Serge Gainsbourg !
Alue: Musiikki ja viihde
|
27.9.2008 klo 11:26 |
Nero mies. Serge Gainsbourg (1928-1991) ansaitsee ehdottomasti ketjun tälle foorumille, vaikkei nyt välttämättä mikään uskovainen ollutkaan (tai mistäs sitä tietää), eikä tehnyt gospelia, jos ei ehdottoman hienoa ja kaunista musiikkia gospeliksi lasketa. Muusikon uransa Gainsbourg aloitti säveltämällä perinteisiä ranskalaisia iskelmiä, kuten La chanson de Prevert tai Le Poinçonneur des Lilas. France Gallin esittämä euroviisuehdokas ja -voittaja Poupee de cire, poupee de son voidaan laskea myös nk. uskomattomaksi taidonnäytteeksi. 70-luvulla mies teki eukkonsa Jane Birkinin kanssa mestarillisen Je t'aime... moi non plus -laulun, jota ei kylläkään yleisesti muisteta kauniista melodiastaan vaan naimisesta, jonka ääniä kappaleella kuullaan. Tarkoitus oli tottakai provosoida niin saakelisti, missä kyllä mies onnistuikin. Gainsbourgin uran jälkipuoliskoon mahtuu sitten aivan käsittämättömiä ja valovuosia aikaansa edellä olevia kappaleita, joiden vaikuttimina toimi sellaiset Euroopassa vielä vieraat jutut kuin reggae ja hiphop. Mahtuupa mukaan myös hempeä pop-kappale, hauskasti nimetty Lemon incest, jonka hän teki - aivan niin - tyttärensä kanssa. Muusta taiteellisesta urasta mainittakoon esiintymiset paikallisissa keskusteluohjelmissa umpikännissä ehdotellen vieraana oleville naisille (kuten Whitney Houston). Koska väki täällä on sekalaista, osa ei hätkähdä pienistä, osa hätkähtää, suosittelen jälkimmäisille (ja muillekin) alkupään tuotantoa, jossa provosointihalu ei vielä ollut ihan niin tapissaan. Kauniita biisejä yhtä kaikki. Mikäli ei osaa ranskaa (minä en ainakaan osaa), kannattaa lukea käännöksiä joita netistä löytyy, sanoituksetkin ovat kohtuu nerokkaita. Ensimmäinen askel miehen tuotantoon tutustumista on esim. YouTube, josta musiikkiesityksiä löytää. Samalla voi tutustua myös miehen karismaan ja hörökorviin. |
|
30.9.2008 klo 21:39 |
70-luvulla mies teki eukkonsa Jane Birkinin kanssa mestarillisen Je t'aime... moi non plus -laulun, jota ei kylläkään yleisesti muisteta kauniista melodiastaan vaan naimisesta, jonka ääniä kappaleella kuullaan. Ahhahaa, se biisi on niin läppä :D Olen sen pari kertaa radiosta kuullut. Siinä höngitään ja huokaillaan enemmän kuin lauletaan. Valitettavasti (?) Sergen tytär Charlotte Gainsbourg on minulle tutumpi, olen nähnyt hänet monessa leffassa. |
|
30.9.2008 klo 22:13 |
Onko siis Charlotte Gainsbourg tämän hemmon tytär? Arvostan ainakin tytärtä. :) Tosi hyvää musiikkia. Ai joo, Meropeha sen kirjoittikin. :) |
|
4.10.2008 klo 23:17 |
Oh, mon cher Gainsbarre. Je l'adore. Rakastan, rakastan, rakastan Sergeä. (Sain juuri hankittua itselleni Sergen kuvalla varustetun hienon yleisurhoollisuusmitalin.) Tykkään myös tyttärestä ja tyttären äidistä. <3 Sanoitukset ovat nerokkaita. Paikoin hyvin provosoivia, paikoin hyvin sensuelleja, mutta ainakaan itse en tällaisia seikkoja miinuksiksi laske. Ja musiikista voinee nauttia ymmärtämättä ranskaakin, uskoisin. Je t'aime... moi non plus oli muuten alunperin Brigitte Bardot'n ja Sergen duetto, vaikka alkuperäisnauhoitus julkaistiinkin vasta 80-luvulla. Omia suosikkejani ovat mm. seuraavat kappaleet: Le poinçonneur des Lilas (alla linkatulla videolla esiintyy ah-niin-söpö nuori Serge) Ballade de Melody Nelson Je suis venu te dire que je m'en vais (Tätä mä rakastan kaikista eniten.) Kannattaa tsekata myös Serge-covereita. Ainakin Jarvis Cocker on vetäissyt tosi hienosti tuon Je suis venu te dire que je m'en vais'n nimellä I Just Came to Tell You I'm Going (->http://uk.youtube.com/watch?v=PC1u_wlwY-o). Tuo veto löytyy Sergelle omistetulta tribuuttilevyltä Monsieur Gainsbourg Revisited, jota voi muutenkin suositella, jos tästä ranskalaisen populaarimusiikin ja chansonin yhdestä merkittävimmästä uudistajasta yhtään tykkää. :) Ai niin, ei sovi myöskään unohtaa Nick Cave and the Bad Seedsistä tutun multi-instrumentalisti Mick Harveyn erinomaisen hienoja Gainsbourg-levytyksiä (siis englanninkielisiä covereita). Sieltä löytyy myös paras cover-versio tuosta Je t'aime... moi non plus -kappaleesta. Nick Cave ja Anita Lane laulavat ja nimi on I Love You... Nor Do I. YouTubesta löysin Harveyn Chatterton-version: http://uk.youtube.com/watch?v=GMfurEVpOkI Ja Merope, sulla on niin hyvä musiikkimaku, että varmasti tykkäisit Charlotten iskästäkin. Ja tosiaan Lemon Incest-kappaleessa voi kuulla kolmetoistavuotiasta Charlottea. :) |
