Musta lyriikat pissii aivan täysillä. Kuten lähes kaikissa HB:n biiseissä. Sinkussa erityisen pahasti korvaan särähtää riimien olemassaolemattomuus ja jotenkin epäeeppinen sanasto.

Harmi, koska HB:lla on potentiaalia. Oli miten oli, petyin.

Oikein sydäntä särkee, ku on kuullu kyseisen sinkun budjetin.

Itse en juurikaan saanut sanoista selvää, joten puutun pelkästään musiikilliseen antiin, mutta sanon kuitenkin että huhujen mukaan levyn muistakin biiseistä on tulossa lyriikoiden perusteella aika suoria... En tiedä johtuuko rumpalin vaihdosta vai mistä, mutta jotenkin tuo dinks dinks dinks komppi ei oikein säväytä. Taas tulee niin mieleen Nightwish. Ihan kivat jouset juu, mutta kuitenkin tuon tyylisessä musassa minä ainakin haluan pääpainon kitaralle ja rummuille. Noh, täytyy kuunnella lisää, että osaa sanoa enemmän.

Samoja mielipiteitä varsinkin rummuista (rumpali kun itsekin olen) ensiksi mulle tuli, mutta nyt kun on kuunnellut pari kertaa lisää tuota sinkkua, niin hyvältähän se kuulostaa ja pistin uuden levynkin tilaukseen.

Näin usemman kerran kuuntelun jälkeen voin todeta, että tykkään! Lyriikat tuntuu olevan tuttua hb:tä, ellei vieläkin suorempaa. Muistan Antin todenneen aiemmin, että jos jo Enne-levyn lyriikat jo oli liikaa, niin tuleva levy kannattaa kiertää kaukaa! :D

Noista lyriikoista sen verran et ainaki tossa just julkastussa biisissä ne löytää suoraa Raamatusta. Jes. 58:3-9 vanhan käännöksen mukaa.

Hhhm.. Erilaista ja uutta Hb:tä kuulostaa aika hyvältä. Taitaa laulaa useampi eri laulaja biisissä. Ei nyt kuitenkaan iskenyt kovin paljoa.. Tykkään eniten Uskon puolesta levystä, sitä kuuntelen sitä aina välillä.
Enne levy ei oo napannut, jotenkin väärällä tavalla teatraalista ja sanat on "liian hengelliset". Ekalla levyllä on säröä ja sitä ekan levyn makua. Yrittääkö HB liikaa?

Erkkimon:

Oikein sydäntä särkee, ku on kuullu kyseisen sinkun budjetin.

Paljonkos se sit on?

Oli budjetti mitä tahansa, niin hyvältä kuullostaa. Tuo biisi suorastaan vaatii juttabiitin alleen. Nightwish vaikutteita, mutta mitäs sitten. Saundimaailma on parantunut huomattavasti Frozen insidestä.. liekä budjetilla siihen jotain vaikutusta ;)

jee jee, rokkaa!

Eipä noi budjetit varmaan ole asioita, joista yleisesti kannattaa huudella, ellei bändi itse sitä tee. Kuten iikka sanoi, oli budjetti mitä tahansa, niin hyvältä kuulostaa. Se on tärkeintä.

Mun mielestä on hienoa, että HB panostaa levyihinsä rahallisesti ja myy niitä sitten kymmenellä tai viidellätoista eurolla. Niin sen pitäisikin mennä, ei gospellevyt muuten mene kaupaksi, ellei ne oikeasti ole SAIRAAN hyviä.

dzam: Mut HB:hän on. (:

Tämähän kuulostaa ihan diskomusiikilta.

Tulee kyllä Nightwish niin paljon mieleen et pahaa tekee :(

Muuten menty parempaan suuntaan kaikinpuolin, mutta sanoitukset ovat yhtä hirveitä kuin aina ennenkin. Tai jopa huonompia, nyt en edes tajunnut koko laulun sanomaa.

Sanoitukset on tosiaan HB:lla kautta linjan melko sisäänpäin lämpeäviä. Tässä uudessa biisissä vielä enemmän. Mutta HB taitaakin enemmän saarnata kuorolle, eli siis niille jotka jo ovat uskossa. (preaching to the choir ;) )

Olin kyllä valitettavasti hiukan pettynyt. Pidin eniten HB:n ensimmäisestä progelevystä, missä sanoma oli samalla raa'alla tasolla soittotaidon kanssa.

