Kannattaisiko pettämisestä kertoa jos tietää että siitä oikeasti voisi seurata jonkun ihmisen kuolema? Mustasukkainen kumppani saattaisi väkivaltaisuudelle herkän luontonsa impulsiivisessa kuohahduksessa tappaa.

Rozemarie kirjoitti: Kannattaisiko pettämisestä kertoa jos tietää että siitä oikeasti voisi seurata jonkun ihmisen kuolema? Mustasukkainen kumppani saattaisi väkivaltaisuudelle herkän luontonsa impulsiivisessa kuohahduksessa tappaa.

Entä jos avioliitto on niin paska että pettämisen jälkeen voi katsoa puolisoaan vielä silmiin. onko kyse silloin edes ollut avioliitosta vai vain siitä että ollaan asuttu saman katon alla ja on sama sukunimi?????

Moi Rozemarie.

Mitä teille kuuluu?

Avioliitto ei ole kiinni siitä missä kunnossa liitto on, vaan se on lupaus ja elinajaksi solmittu liitto, jonka laatu voi vaihdella huimasti eri ihmisillä tai eri aikakausinakin . Huonossakin parisuhteessa kaikesta ja kaikessa pitäis aina voida olla avoin, niin ettei homma menis pettämisen puolelle saakka.. mun mielestä mieluummin vaikka sitten ottaa eron ennen kuin pettää tai ottaa uuden puolison, niin ainakaan ei tarvise valehdella - vaikka eihän raamattu anna uudelleen naimisiinmenolle lupaa, ellei toinen ole pettänyt.

Asumuseroahan raamattu ei kiellä jos toinen on hankala ja olen itse meittinyt, että se voi olla hyvä tapa testata toisen sitoutumista huonossa parisuhteeseen.. jos toinen sillä välin näkyvästi pettää, niin silloinhan sen eron sitten saa ottaa.

Olen joskus miettinyt, että saisko eron sitten ottaa sillä syyllä, jos toinen ei välitä eikä rakasta eikä näytä ajan kuluessa halukkuutta muutokselle, vaikka hänen puolestaan on rukoiltu paljon ja hänelle on asiat sanottu useamman kerran suoraan, että mikä on pielessä ja mitä täytyy korjata, jotta suhde voisi toimia. Eikö pettämistä ole myös se, jos toinen rikkoo rakkauden tai kunnioittamisen käskyä vastaan..? No ilmeisesti ei riittävästi, mutta eihän ketän voi velvoittaa olemaan suhteessa, jossa toinen osapuoli harjoittaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa osoittamatta minkäänlaista halukkuutta muutokselle.

"Joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin"

Tässä raamatunjakeessa puolison hylkääminen verrataan huorintekoon silloin, kun "nai toisen".. eli käsittääkseni huonosta avioliitosta on oikeus astua pois, mutta lupaa uuden ihmisen kanssa naimisiin menolle ei ole, ennen kuin tuo toinen puoliso on mennyt jonkun kanssa sänkyyn.. eli käytännössä, vaikka eroaisi, niin raamattu sitoo silloinkin puolisot toisiinsa niin kauan, kunnes toinen kuolee tai toinen pettää. No tämä on nyt enemmän mun omaa pohdiskelua aiheen vierestä.

Jos on sellainen puoliso joka "herkän impulsiivisen luontonsa vuoksi voisi mustasukkaisuudessa tappaa"... niin se on sairasta ja ihmisen jolla on tuollainen ongelma pitäisi tajuta se. Ihmisen tulis kääntyä Jumalan puoleen, eikä hyväksyä tuollaista pahuutta itsessään. En suosittelisi naimaan tuollaista ihmistä, mutta jos vahingossa niin olisi päässyt käymään ja agressiivisuuden huomaisi jo naimisissa, niin tuo on sellainen asia, mitä ei kuulu sietää, vaan jos toinen olis tuollainen jatkuvasti, niin ottaisin etäisyyttä asumuserossa ja katsoisin muuttuuko tilanne siitä mihinkään.

En puolusta syntiä mutta jos miehen osalta avioliiton lupaus jää täyttämättä niin onko kyse silloin edes avioliitosta? Jos hän ei osaa rakastaa tms... niin hän ei ole täyttänyt silloin lupausta jonka alttarilla antoi vaikka toinen osapuoli on kaikkensa antanut ja yrittänyt, eli hän ei ole täyttänyt miehen ja perheenpään paikkaa ja osaa. Ja tämä tilanne ajoi hänen puolisonsa syntiin.
Jos henkilö jonka kanssa nainen miestään petti onkin hänen ja hänen miehensä yhteinen tuttu niin ei hän voi jatkuvasti palkata rotevia miehiä vahtimaan miehensä edesottamuksia. Mies voisi esittää rauhallista ja myöhemmin tappaa miehen jonka kanssa hänen vaimonsa petti. Nainen taas ei halua kenekään kuolemaa ja on lisäksi tenhyt parannusta ja puhunut sielunhoitajalle ja Jumalalle asiasta.