|
4.10.2008 klo 23:20 |
Hmph, mitähän tuossa oikein kävi? Mun postaus meni ihan sekaisin. Ehkä mä lähetän sen osissa, niin siitä sais jotain tolkkuakin ehkä. -- Oh, mon cher Gainsbarre. Je l'adore. Rakastan, rakastan, rakastan Sergeä. (Sain juuri hankittua itselleni Sergen kuvalla varustetun hienon yleisurhoollisuusmitalin.) Tykkään myös tyttärestä ja tyttären äidistä. <3 Sanoitukset ovat nerokkaita. Paikoin hyvin provosoivia, paikoin hyvin sensuelleja, mutta ainakaan itse en tällaisia seikkoja miinuksiksi laske. Ja musiikista voinee nauttia ymmärtämättä ranskaakin, uskoisin. Je t'aime... moi non plus oli muuten alunperin Brigitte Bardot'n ja Sergen duetto, vaikka alkuperäisnauhoitus julkaistiinkin vasta 80-luvulla. Kannattaa tsekata myös Serge-covereita. Ainakin Jarvis Cocker on vetäissyt tosi hienosti tuon Je suis venu te dire que je m'en vais'n nimellä I Just Came to Tell You I'm Going (http://uk.youtube.com/watch?v=PC1u_wlwY-o). Tuo veto löytyy Sergelle omistetulta tribuuttilevyltä Monsieur Gainsbourg Revisited, jota voi muutenkin suositella, jos tästä ranskalaisen populaarimusiikin ja chansonin yhdestä merkittävimmästä uudistajasta yhtään tykkää. :) Ai niin, ei sovi myöskään unohtaa Nick Cave and the Bad Seedsistä tutun multi-instrumentalisti Mick Harveyn erinomaisen hienoja Gainsbourg-levytyksiä (siis englanninkielisiä covereita). Sieltä löytyy myös paras cover-versio tuosta Je t'aime... moi non plus -kappaleesta. Nick Cave ja Anita Lane laulavat ja nimi on I Love You... Nor Do I. YouTubesta löysin Harveyn Chatterton-version: http://uk.youtube.com/watch?v=GMfurEVpOkI |
|
4.10.2008 klo 23:23 |
Sanoitukset ovat nerokkaita. Paikoin hyvin provosoivia, paikoin hyvin sensuelleja, mutta ainakaan itse en tällaisia seikkoja miinuksiksi laske. Ja musiikista voinee nauttia ymmärtämättä ranskaakin, uskoisin. Je t'aime... moi non plus oli muuten alunperin Brigitte Bardot'n ja Sergen duetto, vaikka alkuperäisnauhoitus julkaistiinkin vasta 80-luvulla. Kannattaa tsekata myös Serge-covereita. Ainakin Jarvis Cocker on vetäissyt tosi hienosti tuon Je suis venu te dire que je m'en vais'n nimellä I Just Came to Tell You I'm Going. Tuo veto löytyy Sergelle omistetulta tribuuttilevyltä Monsieur Gainsbourg Revisited, jota voi muutenkin suositella, jos tästä ranskalaisen populaarimusiikin ja chansonin yhdestä merkittävimmästä uudistajasta yhtään tykkää. :) |
|
4.10.2008 klo 23:23 |
Ai niin, ei sovi myöskään unohtaa Nick Cave and the Bad Seedsistä tutun multi-instrumentalisti Mick Harveyn erinomaisen hienoja Gainsbourg-levytyksiä (siis englanninkielisiä covereita). Sieltä löytyy myös paras cover-versio tuosta Je t'aime... moi non plus -kappaleesta. Nick Cave ja Anita Lane laulavat ja nimi on I Love You... Nor Do I. YouTubesta löysin Harveyn Chatterton-version: http://uk.youtube.com/watch?v=GMfurEVpOkI |
|
4.10.2008 klo 23:24 |
Omia suosikkejani ovat mm. seuraavat kappaleet: Le poinçonneur des Lilas (alla linkatulla videolla esiintyy ah-niin-söpö nuori Serge) Ballade de Melody Nelson Je suis venu te dire que je m'en vais (Tätä mä rakastan kaikista eniten.) Ja Jarviksen versio löytyy täältä: |
|
4.10.2008 klo 23:28 |
Ja spämmään vielä vähän. Slslsl:lle piti vielä kommentoida, että tuo Whitney Houston -tapaus kuuluu kyllä televisiohistorian hauskimpiin hetkiin. Meinaa aina vaan tulla pissat housuun, kun käy sen pätkän katsomassa. :) Michel-rukkaa tosin käy vähän sääliksi. |