Tämä sinkku tuntui hiukan hukkuvan kompromisseihin. Laulua on kivasti ja siinä vaihtelee Johannan ja poikien ääni, kuoroakin kuullaan, on syntikkaa (joka kuulostaa aivan hirveältä) ja efektejä... mutta kokonaisuutena tuo ei kuulostaa hyvältä. Kaikkea on ensinnäkin aivan liikaa; tuntuu, että kahden biisin edestä tavaraa olisi ahdettu yhteen.

Toisekseen, nuo lyriikat. Kuuntelin moneen kertaan, mutten saanut niistä otetta. Paljon hienoja sanoja kuin pääsiäispuheessa konsanaan, mutta ne tuntuvat kulkevan omaa aikaansa, melkein kuin irti musiikista. Sanomaa on, mutta se ei iske. Terävän musiikillisen soundin päällä laulu kuulostaa tylpältä.

HB:lta on levy levyn jälkeen kadonnut särmää. Asenne hyvä, mut se projisoituu liian monimutkasina ja nätteinä juttuina. Sen lisäks jousisaundträkit on liian usein pilannu HB:n keikat. Niillä pitäis olla vähintäänki keikkasovitukset noista biiseistä, joissa ei siis oli jousia sun muita hienouksia.

Siis sehän on aivan sairaan hienoa, että tehdään täysillä. Tosi siisti homma, että hengelliseen musaan panostetaan. Mut aina ei voi onnistuu. Noh, hyvä, että jotkut tykkää nii levystä ei tuu floppi. Ostanen kuitenkin levyn tukemisen vuoks.

Siunataan HB:n jengiä. Tekee hyvää duunia.

Tulee kyllä Nightwish niin paljon mieleen et pahaa tekee :(

Noista lyriikoista on puhuttu näköjää aika paljon HB:n nettisivuillakin ja antti on kiitettävästi vastaillu niihin kysymyksiin. Tässä seuraa jonkun näkönen tiivistelmä niistä + paljon omia ajatuksia.

Tosiaan lyriikat on otettu suoraan Raamatusta, Jesajan kirjan luvusta 58. Kyseisessä luvussa puhutaan juutalaisten paastosta ja sapatin vietosta. Jakeessa 2 Jumala puhuu juutalaisista: "Minua he ovat etsivinään päivästä päivään". Jumala tosiaan väittää, että juutalaiset ovat vaan etsivinään Häntä. Jakeessa kolme (josta myös biisi alkaa) juutalaiset sitten kysyvät: "Miksi sinä et huomaa, kuinka me paastoamme?" (uuden käännöksen mukaan) Juutalaiset siis ihmettelevät, miksi Jumala ei huomioi heidän paastoansa, vaikka he kuinka yrittävät noudattaa säädöksiä.

Jumala kuitenkin vastaa näkevänsä heidän ns. "paastonsa". Juutalaisten ongelmana on vain vanha tuttu tekopyhyys. "Katso, paastopäivänänne te ajatte omia asioitanne ja ajatte töihin kaiken työväkenne." Lisäksi ihmiset yrittävät korottaa itseään mm. kurittamalla itseään. (Jes. 58:3, vanhan käännöksen mukaan) Jumala joutuu kysymään kansaltaan: "Tälläinenkö on se paasto, johon minä mielistyn -- sitäkö sinä sanot paastoksi ja päiväksi, joka on Herralle otollinen?" (j.5)

Tämän jälkeen Jumala kertoo kansalleen, mikä Häntä tekopyhyyden sijaan miellyttää: "Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet? Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?" (jakeet 6-7)

Vaikka nämä sanat löytyvät Vanhasta Testamentista, eikö niistä löydykin melkoisia yhtäläisyyksiä Jeesuksen sanoihin niinä hetkinä kun Hän puhui fariseusten kanssa?

Kun otamme vastaan Hänen rakkautensa ja annamme sen vaikuttaa elämässemme sen sijaan, että yritämme itse pyhittää itseämme, sisäiset haavamme kasvavat umpeen jakeen 8 mukaisesti. Kun annamme Hänen rakkautensa vaikuttaa elämässämme, voi käydä niinkin yllättävästi, että löydämme itsemme rukoilemasta. "Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: 'Katso, tässä minä olen'." (j.9) Ja niin lopulta Jumala, joka on saattanut tuntua etäiseltä, vastaa lopulta ja sanoo: "Tässä minä olen. Tässä minä elävä Jumala, jota sinä olet yrittänyt omien tekojen avulla miellyttää, todella olen."