Kun mä tuolla ylenpänä kysyin mitä teille kuuluu, niin tarkoitin kysyä hienovaraisesti, "että puhutko nyt teistä?".

Mä olen itse tehnyt joskus nuorena huorin ja tiedän, että samaan aikaan sitä koettaa löytää tekemiselleen perusteluita ja selityksiä, mutta vaikka mullakin oli olemassa vaikka mitä tekoa "lieventäviä" tekijöitä mun motiivissa ja olosuhteissa, niin loppupeleissä mä en voinut siltikään perustella niillä asiaa Jumalalle niin, että saisin synnin tekemättömäksi.

Mun mielestä motiivi ja olosuhteet määrittelee syntiä, sillä onhan se eri asia pettää "hyvää" aviopuolisoa suunnitelmallisesti tekemättä parannusta, kuin jos pettää vaikka hakkaavaa rakkaudetonta puolisoa väsyneenä ja hyljättynä kertaalleen. Mutta tämä on inhimillinen näkökanta ja tarjoaa synnin tehneelle vain vähän lohdutusta.

Kuitenkin avioliitto on avioliitto, siihen liittyvät lupaukset on tehty Jumalan edess ja synti on syntiä - niin se vaan menee ja vaikka olis vähän vaikeempaakin, niin sillä ei saa syntiä puhuttua puhtaaksi tai tekemättömäksi. Pahaan ei kuulu vastata pahalla, vaan se kuuluu voittaa hyvällä.

Kirje Roomalaisille 12:21:

Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä.

Eikö mulla olis inhimillisesti katsottuna oikeus mennä vaikka huoriin tai vähän "pitää hauskaa" klubeilla? - onhan mulla ikää kohta 32-vuotta ja en ole koskaan seurustellut... tässähän menee koko elämä hukkaan ja eihän mies nyt voi elää vuosia ilman seksiä..?

Tällaisilla perusteluilla kun ei vaan voi Jumalalle perustella yhtään mitään ja meidän usko ja rakkaus koetellaan juuri tällaisten vaikeiden olosuhteiden kautta. Katso vaikka raamatusta Jobia, Abrahamia, Israelin kansaa erämaassa, Joosefia jne jne.. Uskon takia tulee toisinaan kärsiä ja kipu on sen rakkauden hinta.

Jumala kyllä armahtaa kun ihminen tekee parannuksen, mutta teoilla voi olla aika raskaat seuraamukset, varsinkin jos on herkkä tunneihminen, niin omantunnon syytökset sekä itseinho voi ylittää monikymmenkertaisesti synnistä saadun hetkellisen nautinnon.

En kommentoi kysymykseesi mutta voit päätellä mitä meille kuulu ? ;)

entä onko pettäminen vain sukupuoliyhteyttä toisen kanssa vai voiko pettäminen olla jotain muutakin? lasketaanko sellainen pettämiseksi että mies puolta vuotta aikaisemmin lähetteli itsestään pornokuvia naiselle jonka kanssa on ollut joskus "sillai" ja kertoo hänelle viestissä kuinka tämä oli hänen "elämänsä paras pano"(ei tietoa onko ollut kyse seurustelusuhteesta vaiko vain seksisuhteesta vai yhdenyön jutusta tämän naisen kanssa tms) eikä varmuutta onko miehen ja tämän naisen välillä ollut jotain myös sinä aikana kun mies on ollut kanssani naimisissa... kun tämä nainen väittää että on ollut mutta mies väittää että ei ole, eikä vaimo tiedä kumpaa uskoa. vaimo on halunnut jatkaa suhdetta ja antaa anteeksi mutta tuntuu että luottamus on mennyt. vaimo on myös tehnyt aviorikoksen koska löysi miehen joka osaa rakastaa ja joka ymmärtää ja josta on aina tykännyt... samoinkuin tämä mies on aina pitänyt naisesta ja tämä mies on kovin pahoillaan ettei ajoissa varoittanut naista koska tuntee tämän miehen jonka kanssa nainen on yrittänyt avioliittoaan elää todeksi ja tiesi ettei avioliitosta todennäköisesti tulisi mitään tai se ei kantaisi kauas...

"entä onko pettäminen vain sukupuoliyhteyttä toisen kanssa vai voiko pettäminen olla jotain muutakin? "

Pettäminen on sitä, mitä parisuhteen osapuolet ovat keskenään sopineet. Ei ole siis mitään yleisluontoista vastausta, mutta useimmille ihmisille pettämistä on moni muukin asia kuin yhdyntä...
Aiheeseen liittyen:
http://housuitta.com/2011/04/22/parisuhteen-oikeat-saannot/ "Sääntöjen puuttuminen on yksi varmimmista tavoista saada aikaan parisuhderiitoja."

