kokemukset. Suurin osa meidän porukasta pystyi pitämään suhteen yllä intistä huolimatta. Se vaatii työtä, mutta jos etukäteen asenne on, että vuosi tulee olemaan ankaraa selviytymistaistelua, niin se myös tuntuu siltä.

Pienen näkökulmasekan unohdin mainita: Jokailtainen soittelu rasitti itseäni välillä todella paljon. Kun on koko päivän painanut niska limassa töitä pitkin metsiä ja pääsee viimeinkin kuuden jälkeen sänkyyn nukkumaan, ei millään joka ilta jaksa soittaa. Siviilissä omaa aikaa on niin paljon, että odottaminen tuntuu tuskalliselta kun taas intissä eletään 12 tunnin työpäiviä kuudesta kuuteen, joskus pidempäänkin. Välillä on niin paljon tekemistä, ettei muista edes, kuka on, saati sitten, että joku odottaa porttien ulkopuolella.

Älkää nyt hyvät ihmiset alkako intin perinnepornolehdistä meuhkaamaan. Ei niitä oo mikään pakko lukea, jos kantti kestää olla rohkeasti se porukan erilainen. Ja vaikkei kestäiskään, niin entä sitten? Ei pornokuvan näkeminen ihmistä saastuta, vaan se, millä tuntemuksilla lähtee niitä kuvia katselemaan (ei se, mikä menee sisään, vaan se, mikä tulee ulos ;).

Omasta kokemuksesta sanoisin, että kyllä se pornon katselu muuttaa ajatusmaailmaa huonompaan suuntaan. Alkaa katsomaan naisia vähän väärällä silmällä, ja aikaa ja energiaa niiden kuvien päässä pyöriminen vie paremmilta asioilta. Ulos kyllä tulee jotain, jos ei likaista, niin ainakin limaista.