Tuota paastoa voisi verrata periaatteessa jopa lepopäivään. Valitettavan usein tänä päivänä on todellakin niin, että tuona Herralle omistettuna päivänä ajamme vain omia asioitamme ja sunnuntaisinkin auki pidettävien kauppojen myötä kansamme on pian ajautumassa tilaan, johon sopii myös Jumalan toinen syytös: "paastopäivänä te -- ahdistatte työhön kaiken työväkenne."

Aikaisemmin Jesajan kirjassa Jumala on kertonut jo kansastaan, että tämä kunnioittaa Jumalaa vain huulillaan, koska sen sydän on ajautunut kauas itse Jumalasta. (Jes. 29:13) Kristittynä on helppo puolustautua sillä, että käynhän minä srk:n tilaisuuksissa sunnuntaisin, kunnon uskovana olen kieltäytynyt sunnuntaisin töistä enkä harrasta samanlaista elämää kuin jumalattomat. Valitettavasti kristityn elämä ei kuitenkaan ole sitä, että ollaan kotinurkissa tyytyväisenä siitä, että pääsemme varmasti taivaaseen.

Jumala ei odota meiltä ns. ulkoista kuuliaisuutta. Hän toivoo, että seuraisimme Häntä sydämessämme. Tästä toki seuraa helposti ns. ulkoinenkin kuuliaisuus, mutta se ei saa olla se pääjuttu. Raamatussa annetut ohjeet oikean paaston viettämiseen tosiaan löytyvät tuosta Jesajan kirjan luvusta 58: "Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet? Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi."

Ja eikö Jeesuskin sanonut, että sapatti on ihmistä varten, eikä ihminen sapattia varten. Toivottavasti en oo nyt tulkinnu kovinkaa väärini tota biisiä. (bändin jäsenet tietää paremmin ja niiden nettisivuilla ne vastaileeki kysymyksii)

Sellasta.

Siis Nightwish tekee sen tässä tapauksessa paremmin.

ei oikein mielestäni toimi tuo PAASTo teksti tähän musaan, tausta oli mielenkiintoinen, tuli heti mieleen Stratovarius ekana

muuta laulajan ääni vähän liian kiltti ja tosiaan sanat ei sovi yhtään biisiin

mielestäni paastosta ei oikein voi tehdä vaan hevi metal biisiä

yleensä pidän HB:stä mut jotenki toi sinkkubiisi ei nyt sytytä yhtään ainakaan melodian osalta, vaikka sanoissa ei sinänsä mitään vikaa olekaan.. kokonaisuus tökkii pahemman kerran..=(
Pidän enemmän edellisen HB:n cd:n musatyylistä, kun vertaan tähän sinkkuun.

En ymmärrä miten HB:n sanoituksista puhutaan noin negatiivissävytteisesti. Mun mielestä bändin vahvuus on juuri ne sanoitukset. Niissä on voimaa! Eka levy vähän ontu, mut tuo Enne sisälti miltei parhaita hengellisiä sanotuksia, mitä tiedän. Tuo uus single onkin asia erikseen... suoraansanottuna kuulostaa melko höntiltä. Kertosäkeestä tuli mieleen Ultra Bra =D Toivottavasti muut levyn biisit on parempia.

Oli kyllä aika tulkintaa vaativat sanat. (Tulin juuri tuolta kaanaankieliketjusta, heh...)

Minä pidän siitä, että HB ei päästä kuulijaa helpolla. Tällainen keskivertoa "vaikeampi" biisi on ihan piristävä. Ei tämä tosiaan mikään itsestäänselvä evankeliointibiisi ole, mutta tarvinneeko ollakaan, onhan tällä yhtyeellä niitäkin ihan riittämiin. Edellisissä levyissä oli sitä paitsi mielestäni hiukan junnaavuutta, kaikki kipaleet kuulosti samalta, joten kaikki monimuotoisuus otetaan ilolla vastaan.

Musiikillisesti taas HB vaan jyrää, ei voi mitään (välihuom.tämä on ihan tavallisen kuuntelijan mielipide). Mukava myös kuulla Johannan laulavan välillä matalalta, minusta se sopii hänelle paremmin kuin kovaa ja korkealta kiekuminen, vaikka hän onkin kehittynyt vuosien varrella hyvin myös siinä.