Roziemarie,

Älä pilaa elämääs sen aviomiehen takia, joka ei hoida hommiaan. Oon lukenut sun juttuja täällä ja se sun mies on osoittanut, ettei arvosta teidän avioliittoa ollenkaan. Sillä on ollut miljoona mahdollisuutta parantaa tapansa, mutta ei sitä kiinnosta niin anna olla. En tajuu miten oot sellasen miehen mennyt ottamaan. Se ilmeisesti huijas sua aika rankasti ja esitti ennen naimisiinmenoa toisenlaista?

Petä vaan sitä miestäs jos on parempi mies tiedossa. Ei kai sitä voi edes pettämiseksi sanoa. Seurakunnan ihmiset tulee varmasti tuomitsemaan, mutta sitten tulee. Niin ne aina tekee sellasille ihmisille, joilla on elämässä vaikeeta. Sun mies teidän liiton pilas etkä sinä. Ensinnäkin on ihan perusasia, että avioliitossa toista ei pidetä puutteessa. Sellanen joka pitää saa syyttää ihan itseään jos puoliso lähtee hakemaan seksiä muualta. Oma vika voivoi. Ja noi sun miehen lähettämät seksiviestit vanhalle panolle oli TOSI törkee juttu ja itse pitäisin sitä anteeksiantamattomana. Vihaksi pistää. :( Koita pärjäillä.

Löytyykö vielä tahtoa rakastaa? Rakastamisen tunteita varmaankin on vaikea löytää, mutta löytyykö sitä tahtomista, jota on luvattu? Löytyykö halua saada anteeksi vai onko ajatukset jo kokonaan sen suuntaisia, että pettäminen oli oikeutettua: "Ei kai sitä voi edes pettämiseksi sanoa."? Löytyykö toivoa, että myös itse saisi voimaa antaa anteeksi? Voisiko kaiken aloittaa uudelleen alusta, enemmän toista tukien, kun kummankin heikkous on tullut ilmi?

jos kävisi niin onnettomasti että vaimo ja mies jonka kanssa hän puolisoaan petti ajattelemattomuuttaan ja vastuuttomuuttaan olisivat olleet käyttämättä ehkäisyä ja vaimo tulisi raskaaksi tälle miehelle niin miten toimia? näin ei ole käynyt mutta mahdollisuutta ei vielä voi täysin poissulkeakaan (2 viikon päästä selviää)
synnillä on aina seurauksensa. ja abortti on murha. jos raskaus tapahtuu niin aviomiehelle asiasta ei voi kertoa koska silloin vaimo ja mies jonka kanssa tämä petti olisivat todennäköisesti vainaita (+uusi elämänalku kohdussa) joten 3 ihmistä kuolisi. olisiko ainoa mahdollisuus vain kadota ja paeta tämän miehen kanssa näkymättömiin ja toivoa ettei heitä löydettäisi.

vaimo ja mies jonka kanssa tämä puolisoaan petti tietävät kumpikin että he ovat hengenvaarassa jos aviomiehelle selviää mitä heidän välillään on tapahtunut. tämä ei ole leikinlaskua.

vaimo ja mies jonka kanssa tämä puolisoaan petti tietävät kumpikin että he ovat hengenvaarassa jos aviomiehelle selviää mitä heidän välillään on tapahtunut. tämä ei ole leikinlaskua.

Jos ihan aikuisten oikeesti tarkoitat että olet hengenvaarassa, niin toimi. Pettäminen on syntiä ja väärin, mutta se ei oikeuta väkivaltaan. Suomessa on olemassa systeemit, joilla vaarassa olevaa ihmistä voidaan suojella. Niihin pitää vain älytä tarttua. Turvakotiin voi aina mennä, jos puoliso on väkivaltainen, ja poliisi suojelee myös. Toimi.

Mielettömii juttui. Mä suutun kun luen näitä.. ei pitäis lukea näitä juttuja ollenkaan.

Anskutin tässä jo mainitsikin oleelliset asiat: turvakoti ja poliisi. Kotipaikkakuntasi turvakodin löydät helposti googlen kautta, ja tyypillisesti turvakodit ovat sellaisia, että sinne saa soittaa mihin kellonaikaan vaan. Riippumatta siitä, oletko raskaana vai et, pakene. Jos oikeasti pelkäät, että mies tappaa sinut, siinä on riittävästi syytä juosta pakoon niin kovaa kuin ikinä pääset.
Kyllä sinua uskotaan, jos pyydät apua, avun saanti ei tule olemaan siitä kiinni.

ei tapa niin kauan kun ei asiasta tiedä... en pelkää niin kauan kun minun ei tarvitse hänelle kertoa

ja vaikka ei minua tappaisikiaan niin vakava väkivallan uhka kyllä on olemassa. mieheni oli ennen uskoontuloaan roikottanut entistä akkaansa parvekkeelta kun tämä oli häntä "pettänyt" eli humalapäissään suudellut vierasta miestä jossain bileissä. eli en halua tietää mitä minulle tapahtuisi jos kaikki selviäisi hänelle. ja ainakin puheet ovat tänäkin päivänä sen suuntaisia että mies ei pelkää käyttää nyrkkiään... sanoo aina ettei voi luonteelleen mitään vaikka on uskossa.
minua ei mieheni ole koskaan uhkaillut eikä lyönyt...mitä nyt tavaroita kotona rikkonut suuttuessaan ja lemmikkieläintämme heitellyt (annoin sen parempaan kotiin).. ja kerran repinyt minua tukasta kun ärsytin häntä

edit: Mä kirjoitin tähän rehellisen vihaisen viestin, mutta ehkä se ei olis kuitenkaan auttanut asioita yhtään eteen päin.. joten sinne turvakotiin kannattaa mennä ja pyytää esirukousta.

En puolusta syntiä mutta jos miehen osalta avioliiton lupaus jää täyttämättä niin onko kyse silloin edes avioliitosta? Jos hän ei osaa rakastaa tms...

Se on jännä juttu miten niin usein helposti yksioikoisiksi tuomittavat asiat alkavat avautua ihan eri lailla kun itse joskus löytää itsensä tilanteista. Esim just avioero. Ei sitä voi kai mitenkään oikeuttaa, mutta sitä alkaa ymmärtämään ehkä paremmin kokemusten kautta. Itsekin oon ollut melko jyrkkä joitakin juttuja kohtaan, mutta kun ne tulee sitten vastaan isosti päin naamaa, niin on pakko oppia suhtautumaan ja ymmärtämäänkin.

Petä vaan sitä miestäs jos on parempi mies tiedossa. Ei kai sitä voi edes pettämiseksi sanoa.

No onhan se ny pettämistä hyvä tähen! Meinaatko että reiluuden nimissä vedetään sit sama meininki mitä toinen osapuoli? Sehän tekee toisesta samanlaisen pettäjän sitten. Sanoisin et jos tyypin kanssa ei tule toimeen ja saa pelätä henkensä edestä, niin ennemmin sitten ottaa eron tästä jannusta ja hakee turvaa jostain sitä tarjoavilta tahoilta. Sen jälkeenhän on vapaa sit tekemään mitä tekee. Tieten sit sille mitä on käyny, ei voi enää mitään.

joo turvakoti on jo tiedossa, toivottavasti en joudu sinne menemään. ehkä alan katella omaa asuntoa...

Mä lukisin nyt todella huolella. Rozemarie, tän tekstin. Loppuun saakka.

http://www.image.fi/artikkelit/aivan-tavallinen-perhe#.TnDQluFHUSD.facebook

Ja sitten miettisin uudelleen, hyvän hetken ajan, että onko tosiaan niin, että sulla ei oo pelättävää, kunhan miehesi ei saa tietää. Jos hän on jo käynyt sinuun kiinni, niin hän on käynyt kiinni. Tukkasi lienee sinussa kiinni, ja silloin on ihan turha sanoa, että hän ei ole uhkaillut eikä lyönyt. Se ei oo nyt siitä tekniikasta kiinni. Jos toisen koskemattomuuden rajan ylittää, sen ylittää, eikä siitä meno muutu ainakaan tippaakaan paremmaksi.. ei ainakaan sitä hokemalla, että "en minä tälle luonteelleni mitään voi" :-/

Ja vaikka raskaana et olisikaan, niin ihan oikeastiko sä oot niin naiivi, että ajattelet, ettei tää kuvio voi tulla mitenkään ilmi sun miehellesi? Toivottavasti et. Suomessa on kuollut/pysyvästi vammautunut yksi jos toinekin ihminen, vaikkei itse olisi kertonutkaan. Ja väkivaltaisen ihmisen kanssa pääsee kyllä kuolemaan, vaikkei olisi pettänytkään. Joten... myönnän lukeneeni keskustelusta vain tän vikan sivun, joten en todellakaan tiedä sinusta paljoa.. mutta sinuna olisin peloissani, todella peloissani; muut reagoinnit eivät ole oikein todellisuudessa kiinni.

Syntiä (pettämisen todellakin mukaanlukien) en hyväksy missään olosuhteissa, mutta vammautuminen/kuolema ei nyt mitään korjaa.

Pidä huolta.